Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut selvityksen, onko mahdollista velvoittaa jotkut tietyt ammattiryhmät koronarokotuksen ottamiseen.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Suomen rokotustahti on viime viikot edennyt tuskastuttavan hitaasti. Vähimmäistavoitteeksi asetettu kahden annoksen 80 prosentin rokotuskattavuus 12 vuotta täyttäneissä piti saavuttaa lokakuun loppuun mennessä.
Lue lisää: Karu koronakäyrä: Kuva näyttää sairaalapotilaiden määrän hurjan nousun Suomessa
Viime viikon torstaina (4. marraskuuta) pidetyssä STM:n ja THL:n koronakatsauksessa sanottiin 80 prosentin kattavuuden täyttyvän ”1–2 vuorokauden sisällä”, mutta vielä tiistainakin oltiin THL:n virallisen lukeman mukaan 79,9 prosentissa.
Samaan aikaan tartuntojen määrä on kääntynyt kovaan kasvuun, ja seitsemän vuorokauden liukuvassa keskiarvossa ollaan jo korkeammalla tasolla kuin viime keväänä, jolloin hallitus suunnitteli rankkoja liikkumisrajoituksia pahimmille epidemia-alueille.
Miksi rokotusvelvollisuutta suunnitellaan? Onko syynä se, että rokotustahti on viime aikoina edennyt tuskastuttavan hitaasti?
– Mahdollisen rokotusvelvollisuuden takana ovat erityisesti työpaikoilla tavatut tautiryppäät sekä hoito- ja hoivalaitoksissa todetut tartunnat, jotka ovat työntekijöistä lähtöisin, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo Ilta-Sanomille sähköpostivastauksessaan.
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että pakkorokotusten mahdollisuutta selvitetään kaikista haavoittuvimpien ja hauraimpien suojelemiseksi.
Ettekö enää usko kansalaisten vapaaehtoiseen rokottautumishalukkuuteen, jos ”täytyy kaivaa keppi esiin”?
– Kyseessä on riskiryhmien ja haavoittuvien väestöryhmien suojeleminen, Varhila vastaa.
Varhila sanoi Iltalehdelle, että rokotuspakko koskisi joitakin tarkasti rajattuja henkilöstöryhmiä myös sosiaali- ja terveyshuoltohenkilöstön ulkopuolella.
Varhila ei kuitenkaan halua tarkentaa, koskisiko rokotuspakko tiettyjen sote-tehtävien lisäksi esimerkiksi asiakaspalveluhenkilöstöä, jotka ovat päivittäin paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Vai kenties pelastus- ja turvallisuushenkilöstöä (poliisi, palo- ja pelastuslaitokset, tulli) tai kasvatus- ja opetushenkilöstöä (koulut ja varhaiskasvatus) tai joitakin muita.
– Tässä vaiheessa en pysty tarkentamaan, Varhila sanoo.
Varhila sanoo, että koronarokotuksiin voitaisiin velvoittaa tartuntatautilain pykälien 47 ja 48 mukaan.
Pykälässä 47 todetaan, että ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan.”
Pykälässä 48 puolestaan sanotaan, että ”Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.”
”Mahdollisen rokotusvelvollisuuden takana ovat erityisesti työpaikoilla tavatut tautiryppäät sekä hoito- ja hoivalaitoksissa todetut tartunnat, jotka ovat työntekijöistä lähtöisin.
Pykälässä mainitaan erikseen tuhka- ja vesirokko, influenssa sekä hinkuyskä, ei kuitenkaan koronavirusta, eli pykälää täytyisi tältä osin muuttaa.
Miten pakkorokotusten toteutumista sitten valvottaisiin? Varhila sanoo, että tartuntatautilain pykälä 48 antaa työnantajalle mahdollisuuden selvittää asia ainakin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien osalta.
Pykälässä sanotaan, että työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella.
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen suhtautuu rokotuspakkoon epäillen.
Velvoitteeseen liittyy aina myös sanktio.
Minkälaisia sanktioita suunnitellaan, jos rokotuspakosta huolimatta jättää rokotuksen ottamatta?
– Lähtökohtaisesti säädökset on tarkoitettu noudatettavaksi, Varhila muotoilee.
Rokotuspakko jakaa tällä hetkellä mielipiteitä. THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoi Helsingin Sanomille suhtautuvansa pakkoon epäilevästi.
– Tiedämme, että pakot eivät ratkaise rokotuskattavuuden hidastumista vaan saattavat jopa johtaa asenteiden pahempaan kärjistymiseen. Porkkanat ovat aina parempi vaihtoehto, Salminen sanoi HS:lle.
Salminen myöntää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä rokotusvelvollisuus voi olla perusteltu.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla voidaan lähteä siitä, että ammatissa toimiminen ja ammatin oma eetos luo sen, että on vaikea nähdä, miten voi suojella muita, jos ei suojaudu itse virukselta rokottautumalla. Salminen sanoi HS:lle.
Muilla työpaikoilla asia on Salmisen mukaan paljon kinkkisempi, sillä ”ihmisellä on oikeus valita, ottaako rokotteen vai riskin sairastua vakavasti”.