Teetkö näin hampaita harjatessasi? Tietty rutiini voi saada aikaan haittoja, eikä olisi lainkaan välttämätön

Kaikille suositeltavia suun hoitotapoja ovat harjaus kahdesti päivässä, hammasvälien puhdistus kerran päivässä sekä makeiden naposteltavien vähentäminen ja ajoittaminen aterioiden yhteyteen, Oral Hammaslääkäreiden lääketieteellinen päällikkö, erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen (HLT) summaa suomalaisen hammashoidon suosituksia.

Todellisuus on kuitenkin usein toinen. Suomalaiset ovat nimittäin laiskoja harjaamaan hampaita. Tilastot osoittavat, että suomalaisten hampaiden omahoidossa on reippaasti parantamisen varaa.

– Hampaiden harjaaminen on meillä huonoa. Kun on selvitelty kuinka ihmiset huolehtivat hampaistaan, me suomalaiset olemme pohjimmaisia tilastoissa hampaiden harjaamisessa sekä miesten että naisten osalta Pohjoismaissa.

”

Me suomalaiset olemme pohjimmaisia tilastoissa hampaiden harjaamisessa sekä miesten että naisten osalta Pohjoismaissa.

Näin totesi PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja, hammaslääkäri Kaj Karlsson jutussamme aiemmin.

Lue lisää: Valtavan määrän hammaslääkärikäyntejä voisi välttää: ”Olemme pohjimmaisia hampaiden harjaamisessa”

Lisäksi hammaslangan tai hammasväliharjan käytössä suomalaisilla olisi parantamisen varaa.

Sen sijaan osa ihmisistä on omaksunut hampaiden puhdistuksen yhteydessä rutiinin, joka kuitenkin on useimmille täysin turha, Erika Laukkanen tietää. Moni nimittäin puhdistaa rutiininomaisesti myös kielen pinnan hampaiden harjaamisen yhteydessä.

– Sitä ei yleisesti suositella kaikille, eli se ei ole kaikille tarpeen, Laukkanen toteaa.

Hän varoittaa, että liian innokkaalla puhdistuksella voi saada kielen limakalvon pinnan rikki ja siten aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Pahimmillaan rikkoutunut kielenpinta voi tulehtua.

Moni puhdistaa rutiininomaisesti myös kielen pinnan hampaiden harjaamisen yhteydessä. Kuva: Colourbox

Kielen puhdistamista suositellaan vain harvoille

Kielenpinnan voi kuitenkin tarvittaessa puhdistaa, ja sitä jopa suositellaan tietyille erityisryhmille, kuten niille, joilla on alentunut syljeneritys tai pahanhajuinen hengitys, erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen kertoo.

Puhdistamista suositellaan myös kokoproteesin käyttäjille ja yleisestikin ikääntyneille – olipa proteeseja käytössä tai ei.

–  Näissä ryhmissä kielen pinnalle kertyy herkemmin valkoista, tai värjäytynyttä, katetta, joka on samaa bakteeripeitettä kuin hampaiden pinnalla. Suun kuivuudessa bakteerit lisääntyvät nopeasti, eikä sylki huuhtele niitä pois normaaliin tapaan.

Erityisesti tupakoitsijoilla kielenpinta voi myös värjääntyä hampaiden tapaan.

–  Lisäksi joillain ihmisillä kieli voi olla rakenteellisesti voimakasuurteinen tai sen pinnalla oleva nukka normaalia pidempää, joka voi myös houkuttaa puhdistamaan kielen pintaa.