Teollisuus tyrmistyi kunta-alan palkankorotuksista: ”Voi alkaa kilpahuuto ja puhutaan pian 10 prosentin korotuksista teollisuudessa”
Teollisuuden työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat tyrmistyneitä kunta-alan palkkaratkaisusta.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Julkisen alan unioni JAU saivat pitkäksi venyneet neuvottelut maaliin maanantaina ja sopu sinetöitiin keskiviikkona. Työrauhan piirissä on noin 300 000 työntekijää, esimerkiksi opettajia, varhaiskasvatuksen opettajia, kirjastonhoitajia ja linja-autonkuljettajia.
Käytännössä sopimus tarjoaa kuntien työntekijöille tulevina vuosina automaattisesti suuremmat palkankorotukset kuin yksityiselle sektorille.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ei säästele sanojaan arvostellessaan päätöstä.
– Minusta se oli ratkaisu, jota ei olisi pitänyt koskaan tähän maahan syntyä. Se aiheutti ikiliikkujan ja automaatin, jolla tuhotaan suomalaista työmarkkinajärjestelmää tavalla, jota emme kaikilta osin osaa edes vielä nähdä. Aivan väärä ratkaisu.
Tuoreen sopimuksen mukaan kunta-alan työntekijät saavat palkkoihinsa kahden prosentin yleiskorotuksen kesäkuussa. Vuosina 2022–2024 palkankorotustaso noudattaa yleistä linjaa, joka perustuu vientialojen palkankorotusten keskiarvoon tai on vähintään 1,9 prosenttia.
Lisäksi kuntatyöntekijöille on tulossa viisivuotinen palkkaohjelma, joka alkaa vuonna 2023 ja nostaisi palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.
Teollisuus pelkää kilpajuoksua
Teollisuusliiton varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan kunta-alan palkkaohjelma olisi pitänyt rakentaa työehtosopimuksen sisään niin, ettei se olisi kytkettynä minkään toisen alan erillisiin ratkaisuihin.
– Emme ole missään vaiheessa kiistäneet sitä, etteikö hoitaja- tai kuntapuolelle – tai julkiselle sektorille ylipäätään – kuuluisi saada korkeammat palkankorotukset. Kysymys on mallista, jolla se on tehty.
Hän lisää, että ”minkäänlaista älämölöä ei nyt olisi”, mikäli kunta-ala olisi rakentanut palkkaohjelman omilla ehdoillaan.
– Se olisi tarkoittanut, että mekin olisimme syksyllä menneet omaa reittiämme.
Lehtosen sekä Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mielestä vaarana on ”kilpajuoksu kovemmista palkoista”.
– Jos sellainen kilpajuoksu alkaa, siinä ei ole voittajia. Riskit ovat nyt erittäin kovat, Ruohoniemi näkee.
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto neuvottelevat palkoista tulevana syksynä. Teollisuusliitto on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto, johon kuuluu noin 200 000 jäsentä. Se edustaa esimerkiksi metalli- ja telakkatyöntekijöitä. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn on järjestäytynyt yli tuhat teknologiayritystä.
Osapuolten sopimus ulottuu marraskuuhun 2023, mutta palkkoja tarkastellaan jo tänä vuonna. Mikäli palkkaratkaisuja ei saada aikaiseksi marraskuun loppuun mennessä, sopimukset voidaan silloin irtisanoa päättymään.
– Todennäköisesti syksyyn lähdetään kilpailevin huudoin, eikä se yleensä ole merkinnyt mitään hyvää Suomen taloudelle tai suomalaisten yritysten kilpailukyvylle, Lehtonen arvioi.
Jarkko Ruohoniemi korostaa, että tilanne on ongelmallinen erityisesti nyt, kun talouden näkymät Suomessa ovat hyvin epävarmat.
– Taloustilanne on arvaamattomassa asetelmassa. Emme yhtään tiedä, mihin se on kehittymässä. Samaan aikaan kuntapuolella tehdään ratkaisu, joka ratsastaa viennin ratkaisujen päällä. Se on rakenteena aivan ennenkuulumaton ja aiheuttaa erittäin suuria hankaluuksia yhteensovittaa tulevan syksyn palkkaratkaisuja ammattiliittojen kanssa, Ruohoniemi sanoo.
Samasta syystä sopimusta arvosteli keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen pelkää kovien palkkaodotusten heikentävän Suomen kilpailukykyä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan.
– Eilisestä ratkaisusta startannut kilpahuuto voi johtaa siihen, että puhumme hetken päästä kymmenen prosentin palkankorotuksista teollisuudessa. On selvää, ettei meidän tämänhetkinen teollisuutemme tule sellaisia palkankorotuksia kestämään. Samaan aikaan julkisella sektorilla palkankorotukset ovat vielä korkeampia, ja ne varautetaan verovaroin.
Ruohoniemi: ”Hoitajapula ei ratkea rahalla”
Hoitajajärjestöt Super ja Tehy eivät ole mukana kunta-alan sopimuksessa.
Tästä huolimatta keskiviikkoinen sopimus koskettaa myös niiden jäsenistöä, koska sovitut korotukset tulevat koskemaan kaikkia kunta-alan työntekijöitä henkilöstön yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi.
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, ettei halua tarkemmin kommentoida muiden tekemien sopimusten sisältöä. Hän korostaa, etteivät ne sido Tehyn ja Superin mahdollisuuksia neuvotella omasta erillisestä ratkaisusta.
Kirvesniemi sanoo hoitajajärjestöjen kantavan aidosti huolta sote-alojen ja varhaiskasvatuksen työvoimapulasta.
– Sillä, että ratkaisemme hoitajapulaa ja teemme aikanaan sopimukset KT:n kanssa, ei voi olla heijastevaikutusta muihin työmarkkinaratkaisuihin. Meillä on aivan erityyppinen tilanne ja eri mittasuhteissa oleva ongelma ratkaistavana kuin millään muulla alalla Suomessa.
Kirvesniemen mukaan Tehy hylkäsi toukokuussa sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen, koska katsoi, ettei sillä olisi saatu työkaluja, joita hoitajapulan ratkaiseminen edellyttää.
– Sen takia jatkamme todella mielellämme neuvotteluja KT:n kanssa ja pyrimme löytämään sellaisen sopimusratkaisun, joka aidosti tuottaa sekä työoloja että palkkausta parantavia elementtejä.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi toteaa, ettei hoitajapula ratkea rahalla.
– Siihen löytyisi monenlaisia muita ratkaisuja lähtien johtamisesta ja tes:n sisällä olevista työaika- ja lomakysymyksistä. On älytöntä, että julkisella sektorilla on julkisen sektorin lomat ja samaan aikaan halutaan yksityisen sektorin palkkoja. Tämä yhtälö ei vain toimi. Jostain täytyy tulla rahat tähän yhteiskuntaan. Ne tulevat viennistä ja teollisuudesta, Ruohoniemi näkee.
Tehyn edunvalvontajohtajan Else-Mai Kirvesniemen mukaan Tehy ja Super ovat työriidassa nyt odottavalla kannalla. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) keskustelee parhaillaan sovittelulautakunnan puheenjohtajan kanssa seuraavista askelmerkeistä.
– Luonnollisesti odotamme sieltä yhteydenottoa, miten jatkamme asiassa eteenpäin, Kirvesniemi lausuu.
Teollisuusliitto haluaa kiky-maksut takaisin työnantajille
Varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ei ota tarkemmin kantaa Teollisuusliiton vaatimuksiin tulevan syksyn neuvotteluissa.
Teollisuusliitto kuitenkin toivoo esimerkiksi kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksun palauttamista työntekijöiltä takaisin työnantajien maksettavaksi.
– Se helpottaisi huomattavasti painetta syksyn neuvottelupöytään. Voisi olla työnantajillekin kivuttomampaa siirtää kiky-maksuja takaisin työnantajille kuin lähteä käymään nousevilla huudoilla palkankorotuskeskutelua, Lehtonen uskoo.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mukaan tämä kysymys ei tule olemaan syksyn neuvottelupöydässä.
– Me neuvottelemme työehdoista ja tänä syksynä vain palkantarkastuksista. Mitä valtiovalta sitten tekee ostovoiman näkökulmasta ja toisaalta teollisuuden ja työnantajien toimintaympäristön näkökulmasta, se on valtiovallan asia.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 10.6. kello 23:een saakka.
Lue lisää: