Tiinan piti mennä Norjaan lomalle, mutta sinne ei koskaan päästy – edessä oli elämän käännekohta

Yrittäjäperheessä kasvanut Tiina Kujamäki, 42, suhtautui yrittäjyyteen pitkään ei ikinä -asenteella. Varsinkin kahden pienen lapsen äitinä Kujamäki kiitteli sitä, ettei hänellä ollut kolmatta lasta, omaa yritystä.

Tiinan ura it-alalla oli vakaa ja takasi sen, että iso asuntolainakin oli hallittavissa. Ensimmäiset tyytymättömyyden tunteet hämmensivät – Tiinahan piti niin kollegoistaan, asiakkaistaan kuin suurelta osin työnsä sisällöstäkin.

Korona-aikana hän kysyi itseltään, mitä tehdä, kun työnteko oli muuttunut pakonomaiseksi suorittamiseksi. Voisiko edes jotain tehdä vasemmalla kädellä? Vai oliko johtopäätösten vuoro?

Niin kolkkoa kuin etätyöaika olikin, se sai Tiinan kääntämään päätään.

– Olen aina nauttinut ja innostunut toisten ihmisten kohtaamisesta. Kun asiakastapaamisia ja työpajojakaan ei enää ollut, koin, ettei työni tarjonnut enää uusia haasteita ja kaipaamaani vaihtelua, Tiina sanoo.

Hänen aiemmat työsuhteensa olivat jatkuneet pitkään. Nyt Tiina irtisanoutui vain puolitoista vuotta jatkuneen työsuhteen jälkeen.

Uupumuksen vuoksi määrätty sairausloma oli Tiinalle osin etsikkoaikaa.

Uutta suuntaa hakiessaan hän kuunteli äänikirjoja ja podcasteja sekä teki aarrekartan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen tarkoitettuja testejä.

– Yllätyksekseni huomasin miettiväni yrittäjyyttä. Oman alani yrittäjyys oli kuitenkin poissuljettua, sillä palo ja kipinä alaa kohtaan olivat sammuneet.

Alkoi sohvasurffailu. Myös Tiinan logistiikka-alalla työskentelevä puoliso oli sitä mieltä, että haaveillaan ja katsotaan, josko vastaan tulisi jotain mielenkiintoista.

– Yrityksen toimialalla tai paikkakunnalla ei ollut meille juuri merkitystä.

Tiinan ja Mikan mielenkiinto kohdistui jo olemassa oleviin yrityksiin.

– Taustani takia tiedän, kuinka hidasta on aloittaa ihan alusta. On turha toistaa, kun voi päästä helpommallakin. Ja valmiit yritykset tarjoavat myös tuottoa nopeammin kuin vasta-alkaneet, Tiina muistuttaa.

Rentoutuneet ja tyytyväiset asiakkaat ovat Tiina Kujamäelle yrittäjänä paras palkka. Kuva: Leila Itkonen

Myynti-ilmoitusten selailu tuntui välillä turhauttavalta – vikaa oli joko tuotteissa tai pyyntihinnat olivat kohtuuttomia. Kolin lähellä sijaitsevan lomakylän tiedot Tiina kävi läpi puolihuolimattomasti.

– En huomannut, että paikka sijaitsee järven rannalla ja että yritykseen kuuluu muitakin kuin ryhmämajoitustiloja. Onneksi Mika kehotti minua katsomaan ilmoitusta uudelleen.

Tätä haastattelua tehdään vuosi sitten Tiinalle ja Mikalle siirtyneen Koli Freetimen tiloissa.

– On Mikan ansiota, että olemme täällä, Tiina sanoo.

Helsinkiläispariskunta ei aikaillut, kun hyvässä jamassa ollut, mutta haasteitakin tarjoava yritys löytyi.

– Olin yhteydessä yritystä myyviin Harriin ja Ninaan keväällä 2021, ja heinäkuussa siirsimme jo kirjamme pois Helsingistä, Tiina kertoo.

Pohjois-Karjalaan hän ja Mika olivat ihastuneet vuotta aiemmin.

– Emme olleet oikein koskaan käyneet täällä, mutta kesän 2020 reissumme piteni ensin kahdesta yöstä neljään, sitten kuuteen, ja lopulta olimme Pohjois-Karjalassa yhteensä kolme viikkoa. Emme menneet lainkaan Norjaan, jonne olimme alun perin suuntaamassa.

Ensimmäisen Kolin-vuoden jälkeen Tiinasta tuntuu toisaalta siltä kuin Pohjois-Karjalassa olisi oltu ikuisuus ja toisaalta siltä kuin Juuan Ahmovaaraan olisi saavuttu hetki sitten.

Yrityskauppojen aikaan Tiinan veli muistutti sisartaan tämän lapsuuden unelmasta: lapsena Tiina haaveili perustavansa majatalon mummolaansa.

– Silloin ajattelin, että majatalossani olisi ihania huoneita, hyvää ruokaa, ja tunnelma olisi kuin mummolassa viettämieni kesälomien aikaan.

Tiinan nykyinen yritys on kuin majatalorypäs: lomakeskuksen huoneistoissa ja mökeissä on yhteensä yli kahdeksankymmentä majoituspaikkaa. Koli Freetimeen kuuluu myös leirintäalue ja tilausravintola.

– Meillä käy paitsi yksittäisiä lomailijoita myös paljon esimerkiksi yritys-, yhdistys- ja tyky-porukoita, Tiina kertoo.

Yritystoiminta on pitänyt hänet niin kiireinä, että osa hänen henkilökohtaisista muuttolaatikoistaan on yhä purkamatta.

– Uusia asioita tulee eteen joka viikko. Aiomme muun muassa päivittää majoitustiloja niin, että osa ryhmähuoneista remontoidaan yhden-kahden hengen huoneiksi, Tiina kertoo.

Mika on työskennellyt lomakeskuksessa täyspäiväisesti syyskuusta alkaen.

– Meillä on ollut koko ajan myös ulkopuolista henkilökuntaa, mutta teemme itsekin lähes kaikkea, Tiina sanoo.

Häntä kiinnostaa myös koko Kolin alueen kehittäminen ja hän kuuluu Kolin Matkailu Oy:n hallitukseen.

– Harmittaa, että karjalaista kulttuuria tunnetaan huonosti jopa Suomen sisällä. Yhdessä muiden yrittäjien kanssa voimme kehittää aluettamme ja lisätä Kolin houkuttelevuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Pohjoiskarjalaiset ovat ottaneet Tiinan ja tämän perheen lämmöllä vastaan.

– Varmasti kyse on karjalaisesta vieraanvaraisuudesta ja leppoisuudesta, Tiina sanoo.

Uusi ympäristö muokkaa myös häntä.

– Siinä missä pohjalaisuuteni on sitä, että asiat laitetaan halki, poikki ja pinoon, täällä asiat käsitellään vähän hitaammin ja rauhallisemmin. Tällä hetkellä tuntuu, että kotimme on täällä – ja kyllä täältä eläkkeelle jäädään.