Madridissa Espanjassa jatkuu tänään sotilasliitto Naton huippukokous. Tänään on odotettavissa keskustelua terrorismin torjunnasta. Aihe oli esillä myös alkuviikosta Suomen, Ruotsin ja Turkin välisissä keskusteluissa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista.
Eilen Nato-maat päättivät kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Presidentti Sauli Niinistön mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.
Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä sitten, kun kaikki 30 Nato-maata ovat ratifioineet jäsenyyden.
Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta etenemistä jarrutti Turkin viikkoja jatkunut vastustelu. Sopu syntyi toissa päivänä johtajien tapaamisessa Madridissa.
Niinistö ei ottanut eilisessä tiedotustilaisuudessaan suoraa kantaa siihen, mikä oli Yhdysvaltojen rooli Turkin aiheuttaman Nato-jumin ratkaisemisessa.
– Minulla ei ole tietoa siitä, mitä presidentit [Joe] Biden ja [Recep Tayyip] Erdoğan puhuivat, Niinistö sanoi.
Suomen, Ruotsin ja Turkin tiistaina allekirjoittama yhteisymmärrysasiakirja auttoi tuomaan ratkaisun Nato-jumiin.
Asiantuntijat arvioivat eilen STT:lle asiakirjan monitulkintaisuudessa riskinä olevan, että myöhemmin syntyy vielä riitelyä siitä, mihin kaikkeen olikaan lupauduttu.
Eilisessä tiedotustilaisuudessa Niinistöltä kysyttiin yhteisymmärrysasiakirjassa mainituista kurdijärjestöistä.
Asiakirjassa Suomi ja Ruotsi antavat Turkille kaiken tukensa maan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnassa. Suomi ja Ruotsi lupaavat, etteivät tue kurdien YPG:tä ja PYD:tä eivätkä Gülen-liikettä.
Asiakirja jättää kuitenkin avoimeksi, millaista apua Suomi sitoutuu antamaan Turkille. Niinistö huomautti, että Suomi on antanut tähänkin asti humanitaarista apua, eikä sitä aiota lopettaa.
Suomi ei Niinistön mukaan ollut kovin halukas siihen, että kurdijärjestöjä mainittaisiin yhteisymmärrysasiakirjassa muun muassa siksi, koska Nato-maiden välillä on eroa, miten järjestöihin suhtaudutaan.
Turkki pitää esimerkiksi syyrialaista YPG:tä terrorijärjestönä, kun taas Yhdysvallat pitää YPG:tä kumppanina taistelussa ääriliike Isistä vastaan.
– Niiden mainitseminen taisi olla yksi päätavoitteista, joita Turkilla oli, Niinistö sanoi.
Asiakirja ei muuta Suomen nykyistä suhtautumista kyseisiin järjestöihin.
– Lopulta pystyimme mainitsemaan ne, koska siinä kontekstissa, kuten sanoin, mikään ei muutu.