Banner Before Header

Tunteet kuumenevat nyt hiihtoladuilla – ”yli viisikymppiset miehet” aiheuttavat vaaratilanteita

Hiihtokausi alkaa hiljalleen ympäri Suomea. Kuntohiihtäjät pääsevät laduille jo osissa Pohjois- ja Keski-Suomea, ja laturintama siirtyy viikko viikolta etelämmäksi säiden viilentyessä.

Samalla vielä avaamattomilla laduilla on ilmennyt vuosittainen laduntekijöiden riesa: hiihtäjät, jotka eivät malta odottaa latujen aukeamista. Laduille mennään omin luvin ennen aikojaan, kun työt ovat vielä kesken.

Facebookin suosittua Latutilanne-ryhmää ylläpitävä Axa Sorjanen kertoo saaneensa yhteydenottoja eri puolilta Suomea tällä viikolla tilanteista, joissa laduille on menty ennen aikojaan.

Omin luvin suksiminen ei ole täysin vaaratonta puuhaa, kun ympärillä pyörii niin latukoneita kuin siirtolunta tuovaa raskasta kalustoakin.

– Ainakin Alajärveltä, Reisjärveltä ja Jyväskylästä olen kuullut tilanteista. Se on ihan tyypillisiä, kun ensilumilatuja tehdään. Ihmiset tunkevat koneiden sekaan. Kiinnostavaa on, että tätä tekevät pääasiassa aikuiset miehet, yli viisikymppiset. En ole koskaan kuullut, että juniorit tai kilpaharrastajat tekisivät näin, Sorjanen kertoo.

– Tilanne syntyy, kun ajetaan 20 kilometriä autolla ja sukset ovat mukana. Vaivannäöstä syntyy tunne, että on oikeus mennä ladulle ja sitten hinkataan jotain 100 metrin latua edestakaisin. Ei ymmärretä, että se voi olla vaarallistakin.

Sorjanen muistuttaa, että esimerkiksi Latutilanne-sivulta löytyy hyvin ajankohtaista tietoa siitä, milloin mitkäkin hiihtoladut aukeavat.

– Joka vuosi, kun latuja avataan, niin saamme ryhmään tietoomme mm. vapaaehtoisilta ja kuntien työntekijöiltä, että latua on tehty 60 metriä ja siellä kolme äijää hiihtää rinkiä latukoneen perässä.

Ajetaan 20 kilometriä autolla sukset mukana. Vaivannäöstä syntyy tunne, että on oikeus mennä ladulle ja sitten hinkataan jotain 100 metrin latua edestakaisin.

Espoon Oittaalla sijaitsevien hiihtolatujen latumestari Petri Forsmanin mukaan malttamattomat hiihtäjät ovat ongelma myös hänen hoitamillaan laduilla. Muitakin ongelmia on.

– Valmistelemme latupohjan mahdollisimman hyvin, mutta jätämme hiihtokuntoon viimeistelyn viimeiseksi. Se pitää jengin hyvin poissa, koska joutuivat vetämään muhkuraisella alustalla. Tokihan siellä on silloin tällöin tyyppejä anorakit päällä lumitykkien keskellä hiihtämässä suoraan tykkiä vasten. Eivät he siellä kauaa viihdy, Forsman sanoo.

Forsmanin mukaan työmaakyltit pitävät suurimman osan poissa valmistelemattomilta laduilta. Kun ladut on jo kerran avattu, niin huoltotöitä ei malteta odottaa maaliin saakka.

– Isompi ongelma on, kun latukone ajaa aamulla uudelleen jo tehtyjä latuja niiden oltua jonkin aikaa auki, ja sinne sekaan tulee hiihtäjiä. On vaarallista, kun jotkut hiihtävät suoraan koneen perässä. Jos tulee tiukka tilanne ja latukone joutuu pysähtymään niin voi olla, että takana tuleva ei ehdikään jarruttaa. Silloin saattaa kaatua ja liukua päin konetta.

Latua on tehty 60 metriä ja siellä kolme äijää hiihtää rinkiä latukoneen perässä.

Sorjasen mukaan laduille luvatta meneviin on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Taustalla on traaginen tapaus vuodelta 2015, kun 16-vuotias tyttö menehtyi laskettuaan Herttoniemen liikuntapuiston hyppyrimäkeä alas.

Rinteen poikki kulkenut teräsvaijeri osui tyttöä kaulaan.

Kyse on vastuuasioista, eli kenelle lankeaa vastuu, jos hiihtäjä esimerkiksi törmää latukoneeseen.

Lue lisää: Mäkihyppyseuran aktiiveille tuomio Herttoniemen hyppyriturmasta – ei valituslupaa

Kesäkuussa 2018 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme Helsingin kaupungin henkilöstön jäsentä sekä kaksi mäkihyppyseuran vastuuhenkilöä Herttoniemen onnettomuuteen liittyen sakkorangaistuksiin kuolemantuottamuksesta ja kahdesta vammantuottamuksesta. Hovioikeus piti myöhemmin tuomiot voimassa eikä korkein oikeus antanut valituslupaa.

Source Link is.fi