Taloustietäjät ovat pitkin vuotta rukanneet ennusteitaan aina vain pulmallisempaan suuntaan, jos niitä katsellaan stagflaation näkökulmasta.
Stagflaatio on hankalaksi koettu talouden tila, jossa inflaatio pysyttelee sinnikkäästi vauhdikkaana, mutta samaan aikaan kysyntä eli talouskasvu heikkenee. Normaalitilanteessa kysynnän pienenemisen pitäisi ennen pitkää johtaa inflaationkin hidastumiseen, mutta stagflaation vallitessa näin ei käy. Stagflaatioon liitetään myös korkea työttömyys.
Brittiläinen talouslehti Financial Times (FT) tarjoaa asiasta havainnollista grafiikkaa, josta osakevälittäjä Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi on jakanut pikaviestipalvelu Twitterissä kuvan.
FT:n graafista käy ilmi, että taloustietäjien povaukset ovat tämän vuoden aikana kääntyneet osoittamaan aina vain karumpaa suuntaa Suomen taloudelle. Inflaatioennusteita on nostettu reippaasti ja kasvuennusteita laskettu.
Graafin tuoreimpien datapisteiden mukaan inflaatiovauhtimme olisi tänä vuonna yli kuusi prosenttia, kun taas bruttokansantuotteen kasvu jäisi alle kahteen prosenttiin. Vuoden alussa vastaavat ennusteet povasivat parin prosentin inflaatiota ja yli 2,5 prosentin talouskasvua.
Tilanne näyttää siis varsin kehnolta, muttei kuitenkaan niin kehnolta kuin joidenkin tärkeimmistä kauppakumppaneistamme taikka maailmantalouden napamaista.
Esimerkiksi Saksan inflaation ennustetaan tänä vuonna lähestyvän kahdeksaa prosenttia ja talouskasvun jäävän kauemmas kahden prosentin alapuolelle kuin Suomen. Ruotsissa talouden kasvuvauhti sen sijaan yltäisi yli kahteen prosenttiin, mutta inflaatio kipuaisi yli seitsemään prosenttiin.
Yhdysvalloissa käyrät erkanevat vielä kauemmas toisistaan, kun inflaatiovauhti ylittää kahdeksan prosenttia ja talouskasvu jää alle kahteen prosenttiin.
Pelottavan stagflaation riski on siten vahvasti koholla kautta kehittyneiden talouksien.
Syksyn aikana saadut Suomea koskevat talousennusteet ennakoivatkin bruttokansantuotteen pysyvän ensi vuonna ennallaan taikka jopa hiukan supistuvan tämänvuotisesta. Toisaalta, inflaatiovauhti olisi merkittävästi hidastumassa ja liikkuisi neljän prosentin tienoolla, mikä sekin tosin on kaksinkertainen vauhti keskuspankkien tavanomaiseen hintavakaustavoitteeseen verrattuna.