Tietty muistisairauden torjuntakonsti ”on ykkönen” – 7 keinoa, joilla voit ehkäistä Alzheimerin tautia

Muistisairaudet ovat yleistymässä, ja Käypä hoito -suosituksen mukaan joka kolmas yli 65-vuotias suomalainen ilmoittaa kärsivänsä muistioireista.

Varsinaiseen muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä – mutta on myös esitetty arvioita, että merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.

Suuri syy muistisairauksien yleistymiseen on luonnollisesti väestön ikääntyminen. Entistä enemmän on kuitenkin tutkimustietoa siitä, että myös elintavat ovat merkittävässä roolissa.

Geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitto Husista ja THL:stä kertoi jutussamme, että monetkaan muistisairaustapaukset lähipiirissä eivät välttämättä johdu geeneistä, sillä myös ympäristötekijät vaikuttavat sairauden syntyyn.

– Jos sukulaiset ovat sairastuneet iäkkäinä ja heillä on ollut monia elintapariskitekijöitä, riski ei välttämättä ulotu muuhun sukuun. Mutta jos on tiedossa jokin perinnöllinen riskitekijä ja lähisuvussa on monia nuorempana sairastuneita, riski voi olla suurentunut, Roitto kertoi.

Lue lisää: 10 asiaa, jotka kasvattavat muistisairauden vaaraa – tietty torjuntakonsti ”on ykkönen”

Näin elintavat vaikuttavat riskiin

Hyvin lohdullinen tieto on, että vaikka olisi perinyt alttiuden sairastua muistisairauteen, riskiä voi siltikin vähentää elintapoja kohentamalla.

Liikunnan tehosta muistisairauksien ehkäisyssä on vahva tutkimusnäyttö. Kuva: Colourbox

Tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin liikunta on tehokas keino pienentää muistisairauden riskiä.

– Liikunnasta on hyvä näyttö, ja se on ykkönen, Roitto sanoi.

Liikunnan merkitystä korosti myös haastattelussamme kansainvälisesti palkittu muistisairauksien tutkija Miia Kivipelto, joka johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaa FINGER-tutkimushanketta.

THL:n mukaan FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä.

Lue lisää: Huippututkijan 7 keinoa – aivoista voi tehdä vastustuskykyisemmät Alzheimerin taudille

Himoliikkuja ei tarvitse olla

Kivipelto kertoi, että henkisesti ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa – eli aivojen käyttäminen sekä liikunta ja istumisen välttäminen – voi lisätä aivojen reservikapasiteettia.

– Se tarkoittaa, että hermosolujen verkosto on rikkaampi, mikä tekee aivoista ikään kuin vastustuskykyisemmät ikääntymiseen ja Alzheimeriin liittyville muutoksille.

Kivipellon mukaan liikunta on yksi parhaista lääkkeistä aivoille ja muistille, koska se tehostaa aivojen verenkiertoa sekä lisää välittäjäaineiden ja aivosolujen kasvutekijöiden määrää. Lisäksi se myös stimuloi aivojen plastisuutta eli muokkautuvuutta.

Hyödyt saadakseen ei tarvitse olla himoliikkuja, mutta kehoa pitää liikuttaa säännöllisesti.

Liikunnan tulisi olla paitsi kuntoa kohentavaa, myös lihaskuntoa ylläpitävää. Ja mitä vanhemmaksi tulet, sitä tärkeämpiä ovat lihaskunto- ja tasapainoharjoitukset, jotta säilytät liikuntakykysi.