Taviskin voi päästä nerojen, kuten Leonardon, Teslan tai McCartneyn seuraan, sanoo intuitiotutkija Asta Raami
Keksijänerot eivät ole ainoita ihmisiä maailmassa, joille intuition käyttö on sallittu. Oman mielen ovien avaaminen ja intuition kehittäminen ja tästä hyötyminen on Puoli Seitsemän -ohjelmassa vierailleen tutkijan, Asta Raamin, mukaan täysin mahdollista kaikille.
– Meillä jokaisella on ajattelussa ulottuvuuksia, joista emme ole tietoisia. On ovia, joita emme ole osanneet avata, kuvailee Asta Raami.
Hän sanoo, että muiden tarinat auttavat löytämään oman oven: kuulee, miten joku toinen on ovensa löytänyt ja päässyt eteenpäin.
Ristiriitaista tietoa ei kannata pelästyä
Tutkijatohtorin käyttämät termit kuten ’intuitio’, ’briljanttiin’ pääsy ja ’mielen ovet’ voivat kuulostaa vaikeilta, mutta Asta Raamin mukaan kysymys on vain siitä, että kuka tahansa voi laajentaa kutistunutta ja kaventunutta ajatteluaan ja intuitio auttaa siinä.
Yleensä nerojen luonteepiirteiksi suotuja ja varattuja avuja löytyy Asta Raamin mukaan kaikista ihan tavallisista ihmisistä.
– Käytännössä meillä on kokoelma erilaisia keinoja: ihmettely, rohkeus, periksiantamattomuus ja kyky olla pelästymättä ristiriitaista tietoa. Ehkä päinvastoin, voimme saada kiksejä, innostua omien lempiuskomuksiemme murskaamisesta, Asta Raami hehkuttaa.
Keksijänerot puhuvat ”yläkerran toimistosta” ja ”valkoisesta taulusta”. Nämä toimistot ja taulut ovat Asta Raamin mukaan mielen ulottuvuuksia, joissa keksijät elävät päästäkseen kehittelyissään eteenpäin.
– Keksintöihin ei ole oikopolkua, siksi nerot tarkastelevat asioita näissä ’toimistoissaan’ moniulotteisesti. Siellä voi myös kysyä ja saada vastauksia, Raami kertoo.
Päättely ei aina auta
Asta Raami väitteli intuitiosta ja sen käytöstä Aalto-yliopistossa vuonna 2015. Opetus- ja tutkimustyön rinnalla Raami on keskittynyt siihen, että hän tekee intuition mahdollisuuksia tunnetuksi myös tiedeyhteisön ulkopuolella.
Asta Raamin perusviesti on, että intuition älykäs käyttö auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, säästää voimavaroja, auttaa ideoiden keksimisessä, ennkoinnissa ja monimutkaisessa päätöksenteossa. Kaikissa tilanteissa, joissa päättely ei auta.
Asta Raami nostaa esiin huippuja: renessansinero Leonardo da Vincin, sähkönero Nikola Teslan ja geenitutkija Barbara McClintockin. Myös muusikot Bob Dylan ja Paul McCartney mainitaan.
– Leonardoa hyljeksittiin, mutta mitä hän teki – entistä tarkempia havaintoja luonnosta.
– Teslalla oli 300 patenttia ympäri maailmaa ja hän kirjoitti omaelämäkerrassaan kehittäneensä kaikki nimissään olleet laitteet ja moottorit alle kahdessa kuukaudessa.
– McClintock kutsuttiin apuun umpikujaan juttuneeseen tutkimukseen, mutta ratkaisua ei tuntunut löytyvän. Turhautuneena hän poistui puistoon itkemään, mutta palasi pian ja edisti viidessä päivässä tutkimusta enemmän kuin muu ryhmä kolmen vuoden aikana, Raami kertoo.
Dylan ja McCartney ovat esimerkkejä ilmiöstä, joka tunnetaan läpi historian: monet hittikappaleet ja merkittävä musiikki ovat syntyneet keskellä yötä. Unen ja valveen välisen intuition siivittäminä, ”yläkerran toimistosta” vastausta etsien.
Intuitio vaatii turvallisen tilan
Sosiaalisen median aikakaudella intuitiotutkijalta on hyvä kysyä myös, voisiko intuitiolla estää somevouhkaamista. Mistä somessa esiintyvä monesti kärjekäs vastakkainasettelu kumpuaa?
– Intuition avulla päästään uusiin näkökulmiin, intuitio luo tilaa laajemmalle ajatelulle. Itse asiassa intuitio ja empatia korreloivat. Mutta intuitio vaatii turvallista tilaa, Asta Raami pohtii.
Ajattelumme on altis vinoumille ja tunteet värittävät näkökulmiamme. Viimeaikainen tunnetutkimus on osoittanut, että voimakkaan tunteen vallassa ajattelumme menee oikosulkuun.
Heti kun rauhoitutaan, aletaan Asta Raamin mukaan nähdä paremmin.