Banner Before Header

Tarkistimme poliitikkojen faktat: Harry Harkimo vaati purkamaan löysän hallinnon, joka ei oikeasti ole niin löysä kuin hän väitti

Pysyvätkö poliitikot totuudessa aluevaalien keskusteluissa? Keräämme heidän esittämiään väitteitä tarkistettaviksi tammikuun vaalikampanjoiden aikana ja päivitämme tarkistamiamme faktoja tähän juttuun.

Arvioimme väitteitä asteikolla tosi, epätosi tai siltä väliltä. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta, ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite saa, jos se ei ole täysin totta muttei myöskään täysin epätosi.

Ennen faktantarkistuksemme lopputuloksen lukemista voit arvioida itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Kun kerrot näkemyksesi painamalla väitteen alapuolella olevaa painiketta, näet tarkistuksemme lopputuloksen.

Väite: Julkiselta sektorilta jää työkyvyttömyyseläkkeelle 6 000 ihmistä vuodessa

”Meillä julkisella sektorilla jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 6 000 henkilöä, ja näistä osa on myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Tämä määrä on valtava, siitä tulee yhteiskunnalle miljardikustannukset.” – Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Perustelu: Kevan tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan julkiselta puolelta siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 5 500 ihmistä. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 2 000 terveysalan ammattilaista ja vajaa 400 sosiaalialan työntekijää. Näihin lukuihin on laskettu myös määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet sekä osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden perusteella eläkkeen sai 1 911 henkilöä. Toiseksi yleisimpiä olivat mielenterveydelliset syyt, joiden vuoksi eläke kirjoitettiin 1 706:lle. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutui noin 1 200 työntekijää. Suurin osa masennuksen vuoksi myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä oli määräaikaisia.

Eläketurvakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa siirtyi vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle kaikkiaan 19 100 ihmistä. Tilastossa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen puolen työntekijät. Runsas puolet eli 53 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli naisia.

Vuonna 2020 Suomessa maksettiin työkyvyttömyyseläkettä noin 196 600 henkilölle. Summa oli yhteensä 2,4 miljardia euroa.

Väite: Neljännes sote-kuntayhtymän henkilöstöstä on hallinnossa

”Meillä on sairaanhoitopiireissä tosi paljon hallintoa, jossa on kiinni sairaanhoitajia, jossa on kiinni lääkäreitä. Ne pitää ehdottomasti purkaa. Jossain Siun sotessa on 25 prosenttia hallintoa, kun yrityksissä on yleensä 2,5 prosenttia hallintoa. Siellä on kauheasti löysää tilaa.” – Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Perustelu: Rajanveto suorittavan työn ja hallinnon välillä ei ole aina selvä, mutta Harkimon esittämä luku Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä Siun sotesta on väärä. Siun soten mukaan (siirryt toiseen palveluun) hallinnollisella ammattinimikkeellä työskentelee kaksi prosenttia henkilöstöstä. Hallinnon kulut muodostavat noin 2,6 prosenttia kuntayhtymän kokonaiskustannuksista.

Toinen tapa katsoa asiaa on selvittää, miten suuri osuus henkilöstöstä työskentelee esihenkilöinä. Siun soten henkilöstöstä 4,7 prosenttia on esihenkilötehtävissä. 3,5 prosenttia on lähiesihenkilöitä, jotka osallistuvat potilas- ja asiakastyöhön. Johtaja-nimikkeellä työskentelee 0,4 prosenttia henkilöstöstä.

Kolmas tapa on tutkia organisaatiota. Siun sotessa työskentelee 7 314 ihmistä, joista 778 kuuluu yhteiset palvelut -nimiseen toimialueeseen. Heistä osa tekee suoraa asiakas- ja potilastyötä, osa välillistä asiakas- ja potilastyötä ja osa lakisääteisiä hallinnollisia tehtäviä. Esimerkiksi välinehuolto ja logistiikka kuuluvat yhteiset palvelut -toimialueeseen.

Väite: Alle puolella kunnista on oma terveyskeskus

”Tällä hetkellä on tilanne, että alle puolella Suomen kunnista on oma terveyskeskus. Lopuilla, eli suurimmalla osalla, on sivuasema terveysasemana.” – Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Kokoomuksen Kai Mykkänen Ylen Vaalistartti-keskustelussa

Perustelu: Kuntaliiton tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa on 134 terveyskeskusta. Kuntia Manner-Suomessa on 293. Terveyskeskuksen palvelut omana toimintanaan järjestää 75 kuntaa, ja 26 aluetta toimi vastuukuntamallilla. Loput 33 terveyskeskusta ovat kuntayhtymien järjestämiä.

Väite: Lähes jokaisessa kunnassa on terveysasema

”Meillä on tällä hetkellä noin viitisensataa terveysasemaa Suomessa. Käytännössä olemme siinä tilanteessa, että joka kunnasta löytyy terveysasema.” – SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Perustelu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lääkärin vastaanottoa tarjoavia terveysasemia oli 510. Kuntaliiton mukaan Ahvenanmaa mukaan luettuna Suomessa on 309 kuntaa. Kuntaliiton sote-yksikön asiantuntijalääkäri Tuula Kock kuitenkin sanoo, että kukaan ei tiedä, onko aivan jokaisessa kunnassa terveysasema. Kockin mukaan ei ole myöskään olemassa tarkkaa määritelmää, joka kertoisi, millaisia palveluita terveysasemalla tarjotaan.

Väite: Hallitus siirtää EU:lle miljoonan kuukauden verran hoivarahaa

”Asetammeko me etusijalle suomalaisten hoidon vai esimerkiksi EU:lle menevät tulonsiirrot? Ne ovat samasta budjetista. EU:lle menee neljä miljardia rahaa. Hoitokuukausi ympärivuorokautisessa hoivassa maksaa 4 000 euroa. Hallitus kokoomuksen enemmistön tuella on siis vienyt Eurooppaan miljoona hoitokuukautta ympärivuorokautisesta hoivasta.” – Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Perustelu: Kuntaliiton arvion mukaan noin 4 000 euron kustannukset ympärivuorokautisesta hoivasta ovat melko lähellä totuutta – riippuen tosin siitä, puhutaanko brutto- vai nettokustannuksista. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa kunnan omana tuotantona toteutetun palveluasumisen bruttokustannus on noin 4 770 euroa ja nettokustannus noin 3 870 euroa kuukaudessa.

Suomi on nettomaksaja Euroopan unionissa. Valtioneuvoston mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomi maksoi vuonna 2020 EU:lle runsaat 2,3 miljardia euroa ja sai takaisin vajaat 1,6 miljardia. Suomi siis maksoi EU:lle 781 miljoonaa enemmän kuin sai takaisin. Laskelmasta puuttuvat ne hyödyt, joita Suomi saa esimerkiksi sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Koronakriisin vuoksi EU on ottanut käyttöön myös niin sanotun elpymisvälineen. Sen hinnaksi Suomelle tulee vuosina 2028–2058 noin 6,6 miljardia euroa. Arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomi saa palautuksia elpymisvälineestä enintään 2,7 miljardia euroa. Elpymisvälineen periaatteena on, että keskimääräistä rikkaammat maat maksavat enemmän kuin muut.

Vaikka rahat vanhustenhoitoon tulevatkin tulevaisuudessa valtion budjetista, ei EU-tulonsiirroilla ja sote-rahoituksella ole keskenään kytkyä. On siis vaikea sanoa, että EU-rahat olisivat suoraan siirrettävissä laitoshoitoon.

Väite: Sairaanhoitajat saavat Ruotsissa ja Norjassa tuplapalkan

”Meiltä menee sairaanhoitajia Ruotsiin ja Norjaan. Ja niin kauan kun ukrainalaisella tai filippiiniläisellä sairaanhoitajalla on vaihtoehto mennä Ruotsiin tai Norjaan, joista saa melkein tuplapalkan verrattuna Suomeen, niin miksi ne tänne tulisivat?” – Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Perustelu: Tilastokeskuksen mukaan Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka on 2 885–3 309 euroa ja erikoissairaanhoitajan palkka 2 875–3 109 euroa. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan sairaanhoitajan peruspalkka on 4 042–4 700 euroa ja erikoissairaanhoitajan palkka 4 063–4 575 euroa. Norjan tilastokeskuksen mukaan sairaanhoitajan peruspalkka on 5 088–5 427 euroa ja erikoissairaanhoitajan palkka 5 305–5 763 euroa. Ruotsin ja Norjan kruunut on muunnettu euroiksi 5.1.2022 voimassa olleiden kurssien mukaan.

Näistä maista korkeimmat sairaanhoitajien palkat ovat Norjassa. Ne ovat noin 54–61 prosenttia korkeammat kuin Suomessa mutta eivät ”melkein tuplapalkkoja”.

Vuonna 2017 tehdyn vertailun (siirryt toiseen palveluun) mukaan Pohjoismaiden korkeimmat sairaanhoitajien palkat ovat Islannissa. Siellä sairaanhoitajien palkat ovat Suomeen verrattuna lähes kaksinkertaiset.

Väite: Kymmeniä tuhansia hoitajia työskentelee sote-alan ulkopuolella

”Meillä on kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia, jotka ovat ehkä ulkomailla töissä tai ovat jollain muulla alalla.” – Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

”Meillä on yli 70 000 sote-koulutuksen saanutta ammattilaista muissa töissä kuin siellä sote-alan töissä.” – Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen Ylen Vaalistartti: Puolueet kohtaavat -keskustelussa 4.1.2022

Perustelu: Tilastokeskuksen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 394 390 henkilöä, jotka olivat saaneet sosiaali- ja terveysalan koulutuksen. Heistä 92 481 oli työllistyneenä jollekin muulle kuin sosiaali- ja terveysalalle.

Source Link yle.fi