Tässä tulevat ekonomistien toiveet Suomelle 2022: Työllisyys ylös, ansiosidonnainen tarkasteluun ja katse inflaatioon
Taloustieteilijät pitävät hallituksen tärkeimpänä tehtävänä alkavana vuonna työllisyyden lisäämistä. Ylen kyselyssä useimmat ekonomistit nostavat kärkeen työllisyystoimet. Tarve työllisyyttä parantaviin toimiin ei ole kadonnut, vaikka työllisyysaste on noussut ja työttömyys vähentynyt.
Monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Toisaalta pitkäaikaistyöttöminä on edelleen yli sata tuhatta henkilöä.
Yle kysyi talouselämän asiantuntijoilta, mihin hallituksen pitää nyt panostaa eli mikä on tärkein talouspoliittinen toimi? Kyselyyn vastasi 18 ekonomistia, jotka edustavat tutkimuslaitoksia, pankkeja ja järjestöjä.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ekonomistin Sanna Kurrosen mukaan tärkeintä olisi edelleen tukea työllisyyden nousua.
– Nyt olisi mahdollista saada Suomen järjettömän korkeaksi noussutta rakennetyöttömyyttä alas. Emme voi hyväksyä, että hyvässäkin suhdanteessa Suomessa on satojatuhansia työttömiä.
S-pankin päästrategi Lippo Suominen toteaa, että toiminnan lähtökohtana pitäisi olla työllisyyden maksimoiminen. Hän kannattaa investointeja muun muassa infrahankkeisiin.
Työllisyyden parantamiskeinoksi etenkin elinkeinoelämää edustavat ekonomistit ehdottavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista tai porrastamista.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju lyhentäisi ansiosidonnaisen kestoa.
– Suomen järjestelmä on tällä hetkellä poikkeuksellisen antelias, sillä täällä tienaa puolen vuoden työllä puolitoista vuotta ansiosidonnaista päivärahaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen nostaisi työllisyyttä ja toisi säästöä julkiseen talouteen.
– Työttömyyskorvausjakson pituus voitaisiin myös sitoa suhdannetilanteeseen siten, että kesto pitenisi taantumassa, mutta lyhenisi silloin, kun työvoimalle on markkinoilla voimakasta kysyntää, kuten viime kuukausina, Appelqvist esittää.
Myös Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kannattaa tukien muuttamista.
– Tärkeimmäksi talouspoliittiseksi toimeksi nostan sosiaaliturvan uudistamisen. Meillä on parhaassa työiässä olevista, 25–59-vuotiaista, aivan liian suuri joukko kokonaan työvoiman ulkopuolella.
Ekonomisteilla on työllistämiseen myös pehmeämpiä keinoja kuten koulutuksen lisääminen ja työvoimapalvelujen parantaminen. Ulkomaisen työvoiman palkkaamisen helpottaminen saa paljon kannatusta.
– Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan parantaa lyhytkestoisilla koulutuksilla ja kansainvälistä rekrytointia kannattaa lisätä. Alueellista kohtaantoa voidaan parantaa helpottamalla työvoiman liikkuvuutta esimerkiksi työmatkakulujen verovähennystä kasvattamalla, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ehdottaa.
Ekonomistit pelkäävät Suomen jäävän jälkeen kilpailijoista
Monet vastaajat kaipaavat hallitukselta myös panostamista innovaatioihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Muutoin talouskasvua ei saada kammettua vahtiin.
Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari korostaa, että työllisyysasteen nostamisen jatkaminen on tärkeää lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä keskeistä on tuottavuuskasvun vauhdittaminen.
– Tuottavuuden kasvun nopeuttaminen edellyttäisi koulutusasteen uudelleen saamista nousuun, muut ovat menneet tai menemässä Suomesta ohi, Huovari perustelee.
– Suomen päällimmäinen ongelma ei ole, ettemmekö palautuisi koronakriisistä verrattain nopeasti vaan se, että talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on aivan liian vaatimaton, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala toteaa. Hän kaipaa pikaisia panostuksia sivistykseen ja osaamiseen.
Hän viittaa Suomen Pankin arvioon, jonka mukaan inhimillisen pääoman rapautuminen uhkaa painaa talouden kasvutrendin jopa alle yhden prosentin 2040-luvulta alkaen.
Parlamentaarinen työryhmä on ehdottanut rahoituslakia, jolla tutkimus- ja kehittämismenot nostettaisiin neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoreen 2030 mennessä.
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä korostaa rahoituksen tärkeyttä, mutta epäilee sen läpimenoa hallituksen kehysneuvotteluissa.
– Kehyksessä ei ole juurikaan liikkumavaraa ja kehyksen rikkominen toistamiseen saman hallituskauden aikana romuttaisi kehysmenettelyn uskottavuuden.
Menokehyksiin palaaminen eli julkisen talouden vahvistaminen on hallituksen tärkein tehtävä kahden vastaajan mielestä.
Suomen sosiaali- ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas nosti hallituksen tärkeimmäksi toimeksi ilmastokriisin torjunnan.
– Vieläkään ilmastokysymys ja luontokato eivät näy riittävästi talouspolitiikassa ja talouspoliittisissa keskusteluissa. Nyt tarvitaan ekologista jälleenrakennusta ja sen tekemiseen on aikaa vain reilu vuosikymmen.
Inflaatio hidastuu tänä vuonna
Talousasiantuntijoilta kysyttiin myös, millaisia vaikutuksia kohonneella inflaatiolla on alkavana vuonna?
Kuluttajahintojen nousuvauhti oli Suomessa marraskuussa 3,7 prosenttia (siirryt toiseen palveluun)ja EU:ssa kuluttajahinnat nousivat marraskuussa peräti 5,2 prosenttia. Luvut ovat korkeimpia vuosikausiin.
Suurin osa vastaajista arvelee hintojen nousuvauhdin tasaantuvan tänä vuonna. Näin ollen inflaatiosta ei seuraisi korkojen nousua eivätkä asuntovelat kallistuisi.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa, että euroalueen inflaationäkymät ovat varsin vakaat, kahden prosentin tuntumassa. Jos inflaatio jäisi korkeammalle pysyvämmin, se johtaisi vääjäämättä korkojen nousuun.
– Korkojen odotettua nopeampi nousu iskisi puolestaan velallisiin yrityksiin ja kotitalouksiin. Pieni nousu ei kuitenkaan heti näy esimerkiksi asuntovelallisille, koska euribor-korot ovat tällä hetkellä puoli prosenttia pakkasella ja korkeammat korkokulut näkyvät asiakkaille tyypillisesti vasta viitekorkojen ylittäessä nollan rajan.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju korostaa inflaation väliaikaisuutta.
– Nyt maailma on enemmän auki kuin vuosi sitten, joten nykyisiä hintoja verrataan pandemian lähes pahimman hetken lukuihin. Kun vertailukohta siirtyy myöhemmäksi, myös inflaatiolukemat hellittävät.
Tähän mennessä inflaatio on näkynyt kansalaisille lähinnä polttoaineiden ja asumiskustannusten nousuna.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi, että raakaöljyn hinnan nousu hidastuu, jolloin polttoaineiden hintojen nousukin tasaantuu.
– Näin ollen inflaation pitäisi hidastua viimeistään vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Yhtä kaikki, inflaatio on vuonna 2022 nopeampaa kuin mihin olemme viime vuosina tottuneet ja se luultavasti nostaa palkankorotuspyyntöjä.
Osa talousasiantuntijoista on huolissaan siitä, että palkkaneuvotteluja käydään nyt väliaikaisesti kovemman inflaation oloissa.
– Jonkinasteinen kotimainen talousriski muodostuu tilapäisen hintojen nousun mukaan mitoitetuista liian korkeista sopimuskorotuksista, jotka nakertaisivat suomalaisen työn kilpailukykyä erityisesti teollisilla toimialoilla. Olen kuitenkin kohtalaisen luottavainen sen suhteen, että maltti säilyy työmarkkinapöydissä, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi.
Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström toteaa, että energia ja logistiikka ovat Suomessa tuotantoa tekeville vientiyrityksille merkittäviä kustannuseriä. Hän toivoo päättäjien huomioivan tämän, jos inflaatio pysyy korkeana.
– Kotimaisten päättäjien pitäisi tässä tilanteessa pidättäytyä nostamasta yritysten verotusta ja olla lisäämättä muutakaan kotimaista päätösperäistä maksutaakkaa.