Banner Before Header

Toinenkin vihreä vaikuttaja kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä perustelee asiaa Suomen itsenäisyyden ja rauhan varmistamisella.

Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne kertoi viime torstaina blogissaan kannattavansa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Tänään maanantaina myös vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä ilmoitti olevansa samalla kannalla.

”Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Pitkän harkinnan jälkeen koen, että NATO-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja rauha. Puolustusbudjettimme täyttää käytännössä jo Naton tavoitteet. Suomen kannattaa neuvotella Norjan tapaan NATO-sopimukseen omat ehtonsa”, Alametsä kertoi Twitterissä alkuiltapäivällä.

Alviina Alametsän mainitsemat Norjan ehdot tarkoittavat muun muassa sitä, että se samoin kuin Tanska on kieltäytynyt ottamasta vastaan rauhan aikana pysyviä joukkoja tai ydinaseita alueelleen. Viime aikoina Norjan kanta on kuitenkin lieventynyt. Se sallii Yhdysvalloille sotilaallisen infrastruktuurin rakentamisten Norjan maaperälle, mutta Norjan mukaan ne eivät ole erillisiä tukikohtia.

Runsas neljännes suomalaisista kannattaa

Varapuheenjohtaja Atte Harjanne kirjoitti 30.12. Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta. ”Ovensuussa pysyttely on silti katsottu riittäväksi tähän asti, mutta huolestuttavasti kehittyvän turvallisuustilanteen soisi herättävän päivittämään tilannearviota”, hän totesi.

EVAn syksyllä julkaisemassa tutkimuksessa 26 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä ja 40 prosenttia vastustaa. Viime syksystä jäsenyyden kannatus lisääntyi neljä prosenttiyksikköä. Jos asiaa olisi mitattu uudestaan vuoden päättyessä, Harjanne veikkaisi kannatuksen kasvaneen. Syy ei hänen mukaansa ole niinkään Naton tekemisissä vaan ”uhkailevassa ja ärhentelevässä naapurissa”.

Vihreät linjasivat vuoden 2018 tavoiteohjelmassaan, ettei puolue näe Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava. Nyt turvallisuuspoliittista tilannetta leimaavat Venäjän Ukrainan rajalle kokoamat joukot sekä Natolle osoittamat vaatimukset sen laajenemisen pysäyttämisestä ja toiminnan rajoittamisesta. Siinä nähdään etupiiriajattelua, jonka presidentti Sauli Niinistö torjui uudenvuodenpuheessaan.

Trumpin vaikutus korvautui Putinin vaikutuksella

Vihreiden Nato-kantaa selvitti maanantaina Ylen Ykkösaamussa ulkoministeri Pekka Haavisto. Hän sanoi puolueen sitoutuneen hallituksen antamaan, eduskunnassa yksimielisesti hyväksyttyyn ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Siinä todetaan Nato-optio ja se, että ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.

– Tässähän voidaan hyvin käydä sitä keskustelua, että onko kansainvälinen turvallisuusympäristö nyt muuttunut niin paljon, että pitäisi tehdä uusia johtopäätöksiä, mutta kyllä kehottaisin tässä keskustelussa analyyttisyyteen ja harkintaan. Kysymys on suuresta asiasta, mutta ikäviä merkkejä on ilmassa Ukrainan ympärillä, mutta on varmasti niin, että tällaisia päätöksiä ei toisaalta tehdä aivan hetkessä, Haavisto pyöritteli.

Vielä vuonna 2019 vihreiden johtotehtäviin pyrkivät olivat selvästi Nato-jäsenyyttä vastaan . Silloin sotilasliittoa leimasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhitteleva politiikka. Nyt käänteisen leiman sille antaa monien silmissä Venäjän presidentti Vladimir Putin.