”Terveysasemat ovat helisemässä Helsingissä” – synkentyneen koronatilanteen ja hoitovelan tuomia jonoja puretaan nyt viikonlopputöinä

Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan jälleen äityneen koronatilanteen ja pandemian jo aiemmin aiheuttaman hoitovelan tuomaa potilassumaa on Helsingissä alettu purkaa myös viikonlopputöinä.

Lukkarinen kertoo, että koronatapaukset vievät taas lisääntyvässä määrin henkilöstön aikaa terveysasemilla.

– Voi sanoa, että terveysasemat ovat ajoittain helisemässä Helsingissä.

Lukkarisen mukaan Helsingin 23 terveysasemalla voi kertyä viikon aikana yhteensä toistatuhatta yhteydenottoa, joihin ei kyetä heti reagoimaan. Lukkarinen sanoo, että lainsäädäntö edellyttää hoidontarpeen arviointia kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.

Lukkarisen mukaan iso osa viikonloppu- ja iltatyöstä on takaisinsoittopalvelun purkamista. Palvelupuhelimeen soittaneisiin henkilöihin pyritään olemaan yhteydessä mahdollisimman nopeasti, jos puheluun ei ole voitu heti vastata.

Puhelun aikana selvitetään mahdollinen hoidontarve ja sovitaan jatkotoimista.

– Lääkärityön osalta pyrimme hoitamaan näitä mahdollisuuksien mukaan myös etävastaanotoilla, Lukkarinen sanoo.

Lukkarisen mukaan ylitöitä paiskitaan Helsingin terveysasemilla nyt myös arki-iltoina. Hänen mukaansa tilannetta hankaloittaa sekin, että liikkeellä useita ikäviä infektioita kuten esimerkiksi RS-virus.

– Pyrimme tietysti palvelemaan jatkuvasti erilaisissa käytössä olevissa sähköisissä kanavissa, joiden merkitys on jatkuvasti lisääntynyt, Lukkarinen sanoo.

Koronaepidemian aikana on isätty myös henkilökuntaa. Tavanomaisesti Helsingin terveysasemien verkostossa työskentelee noin 1300 henkilöä ja tällä hetkellä työntekijöitä on yli 2000.

Johtajalääkäri: Voi rajoittaa muiden terveyspalvelujen saatavuutta

Korona on siis jälleen alkanut kuormittaa terveydenhuoltoa entistä enemmän eri puolilla Suomea. Potilassumaa aiheuttaa se, että nyt nekin, jotka pahimpaan korona-aikaan eivät uskaltautuneet tai päässeet hoitoon ovat tulossa lääkärien ja hoitajien pakeille, ja samaan aikaan uudet koronatapaukset vaativat hoitoa.

Koronatilanne kuitenkin vaihtelee eri puolilla maata. Kaikkein synkin tautitilanne on ollut koko epidemian ajan pääkaupunkiseudulla. Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen pitää tärkeänä, että vaivojen kanssa ei sinniteltäisi liian pitkään.

Suomen suurimmassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on jo jouduttu lykkäämään kiireettömiä leikkauksia ja poliklinikkakäyntejä tuonnemmaksi koronan vaatiman lisääntyneen hoitotyön vuoksi.

Kiireettömään hoitoon pääsy on vaikeutunut epidemian aikana eri puolilla Suomea. Esimerkiksi suomalaisten suunterveyden hoitovelka on kasvanut koronapandemian aikana tähän mennessä noin 1,3 miljoonalla potilaskäynnillä.

Syöpärekisterin alustavat ennakkotiedot puolestaan kertovat, että vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan.

Tänä syksynä koronapandemian aiheuttamaa hoitovelkaa on pyritty kuromaan umpeen. Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen näkee, että uhkana on hoitovelan kasvaminen vastakin syntyneen potilassuman vuoksi.

– Koronatapausten lisääntyminen voi jälleen rajoittaa terveyspalvelujen saatavuutta ja kasvattaa hoitovelkaa, Lukkarinen sanoo.

Lukkarinen korostaa, että joissakin tapauksissa voi syntyä peruuttamatonta vahinkoa. Esimerkiksi syöpätaudit voivat koronan aiheuttaman hoitoonpääsyn pitkittymisen johdosta edetä niin, että niitä ei enää voida parantaa.

– Tämän vuoksi nopea hoitoonpääsy on tärkeää eli kaikkea hoitoa ei voi turvallisesti siirtää hamaan tulevaisuuteen, Lukkarinen korostaa.

Hammaslääkäriliitto: Kela-korvausten säilyttäminen tärkeää

Hammaslääkäriliiton toiminanjohtajan Henna Virtomaan mielestä suunterveyden hoidon resursseja ei ole alunperinkään onnistuttu mitoittamaan kaikkien suomalaisten hoitamiseen. Hänen mukaansa koronaepidemia on kärjistänyt jo muutoinkin vaikeaa tilannetta.

Liiton mukaan mukaan resurssien puute näkyy kaikkialla maassa.

– Tämä näkyy potilaiden vaikeutena päästä hoitoon ja hoitojen pitkittymisenä, Virtomaa toteaa.

Hammaslääkäriliiton mukaan aikuisväestöstä noin puolet saa suunterveyden hoitoa terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Lisäksi noin miljoonan lapsen ja nuoren suunterveydestä huolehditaan julkisella sektorilla.

Viirtomää pitää tärkeänä, että yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia pohtinut parlamentaarinen työryhmä ei esitä muutoksia nykyjärjestelmään.

Nyt ei esitetä korvausten poistamista, niiden tason leikkaamista tai muutoksia korvausten kohdentamisessa eri palveluihin. Työryhmän mietintö on yksimielinen. Kokoomus jätti siihen lisälausuman, jossa se ehdotti korvausten nostoa väliaikaisesti koronan takia, koska koronaepidemia on aiheuttanut hoitovelkaa ja hoitojonot julkisella puolella ovat kasvaneet.

Työryhmä: korvausten kohtaloa puidaan sote-uudistuksen yhteydessä

Kaikkien puolueiden yhteinen ryhmä sai työnsä valmiiksi viime keskiviikkona. Niin kutsutun monikanavaisen rahoituksen parlamentaarinen työryhmä päätyi siihen, että Kela-korvausten kohtaloa on parempi tarkastella sitten, kun sote-uudistuksen hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023.

Mietinnössä on kuitenkin pohdittu sitä, pitäisikö Kela-korvauksia kohdentaa enemmän sellaiseen yksityiseen hoitoon, jota ei ole saatavilla julkisella puolella tai johon on pitkät jonot. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi gynekologit tai hammaslääkärit.

Maan hallitus puolestaan on halunnut ohjata yksityisen hoidon korvausten rahoitusta hyvinvointialueiden järjestämiin julkisiin palveluihin.

Yksityislääkärin vastaanotolla kävi vuonna 2019 noin kaksi miljoonaa suomalaista. Eniten yksityisellä puolella käydään hammaslääkärillä, silmälääkärillä ja gynekologilla.

Jo aiemmilla hallituskausilla tehtyjen leikkausten takia korvauksen osuus hoitolaskusta on enää noin 10–15 prosentin luokkaa.

Parlamentaarisen työryhmän tueksi tehdyssä virkamiesselvityksessä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) vaihtoehdoina esiteltiin myös Kela-korvausten lakkauttamista kokonaan tai niiden maksamista edelleen, mutta rahoituksen siirtämistä hyvinvointialueiden vastuulle.

Johtajalääkäri: Tehokas tapa saada epidemiaa kuriin on rokote

Valtaosa suomalaisista on jo rokotettu kahdesti koronavirusta vastaan, mutta rokottamattomiakin on yhä paljon. Sairaala- ja tehohoidossa olevista selkeä valtaosa on rokottamattomia.

Helsingin terveyssemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen toteaa, että tehokas tapa, jolla jokainen voi edesauttaa epidemian jälleen kuriin saamista on ottaa tarjolla oleva koronarokote.

– Ainakaan tarjonnasta sen ei nyt pitäisi olla kiinni, Lukkarinen sanoo.

Lue myös

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.