Tässä seitsemän elokuvaa joista puhutaan tänä vuonna – hakkaako Batman Hämähäkkimiehen?

Nightmare Alley

Cate Blanchett ja Bradley Cooper elokuvassa Nightmare Alley. Kuva: 2021 20th Century Studios

Meksikolaisohjaaja Guillermo del Toro on aikuisille tehtyjen pelottavien satuelokuvien mestari. Hänen viime elokuvansa The Shape of Water (2017) palkittiin Venetsian elokuvajuhlien Kultaisella leijonalla, ja elokuva kahmi neljä Oscaria. Kaksi niistä tuli del Torolle. Toinen parhaasta elokuvasta ja toinen parhaasta ohjauksesta.

1960-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuvan epätavallisen rakkaustarinan pääosissa ovat ihminen ja kylmän sodan tarpeisiin valjastettu olento. Odotukset ovat siis korkealla mestariohjaajan uuden elokuvan Nightmare Alley suhteen. Tarina sijoittuu tällä kertaa kiertävään sirkukseen, ja sen ytimessä on jälleen salaisuus. Mikä on tämä selittämätön mysteeri, joka toimii sirkuksen vetonaulana?

Del Toron uusi elokuva on tehty film noir -hengessä, ja 1940-luvulle sijoittuvan elokuvan estetiikkaa on ylistetty ennakkoon.

Vaikka film noir oli ja meni, Hollywoodissa on yksi näyttelijä, joka olisi noussut myös silloin filmitähdeksi. Hän on tietysti Cate Blanchett, jonka olemus henkii Hollywoodin menneen kultakauden loistoa.

Kohtalokas Blanchett on tässä elokuvassa salaperäinen psykiatri, joka panee pääosassa olevan lipevän huijarin (Bradley Cooper) koetukselle.

Ensi-ilta 28.1.

Rinnakkaiset äidit

Milena Smit ja Penélope Cruz Pedro Almódovarin elokuvassa Rinnakkaiset äidit.
Kuva: Finnkino

Antonio Banderas, elokuvaohjaaja Pedro Almódovarin luottonäyttelijä, teki yhden hienoimmista rooleistaan espanjalaisohjaajan viiden tähden elokuvassa Kärsimys ja kunnia (2019). Elokuva kertoo ikääntyvästä, homoseksuaalista elokuvaohjaajasta (Banderas), joka on menettänyt otteensa taiteenlajiinsa. Elokuvan kohdalla ei voinut välttyä ajattelemasta Almódovaria itseään.

Nyt tämä espanjalaisen elokuvan maailmantähti on taas täällä uudella elokuvallaan Rinnakkaiset äidit.

Siinä kaksi naista kohtaa toisensa synnytyssairaalassa. Kummallakin on pian sylissään lapsi, mutta vauvat vaihtuvat sattuman kautta. Jokainen vastasyntynyt kantaa kehossaan esi-isien perimää, elokuva väittää, joten Almódovar sohaisee elokuvallaan myös Espanjan synkkää, traumaattista ja vieläkin osin vaiettua historiaa, Espanjan sisällissotaa (1936– 1939). Se nosti Francon Espanjan diktaattoriksi.

Banderasin ohella Penélope Cruz on yksi Almódovarin luottonäyttelijöistä, ja juuri Almódovar saa Cruzin puhkeamaan kukkaan näyttelijänä. Hollywood-ohjaajilta tämä ei jostain syystä onnistu.

Cruz esittää elokuvan toista pääosaa. Hänet palkittiin roolistaan Venetsian elokuvajuhlien parhaan naisnäyttelijän palkinnolla viime vuonna.

Ensi-ilta 4.2.

Belfast / Kuolema Niilillä

Brittiohjaaja Kenneth Branagh tulee teattereihin peräti kahdella elokuvalla. Ne ovat Belfast ja Kuolema Niilillä (ylempi kuva). Kuva: Alamy / STELLA Pictures / AOP

Korona-aika on ollut ja on yhä painajainen elokuva-alalle. Valmiita elokuvia seisoo jonossa ja suma sen kuin kasvaa, kun elokuvateatterit menevät vähän väliä maailmalla kiinni koronarajoitusten seurauksena.

Elokuvien levittäjillä on ollut työ ja tuska saada elokuviaan valkokankaille, ja tämä näkyy brittiläisen Kenneth Branaghin kohdalla. Häneltä on tulossa teattereihin peräti kaksi elokuvaa: viime vuonna valmistunut Belfast ja sen jälkeen tehty Kuolema Niilillä.

Branagh taitaa brittiläisen epookin, ja hän on saanut arvostusta etenkin Shakespeare-sovituksistaan. Branagh aloitti uransa näyttelijänä Royal Shakespeare Companyssa.

Belfastista Pohjois-Irlannista kotoisin oleva Branagh tekee kunniaa kotikaupungilleen, jonka vanhempi sukupolvi muistaa IRA:n terrori-iskuista ja verisistä uutiskuvista kaupungin levottomuuksista. Mustavalkoelokuva Belfast on kuitenkin riisuttu kaikesta siitä vihasta ja epätoivosta, jotka aiemmin liitettiin kaupunkiin. 1960-luvun lopulle sijoittuvaa elokuvaa on luonnehdittu helläksi ja lämpimäksi kuvaukseksi perheestä muutoksen edessä.

Täysin toisenlaisissa tunnelmissa liikutaan Branaghin viimeksi valmistuneessa elokuvassa Kuolema Niilillä. Miten moni tv-kanava onkaan pitänyt katsojansa tyytyväisinä Agatha Christien salapoliisiromaaneihin perustuvilla tv-sarjoilla, mutta kyllä Christiellä saa myytyä elokuvateattereihinkin lippuja. Se nähtiin jo Branaghin edellisessä Christie-filmatisoinnissa Idän pikajunan arvoitus. Suomessa elokuva keräsi lähes 140 000 katsojaa. Itse ohjaaja on jälleen elokuvansa Hercule Poirot.

Molempien elokuvien ensi-ilta 11.2.

The Worst Person in the World

Norjalainen näyttelijä Renate Reinsve pokkasi Cannesin elokuvajuhlilla parhaan naispääosan palkinnon vuonna 2021. Elokuvan nimi The Worst Person in the World (maailman hirvein tyyppi) ei viittaa Reinsven roolihahmoon. Kuva: Everett Collection / AOP

Tanskassa syntynyt ja Norjassa kasvanut elokuvaohjaaja Joachim Trier kuuluu niihin elokuvantekijöihin, joita Cannesin elokuvajuhlat ovat pitäneet silmällä jo pidempään. Samanlaisen kiinnostuksen kohteena on ollut myös Juho Kuosmanen. Trier ei vain ole ainakaan vielä menestynyt Cannesin kilpasarjoissa toisin kuin Kuosmanen.

Jotain on kuitenkin jäänyt Cannesissa plakkariin. Trierin uuden elokuvan The Worst Person in the World naispääosanesittäjä Renate Reinsve voitti roolistaan parhaan naispääosan palkinnon viime vuonna. Sama pysti meni Kati Outiselle vuonna 2002.

Trier on tullut tunnetuksi kiivaista elokuvistaan, kuten toipuvasta narkomaanista kertova Oslo, August 31st, mutta nyt hänellä on käsissään mainio romanttinen komedia. Se kertoo Reinsven näyttelemästä nuoresta naisesta, joka käy läpi elämänsä miehiä. Arvostettu, brittiläinen The Guardian -lehti (siirryt toiseen palveluun) antoi elokuvalle täydet viisi tähteä.

Ja tätä toimittajat kysyvät aina Trierin haastatteluissa: Kyllä, hän on etäisesti sukua tanskalaiselle elokuvaohjajalle Lars von Trierille.

Ensi-ilta 18.3.

Licorice Pizza

Alana Haim ja Cooper Hoffman ovat uusia kasvoja amerikkalaisessa elokuvassa. Kuva: MGM / AOP

Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Paul Thomas Anderson on yksi amerikkalaisen elokuvan kiinnostavimpia ohjaajia. Hän rakastaa pitkiä kamera-ajoja ja monisyisiä tarinoita. Aiheiden kirjo on laaja.

Maailman johtavat elokuvakriitikot ovat äänestäneet Andersonin elokuvan There Will Be Blood (2007) yhdeksi maailman parhaimmista. Se on synkkä tarina (öljy)kapitalistista.

Anderson tunnetaan myös aktiivisena musiikkivideo-ohjaajana, ja siksi ei ehkä ole yllättävää, että hän on nostanut uuden, 1970-luvulle sijoittuvan elokuvansa naispäärooliin Haim-yhtyeen laulajan Alana Haimin. Anderson on Haim-yhtyneen musiikkivideoiden hoviohjaaja.

Miespääoassa on edesmenneen Philip Seymour Hoffmanin poika Cooper. Hän on elokuvan 15-vuotias koulupoika, joka ihastuu itseään kymmenen vuotta vanhempaan naiseen (Alana Haim). Tämä toimii luokkakuviin erikoistuneen valokuvaajan assistenttina.

Elokuvan nimi ei muuten tarkoita salmiakkipitsaa, niin hassulta kuin se kuulostaisikin. Licorice Pizza oli losangelesilainen levykauppaketju.

Ensi-ilta: tulossa 2022

The Batman

Robert Pattinson (oik.) on Batman. Kuva: Backgrid London LTD / AOP

Spider-Man: No Way Home nousi joulun katsotuimmaksi elokuvaksi Suomessa. Sen on nähnyt tähän mennessä noin 120 000 ihmistä. Spider-Man: No Way Home on järjestyksessä kolmas Jon Wattsin ohjaama Hämähäkkimies-elokuva.

Batmanilla on siis aikamoinen savotta edessä, jos se aikoo päihittää seiniä pitkin kiipeilevän kollegansa.

Batman on joka tapauksessa kovien haasteiden edessä, ja tällä kertaa uuden trilogian aloittaa ohjaajana Matt Reeves. Alun perin elokuvan piti ohjata Ben Affleck.

Hollywood elää sarjakuvasankarien ehtymättömästä kaivosta, ja elokuvastudioilla varmasti jännitetään, miten yleisö ottaa vastaan Robert Pattinsonin esittämän “ pimeyden ritarin”. Ennakkotietojen perusteella elokuva kertoo nuoresta Batmanista, jota keskittyy salapoliisin työhönsä Gotham Cityssa.

Ensi-ilta: tulossa 2022

Source Link yle.fi