Tshekin senaatti ratifioi tiistaina Suomen ja Ruotsin Nato-liittymispöytäkirjat yksimielisesti. Maan parlamentin alahuoneen eli edustajainhuoneen täytyy vielä ratifioida asiakirjat eli muodollisesti vahvistaa suostumus uusille Nato-maille.
– Kukaan läsnäolleista senaattoreista ei vastustanut ehdotusta. Eduskunta äänestää ratifioinnista vielä elokuun lopussa, ja uskon, että se myös hyväksyy sen, senaatin puheenjohtaja Milos Vystrcil kirjoittaa Twitterissä.
Kaikkien Naton 30 jäsenmaan tulee ratifioida uusien Naton jäsenmaiden liittymispöytäkirjat. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti tiistaina asiakirjat, joilla hän vahvisti Yhdysvaltain ratifioinnin.
Tshekin jälkeen vielä kuuden Nato-maan tulee ratifioida Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirja, jotta maat voivat liittyä Naton täysjäseniksi. Espanja, Kreikka, Portugali, Turkki, Slovakia ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet liittymispöytäkirjaa. Monessa maassa asian käsittelyä jatketaan parlamentin kesätauon jälkeen.
Presidentti Joe Biden allekirjoitti asiakirjat juhlallisessa seremoniassa. Suomea edusti suurlähettiläs Mikko Hautala.
NATON jäsenvaltiot allekirjoittivat keväällä Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjan, minkä jälkeen Suomesta ja Ruotsista tuli Naton tarkkailijajäseniä heinäkuussa.
Kunkin maan täytyy kuitenkin lisäksi ratifioida liittymispöytäkirja eli tavallisesti saada parlamentin vahvistus sille.
Kun ratifiointiprosessi on tullut jokaisessa maassa päätökseen, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton peruskirjaan.
Suomessa valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen liittymissopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Eduskunta käsittelee esityksen ja hyväksynee sen.
Tämän jälkeen Suomen presidentti hyväksyy ja vahvistaa sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain. Liittymissopimus tulee voimaan, eli Suomesta tulee Naton täysjäsen.