Teollisuusliitto hyväksyi neuvottelutuloksen, palkkoja korotetaan tänä vuonna kaksi prosenttia
Teollisuusliiton hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi.
Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa neuvoteltu sopimus hyväksyttiin Teollisuusliiton hallituksessa äänin 20 – 8.
Teknologiateollisuuden työnantajat hyväksyi ratkaisun jo aiemmin.
Työehtosopimuksen syntymisen myötä Teollisuusliitto on peruuttanut kaikki teknologiateollisuuden toimialaa koskevat työtaisteluilmoitukset.
Saavutettu sopimusratkaisu korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuodelle 2022. Palkankorotuksissa yleiskorotusta on 1,5 prosenttia ja paikallisesti sovittavaa erää 0,5 prosenttia. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on saavutettuun ratkaisuun tyytyväinen.
– Kaikille työntekijöille kohdistuvan yleiskorotuksen merkitys on suuri ja sen lisäksi paikallinen erä on rakennettu tavalla, joka varmistaa työntekijöiden reilun kohtelun perälaudan riskillä työnantajalle.
– Ratkaisu on kahdella tapaa historiallinen. Ensinnäkin työntekijät saivat suuremmat palkankorotukset kuin ylemmät toimihenkilöt. Toiseksi ratkaisu on tehty uuden työnantajayhdistyksen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa, Aalto kertoo.
Uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2023 asti, mutta se on irtisanottavissa 30.11.2022 mennessä, mikäli osapuolet eivät sitä ennen pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisusta. Sopimus on siten 1 + 1 -vuotinen.
Teknologiateollisuuden sopimuksen piirissä työskentelee noin 90 000 teollisuuden työntekijää.
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lisäksi myös kaksi muuta sopimusta; autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen sekä malmikaivosten työehtosopimuksen.
Autoalan sopimus on kattavuudeltaan Teollisuusliiton toiseksi suurin sopimus. Sen piirissä työskentelee noin 20 000 työntekijää. Autoalan sopimuksessa työnantajia edustaa Autoalan keskusliitto.
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto pääsivät neuvottelutulokseen tiistaina valtakunnansovittelijan avustuksella.
Teollisuusliitto oli uhannut aloittaa laajan lakon, ellei palkankorotuksista päästä sopuun. Teollisuusliitto antoi lakkovaroituksen joulukuun 30. päivä ja 14.. tammikuuta uhanneet työtaistelutoimet olisivat koskenut yli 40 000 työntekijää Suomessa.
Työnantajat: Liian kallis ratkaisu kilpailukyvylle
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi pitää valitettavana, että ratkaisujen hinta nousi vielä hivenen korkeammaksi kuin teknologiateollisuuteen aiemmin syntyneessä ratkaisussa ylempien toimihenkilöiden kanssa.
–Näyttää yhä todennäköisemmältä, että suomalaisen työn kilpailukyky on koronakriisin jälkeen heikompi kuin kriisiin mentäessä. Sopimuksen syntyminen poistaa kuitenkin uhan Teollisuusliiton ilmoittamasta laajasta lakosta ja turvaa yrityksille työrauhan pandemian keskellä, Ruohoniemi toteaa.
Ruohoniemen mielestä koko syksyn toistettu huoli kustannuskilpailukyvystä ei ikävä kyllä saanut riittävää vastakaikua.
– Tällä kustannustasolla ja palkanmuodostuksen jäykkyydet huomioon ottaen Suomen kilpailukyky on todennäköisesti ongelmissa, mikäli talouskehitys osoittautuu vähänkään odotuksia heikommaksi, Ruohoniemi pahoittelee.
Ruohoniemen mukaan on myös selvää, että lukuisilla toimialoilla ei ole koronavaikeuksien keskellä mahdollisuuksia lähellekään samantasoisiin sopimuksiin kuin teknologiateollisuudessa solmittiin.
– Teknologiateollisuudessakin on nyt sovittu kaksi suurta sopimuskokonaisuutta, jotka ovat rakenteeltaan ja tasoltaan erilaisia, Ruohoniemi muistuttaa.
Ruohoniemen mukaan työnantajapuolen tavoitteena on, että yrityksissä neuvotellaan mahdollisimman laajasti paikallisista palkkaratkaisuista. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja paikallisilla osapuolilla on suuri vastuu löytää yritysten tilanteeseen sopivia ratkaisuja.
Työnantajapuolen mielestä paikallinen palkkaratkaisu on kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto molemmille osapuolille.
Myös Ammattiliitto Pro on jättänyt lakkovaroituksen teknologiateollisuuteen sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Näiden uhkien sovittelu on vielä kesken.
Kiistaa palkankorotuksista ja päänavauksesta
Neuvottelujen loppuvaiheessa suurin kiista koski palkankorotuksia. Keskustelua aiheutti myös kysymys siitä, kenen sopimusta voidaan nimittää sopimuskierroksen päänavaukseksi.
Ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN teki jo aiemmin kolme isoa sopimusta Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa. Teknologiateollisuuden työnantajat nimitti sopimusta päänavaukseksi teknologiateollisuudessa.
Teollisuusliiton Aalto viestitti Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), että kyse voi “korkeintaan olla päänavauksesta ylemmille toimihenkilöille”, mutta ei työntekijöille.
– Teollisuusliitto hakee omat ratkaisut emmekä sido käsiämme muiden päätöksiin, Aalto kirjoitti.
Teknologiateollisuuden työnantajien ja YTN:n välisessä sopimuksessa palkankorotukset olivat ensimmäisen sopimusvuoden osalta 1,8 prosenttia.
– Nythän näyttää olevan niin, että tasot vaihtelevat. Kun katsoo metsäteollisuuden sopimuksia, ne ovat hyvin erilaisia. Pääsääntöisesti ne ovat merkittävästikin parempia sopimuksia kuin mitä Teknologiateollisuuden ja ylempien toimihenkilöiden välinen sopimus on, Aalto piikitteli ylempien toimihenkilöiden sopimusta valtakunnansovittelijan toimiston edessä tiistaina 4. tammikuuta.
Neuvottelujärjestelmän muutos hiersi suhteita
Sovun saavuttaminen on ollut pitkän tien takana. Neuvotteluihin tuli lisäjännitteitä jo viime vuoden maaliskuussa, kun Teknologiateollisuus kertoi irtaantuvansa yleissitovien työehtosopimusten neuvottelemisesta.
Osa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä perusti yhdistyksen, joka alkoi neuvottelemaan alalle työehtosopimusta. Uusi yhdistys sai nimekseen Teknologiateollisuuden työnantajat.
Teollisuusliitto ei heti vakuuttunut uudesta yhdistyksestä, koska se epäili tulokkaan edustavan liian harvoja yrityksiä alalla. Yleissitovat työehtosopimukset edellyttävät, että noin puolet alan yrityksistä ovat järjestäytyneet liittoihin.
Teollisuusliitto vakuuttui vasta lokakuun lopussa, että uuteen yhdistykseen kuului tarpeeksi yrityksiä.
– Teollisuusliitto on saanut tiedon yrityksistä, jotka ovat liittyneet työnantajayhdistyksen jäseniksi. Työnantajayhdistyksen jäsenkunnan edustavuus varmistaa vahvan yleissitovuuden syntymisen teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimukseen, Aalto kirjoitti Tekijä-lehden blogissaan(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).
Yleissitovalla sopimuksella viitataan siihen, että kaikki alalla toimivat yritykset joutuvat noudattamaan sen työehtoja.
Voit keskustella tästä artikkelista 8.1.2022 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta: