Koronatilanne Seinäjoen keskussairaalassa alkaa käydä haastavaksi. Tehohoidon kapasiteetti alkaa olla äärirajoilla, ja yksittäisiä potilaita on jo jouduttu siirtämään muihin sairaaloihin tehohoitoon.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilkka-Pohjalainen.
Syynä on epidemian kiihtyminen uudelleen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kertoo verkkosivuillaan, että kahden viime viikon aikana sairaanhoitopiirin alueella on todettu 245 uutta koronavirustartuntaa, viimeksi maanantaina 13.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kirsi Juvila ei voi tietosuojasyistä kertoa, kuinka monta tehohoitopotilasta on siirretty tai mihin sairaaloihin heidät on siirretty.
Lue lisää: Husissa jäljellä enää yksi tehohoitopaikka – koronapotilaiden määrä lähes kriittisellä rajalla
– Olemme käyneet neuvotteluja lähisairaanhoitopiirien sekä Kuopion KYSissä sijaitsevan tehohoidon koordinaatioryhmän kanssa, Juvila kertoo.
– Eihän sitä voi kieltää, tilanne on haastava. Joudumme viikoittain katsomaan, missä potilaita hoidetaan ja mitkä ovat resurssit, Juvila lisää.
Tiistain tiedon mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on sairaalahoidossa kuusi koronapotilasta, heistä kaksi teho-osastolla. Sairaanhoitoa tarvitsevien covid-potilaiden määrä on vaihdellut 6:n ja 19 potilaan välillä mukaan lukien perusterveydenhuolto.
Seinäjoen keskussairaalassa rokottamattomuus on ollut keskeinen syy koronapotilaiden hoidon tarpeeseen.
”Joudumme viikoittain katsomaan, missä potilaita hoidetaan ja mitkä ovat resurssit.
Juvilan mukaan tilanne on turhauttava, sillä koronaviruksen vakavat ja sairaalahoitoa vaativat tautimuodot olisi helppo painaa minimiin rokotuksin.
– Toki toivomme, että ihmiset ottaisivat rokotukset, jotta he eivät sairastuisi vakavasti, Juvila sanoo.
Moni rokottamaton on sairaalavuoteella tullut katumapäälle, ettei rokotusta sittenkään tullut otettua ajoissa. Niin Etelä-Pohjanmaallakin.
– En voi yksittäisiä potilaita kommentoida, mutta yleisellä tasolla jokainen voi kuvitella, että jos sairastuu vakavasti ja joutuu tehohoitoon, niin ajatuksissa käy, olisiko tilanne voinut olla estettävissä, Juvila kuvaa.
– Sairaanhoitopiirit alkavat olla siinä tilanteessa, että jos epidemia johtaa uusiin pitkiin tehohoitojaksoihin, tehohoidon koordinaatiota joudutaan tekemään valtakunnallisesti.
Seinäjoen keskussairaalasta on jouduttu ohjaamaan tehohoitopotilaita muiden sairaaloiden teho-osastoille.
Jo aiemmin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta on yksittäisiä tehohoitopotilaita siirretty Kuopioon.
– Toinen vaihtoehto on ei-kiireellisten leikkausten ja hoitojen supistaminen, mikä puolestaan synnyttää hoitovelkaa, Juvila sanoo.
Lue lisää: Korona leviää voimakkaammin kuin koskaan – asiantuntijalta kolkko arvio epidemian päättymisestä
Juvila sanoo, että covid-potilaan hoito teho-osastolla ja tavallisella osastolla vaatii käytännössä kaksinkertaisen hoitohenkilöstön.
– Lisäksi he ovat erikoissairaanhoidon erikoiskoulutettuja työntekijöitä. Kaikki potilaan elintoiminnot täytyy turvata, Juvila sanoo.
Seinäjoen keskussairaalassa on Ilkka-Pohjalaisen mukaan jo jouduttu ajamaan koronatilanteen takia ei-kiireellisiä leikkauksia ja hoitoja alas. Lehden mukaan loka-marraskuussa on jouduttu peruuttamaan jo yhteensä 23 leikkaussalipäivää, ja kun yhdessä leikkaussalissa tehdään 2–4 leikkausta päivässä, rästiin on jäänyt jo kymmeniä leikkauksia.
Testimäärät Suomessa ovat pudonneet noin puoleen huippuluvuista, kun lieväoireisia kahdesti rokotettuja ei enää juuri testata.
Samaan aikaan sairaanhoitopiirin alueella lähes viidennes uusien tartuntojen alkulähteistä jää hämärän peittoon, ja testilukemat huippulukemista ovat tulleet selvästi alaspäin uuden testausstrategian johdosta.
– Testeissä käydään aiempaa vähemmän, joten todellista näkymää epidemian laajuudesta ei varmasti voida edes sanoa, Juvila miettii.