Tuhansia peruttuja lentoja, tuntikausien jonoja, valtavia matkalaukkukasoja… – tästä Euroopan lentokaaoksessa on kyse
Matkustajat ovat kärsineet Euroopan lentokentillä alkukesän aikana kovista ruuhkista. Muun muassa Lontoossa Heathrow’n lentoasemalla matkustajat ovat joutuneet nukkumaan lattialla ja jonot ovat venyneet erittäin pitkiksi, The Independent kertoo.
Ruuhkien taustalla on suuri työvoimapula lentoasemilla. Siinä missä Suomessa työvoimaa lomautettiin pandemian aikana, monissa Euroopan maissa henkilöstöä irtisanottiin runsaasti, sanoo Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n puheenjohtaja Sami Rajala.
Nyt monet vanhat työntekijät ovat vaihtaneet alaa eikä lentoasemille saada uutta työvoimaa.
Kun matkustajamäärät ovat pandemian jälkeen palaamassa entiselle tasolleen ja monet ovat lähteneet pitkästä aikaa kesälomamatkoille muualle Eurooppaan, ovat kentät ruuhkautuneet.
Työvoimapula koskee erityisesti turvatarkastus- ja maahuolintapalveluita. Maahuolinta käsittää muun muassa matkatavarankäsittelyn ja lähtöselvityksen. Rajalan mukaan nämä muodostavat lentokentillä suurimmat pullonkaulat.
Halpalentoyhtiöillä Ryanairilla ja EasyJetillä on ollut ongelmia myös lentävän henkilökunnan saatavuuden kanssa.
Ihmiset jonottivat lähtoterminaalissa Lontoossa Heathrown lentoasemalla maanantaina.
Monissa lentoyhtiöissä henkilöstö on myös lakkoillut ja vaatinut itselleen suurempaa palkkaa sekä parempia työoloja. Muun muassa halpalentoyhtiö Ryanairin työntekijät ovat lakkoilleet Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Belgiassa.
Ranskan päälentokentällä Charles de Gaullella Pariisissa taas työntekijät menivät lakkoon kesäkuun alussa ja vaativat 300 euron korotusta kuukausipalkkaan sekä parempia työoloja. Lakon seurauksena 25 prosenttia lentoasemalta lähtevistä lennoista peruttiin.
Myös Lontoon Heathrow’lla British Airwaysin henkilökunta on menossä lakkoon huonojen palkkojen vuoksi. Lakko järjestetään Reutersin mukaan todennäköisesti heinä-elokuussa kesälomien ruuhkahuipun aikana.
Rajalan mukaan matalapalkkaisissa maahuolintatehtävissä työkuorma on raju, ja nyt työntekijät ovat havainneet, että heillä on mahdollisuus vaatia parempia työehtoja.
– Työnantajat joutuvat käyttämään aika reiluja kannustimia talossa olevan työvoiman säilyttämiseksi työsuhteessa.
Työntekijät osoittivat mieltään huonoja palkkoja vastaan Pariisissa Charles de Gaullen lentoasemalla 9. kesäkuuta.
EU-alueella pahin tilanne on ollut Amsterdamissa Schipholin lentoasemalla, jossa on ollut kevään ja kesän mittaan useiden tuntien jonoja turvatarkastukseen.
– Joinain päivinä ihmiset on jouduttu lähettämään pois koko lentoasemalta, koska lennot ovat joko olleet niin paljon myöhässä tai sitten lennot ovat jo lähteneet, mutta ihmiset ovat olleet vielä jonossa turvatarkastukseen, Rajala sanoo.
Myös Manchesterin, Lontoon Gatwickin sekä Heathrow’n ja Dublinin lentoasemilla ruuhkat ovat olleet pahoja. Rajalan mukaan Britanniassa ongelma on suuntautunut erityisesti maahuolintaan.
– Siellä on niin paljon jälkeen jääneitä matkatavaroita ja lentojen myöhästymisiä, että harvoin noin rajuun tilanteeseen on tullut törmättyä.
Rajalan mukaan jo muutaman lennon peruuntuminen voi aiheuttaa vaikeuksia reittiaikatauluissa. Tämän seurauksena lentoja joudutaan perumaan lisää, jotta reittisuunnitelma saadaan kiinni. Ongelma alkaa siis kertaantumaan.
– Jossain vaiheessa lentoja täytyy perua enemmän, jotta reittiverkosto saadaan taas rullaamaan.
Esimerkiksi saksalainen Lufthansa ja sveitsiläinen halpalentoyhtiö EasyJet peruivat viime viikolla kesältä tuhansia lentoja lisää.
Matkustajia ruuhkassa Amsterdamissa Schipholin lentoasemalla.
Painetta lentoasemille luo myös se, että vaikka matkustajamäärät ovat Euroopassa palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle, ei lentojen määrä ole vielä palautunut samassa suhteessa.
– Lentokoneiden täyttöasteet ovat huomattavasti korkeammat kuin ennen koronaa. Lentojen määrä pyörii yleiseurooppalaisesti noin 90 prosentissa verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen, mutta ihmisiä on tietyiltä osin jopa enemmän, Rajala sanoo.
Lontoon Gatwick ja Amsterdamin Schiphol ovatkin ilmoittaneet rajoittavansa matkustajamääriä kentillä kesän ajaksi, uutistoimisto Reuters kertoo.
Rajalan mukaan ei ole näkyvissä, että tilanne tulisi helpottumaan. Esimerkiksi Britanniassa lisähenkilöstön tarve jatkuu pitkälle syksyyn, hän arvioi.
– En usko, että Britanniassa matkalaukkusumia saadaan purettua ennen syksyä, eikä lentojakaan varmaankaan saada aikatauluun.
Asiaa ei helpota myöskään se, että Euroopan kesälomakausi ajoittuu vahvasti heinä-elokuuhun. Vieläkin pahempia ruuhkia voi siis olla edessä.
Kasoittain matkatavaroita Heathrown lentoasemalla kesäkuun 19. päivä.
Suomessa tilanne ei ole äitynyt yhtä pahaksi kuin muualla Euroopassa. Myös Helsinki-Vantaalla on kuitenkin kesän mittaan ollut ruuhkia.
Osaltaan kyse on ollut Finavian Helsinki-Vantaan kehitysjohtaja Sami Kiiskisen mukaan normaaleista kesälomaruuhkista, mutta myös Helsinki-Vantaata vaivaa työvoimapula, mikä on pahentanut ruuhkia.
Kiiskinen kertoo, että muutamina päivinä turvatarkastukseen on joutunut pahimmillaan jonottamaan tunnin verran. Vilkkaina päivinä jonot ovat Kiiskisen mukaan välillä puolen tunnin luokkaa.
Helsinki-Vantaalla on pulaa erityisesti turvatarkastuksen työntekijöistä. Pandemian aikana ihmisiä jouduttiin lomauttamaan ja irtisanomaan, jolloin moni vaihtoi toiselle alalle.
– Tälläkin hetkellä pitäisi olla useampi linja auki, mutta niitä ei voida aukaista, koska ei ole henkilökuntaa. Kapasiteetti ei siis vastaa kysyntää.
Kiiskisen mukaan tilanne saattaa jatkua kesän ajan. Nyt toivotaan, että rekrytoinnit alkavat puremaan ja viimeistään syksyllä tilanne normalisoituisi, hän toteaa.
Kokonaismatkustajamäärät ovat Helsinki-Vantaalla vielä jäljessä pandemiaa edeltäneitä määriä. Kesään 2019 verrattuna kokonaismatkustajamäärä on ollut tänä kesänä noin 70 prosenttia.
Kiiskisen mukaan matkustajahuippujen aikaan aamulla ja iltapäivällä matkustajamäärät ovat kuitenkin samalla tasolla tai jopa suurempiakin kuin ennen pandemiaa.
Jonot ylsivät Amsterdamin Schipholin lentoasemalla ulos asti 4. kesäkuuta.
Miten Eurooppaan lomalle suuntaavien suomalaismatkustajien pitäisi varautua tilanteeseen?
Rajalan mukaan Suomesta lähtiessä kannattaa olla kentällä hieman totuttua aikataulua aiemmin. Hän myös suosisi itse perinteisiä lentoyhtiöitä halpalentoyhtiöiden sijaan, sillä niissä voi olla epävarmuuksia.
Kohdemaan tilanne kannattaa selvittää ennen matkaa. Jos on lähdössä kauemmas ja matka vaatii jatkolennon, Rajala välttäisi matkustamista Amsterdamin ja Lontoon kautta.
– Silloin on varmaa, että matkatavarat eivät kohtaa matkustajaa kolmannessa maassa.
Myös Kiiskisen mukaan nyt kannattaa varata enemmän aikaa lentoasemalle. Yleisesti kannattaa noudattaa lentoyhtiön antamia ohjeita.
– Jos on lomalle lähtiessä isompaa matkatavaraa mukana, niin kannattaa varata vähän ylimääräistä aikaa, Kiiskinen sanoo.
Hänen mukaansa Finavian toimintaan Euroopan ruuhkilla ei ole ollut suurempaa vaikutusta. Lentoyhtiöt ovat kuitenkin joutuneet perumaan esimerkiksi Amsterdamista tulevia yksittäisiä lentoja.
Myös Tukholmassa Arlandan lentoasemalla on ollut ruuhkaisaa. Kuva otettu 13. kesäkuuta.
Lentoasemilla- ja yhtiöillä on ollut vaikeuksia saada henkilökuntaa paikkaamaan pandemian aikana syntynyttä työvoimapulaa. Rekrytointia vaikeuttaa se, että työt ovat usein fyysisesti vaativia ja suhteellisen huonosti palkattuja. Lentoasemat myös sijaitsevat usein kaupungin ulkopuolella.
Henkilöstön kouluttaminen ja turvallisuusselvitysten tekeminen lentoasemilla työskentelyä varten myös vie kuukausia.
Esimerkiksi Saksa aikoo vastata työvoimapulaan tuomalla ulkomaisia työntekijöitä maan lentoasemille. Reutersin mukaan työntekijät tulisivat pääosin Turkista. Espanjassa taas on palkattu 500 uutta poliisia maan lentoasemille ruuhkien takia.
Muun muassa Pariisin Charles de Gaullen ja Orlyn lentoasemilla on avoinna 4 000 työpaikkaa. CGT-ammattiliiton mukaan Charles de Gaullen lentoasemalta irtisanottiin pandemian aikana yli 20 000 työntekijää.
Oletko sinä joutunut lentokenttäruuhkiin matkustaessasi Euroopassa tänä kesänä? Kerro kokemuksistasi Taloussanomien toimitukseen whatsappilla tai sähköpostitse taloussanomat@sanoma.fi