Banner Before Header

Tuskastuneet maanomistajat menivät nälkälakkoon kesällä 1997 – Pekka Haaviston tuore kertomus tapahtumista kirvoittaa hankkeen puuha­mieheltä tylyt sanat

Kiistellyn Natura 2000 -suojeluohjelman alkuvuosina ympäristöministerinä toiminut Pekka Haavisto (vihr) muisteli Ylen Politiikka-Suomi– sarjassa vierailun vihaisten maanomistajien pakeille olleen hänen poliittisen uransa vaikeimpia hetkiä.

Eikä ihme. Haavisto sanoo ohjelmassa, että Naturaa vastustaneiden maanomistajien nälkälakko olisi johtanut yhden mielenosoittajan kuolemaan. Totta on, että yksi lakkolainen kuoli melko nopeasti lakon päättymisen jälkeen. Lakon ja menehtymisen välinen yhteys kuitenkin kiistetään jyrkästi lakkolaisten leiristä.

– Jos tuota väittää, niin se on Haavistolta p……puhetta, karvialainen yrittäjä Pentti Pentinmäki lataa nyt liki neljännesvuosisata myöhemmin.

Paavo Lipposen hallituksen ympäristöministeri Pekka Haavisto 1997, jolloin kiistely Natura 2000-suojelualueista kävi kuumana.

Kesällä 1997 Suomessa käytiin kiivasta vääntöä uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta.

Kyse oli EU:n ja ympäristöhallinnon organisoimasta Natura 2000 -suojeluohjelmasta. Tuhansien yksityisten maaomistajien maita otettiin suojelun piiriin vähäiseksi miellettyä korvausta vastaan.

Haavisto katsoi Naturan edistämisen olleen hänen poliittisen uransa raskain tehtävä. Tilanne konkretisoitui vierailulla vierailulla Pohjois-Satakunnan Karvialle elokuussa 1997.

Karvia oli tuolloin Natura-vastustuksen kuumin piste. Puolenkymmentä maanomistajaa oli reilun kuukausi aikaisemmin aloittanut nälkälakon kiisteltyä luonnonsuojeluhanketta vastaan.

Taisteluhenki oli korkealla, kun Natura 2000-lakkolaiset pitivät tiedotustilaisuutta Karvian kunnantalolla ennen nälkälakkoon ryhtymistä. Lakkolaiset vasemmalta Petri Kujanpää, Sulo Viitala, Urpo Tuokkola ja Hannu Niemi.

Uutisköyhänä aikana keskellä kesää nälkälakko sai runsaasti näkyvyyttä. Eikä vain Suomessa, vaan BBC, Reuters ja Ruotsin televisio ottivat maanomistajien protestin seurantaan. Maanomistajien lisäksi valokeilaan joutui vastuuministeri Pekka Haavisto.

– Kova taistelu, jonka aikana mun hiukset harmaantuivat, Haavisto kuvaili ohjelmassa.

Vielä dramaattisemmat olivat seuraukset maanomistajien leirissä, joka aivan konkreettisesti oli olemassa Karvian mäntykankailla Alpo Hietaniemen metsässä.

Noin parin kilometrin päähän Karvian kirkonkylästä oli pystytetty puolijoukkueteltta, jossa neljä sittemmin ”karpaaseiksi” nimettyä miestä aloitti nälkälakkonsa. Lakko kesti vain viisi päivää, mutta sen jälkeen tuli surullinen uutinen.

Keskeisenä puuhamiehenä vaikuttanut 33-vuotias parkanolainen mies kuoli noin kuukausi nälkälakon päättymisen jälkeen.

– Siinähän kävi niin, että yksi näistä menetti henkensä, terveyssyistä tässä nälkälakossa, Haavisto sanoi ohjelmassa.

Haavisto viittasi Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsäsuunnittelijaan metsätalousinsinööriin Petri Kujanpäähän.

Tuolloin 33-vuotias Kujanpää oli Natura 2000 -suojeluohjelmaa vastaan suunnatun nälkälakon keskeinen hahmo, vaikka ei itse suojeluohjelmaan kuuluvaa metsää omistanutkaan.

Haaviston Ylen sarjassa julkisesti esittämä näkemys Kujanpään menehtymisen ja nälkälakon yhteydestä herättää suuttumusta vielä elossa olevien mielenosoittajien parissa.

– Niinkö hän tosiaan sanoi? En ole sarjaa nähnyt, mutta jos tuota väittää, niin se on Haavistolta p……puhetta, karvialainen yrittäjä Pentinmäki sanoo.

Pentinmäki oli henkilökohtaisesti luovuttamassa Naturan vastaista adressia ympäristöministeri Haavistolle.

Mielenosoituksen vireille pannut ja sen keskeisenä puuhamiehenä toiminut Petri Kujanpää ei ollut enää ministerivierailua todistamassa. Hän oli kuollut sairauskohtaukseen 28.elokuuta 1997 kotipihassaan.

Aikaa viisi päivää kestäneen nälkälakon päättymisen ja kohtalokkaan sairauskohtauksen välillä oli noin kuukausi.

– Kuulin, että se oli äkkilähtö, suoraan jaloilta. Petri oli isänsä kanssa talkoisiin lähdössä. Petri tipahti kotipihassaan maahan isänsä jalkoihin, samassa teltassa nälkälakkoa pitänyt Sulo Viitala, 76, muistelee.

Samansuuntaisen tiedon sai myös Perämäki.

– Sairaskohtaus. Mutta nälkälakko ei Kujanpään Petriä tappanut, Pentinmäki sanoo.

Ennen nälkälakkoa neljä miestä Urpo Tuokkola, Sulo Viitala, Petri Kujanpää ja Hannu Niemi kävivät lääkärintarkastuksessa kaiken varalta ja salaa karvialaisen lääketieteen tohtorin Simo Harjun vastaanotolla. Metsäneuvos Pauli Siljamäki liittyi lakkolaisten porukkaan aivan lakon lopulla.

– Harjun Simo tutki meidät ja sanoi, että kyllä te viisi vuorokautta syömätä selviätte. Niillä tiedoilla siihen lähdettiin, Viitala sanoo.

Kun nälkälakkoon ryhdyttiin, siihen suhtauduttiin pohjoissatakuntalaisella vakavuudella.

– Ne miehet eivät käyneet yöllä kotona salaa syömässä, vaan lakko piti, tapahtumaan perehtynyt Karvian teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Leena Koivula sanoo.

Koivula tilasi kirjailija Panu Rajalalta käsikirjoituksen kesän 1997 tapahtumista näytelmään. Tositapahtumiin perustuvaa Karvassuon kapinalliset näytelmä esitettiin Karviassa 2016.

– Todellisuus oli vieläkin rajumpi, mitä teatterissa esitimme. Se julkisuus, mitä nälkälakko sai aikaan, oli hämmästyttävän laaja. Tukea tuli ympäri Suomea, Koivula muistelee.

Lakko kesti neljä päivää, kunnes maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän (sit) oli kohun paisuessa tultava lakkolaisten puheille. Se oli jo voitto ja sen hedelmistä hankkeen puuhamies Kujanpää ehti nauttia.

Lakkolaisille oli iso voitto, kun maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä vieraili Karviassa.

– Minun mielestäni me saavutimme voiton. Kaikki meidän vaatimuksemme menivät läpi, Kujanpää sanoi STT:n haastattelussa 1997.

Vajaa kuukausi tästä Kujanpää kuoli. Pentinmäki sanoo olleensa alusta asti tietoinen siitä, että tämän verenpaine oli korkealla.

– Kyllä Petri siitä puhui, mutta siihen aikaan yhdellä sun toisella metsänomistajalla oli Naturan vuoksi verenpaine korkealla.

Pelkästään Karvian kunnan alueella suojelualaa oli 6 582 hehtaaria, yhteensä 187 tilan alueella.

Haavisto antoi Politiikka-Suomi-ohjelmassa ymmärtää, että karvialaisten metsäomistajien nälkälakko olisi ollut ulkoapäin johdettu.

– Tässä oli vaihe, jossa MTK mobilisoi joitain maanomistajia nälkälakkoon, Haavisto sanoi.

Väite suututtaa Karvian mielenosoituksen paikallisia puuhamiehiä.

– Taas paikkansapitämätön tieto, Pentimäki sanoo.

Pentinmäki kertoo yksityiskohtaisesti, miten Kujanpää tuli erään paikallisen metsänomistajan kanssa alkukesästä 1997 hänen kotiinsa ja esitteli ajatuksen nälkälakosta.

– Hän kertoi metsässä kulkiessaan saaneensa ajatuksen nälkälakosta ja pohtineensa jo valmiiksi asian. Hänellä oli hyvin tarkat suunnitelmat, Pentimäki muistelee.

Pentinmäki oli kylläkin MTK:n paikallisen tuottajayhdistyksen puheenjohtaja, mutta järjestöllä ei ollut hänen mukaansa roolia nälkälakon ideoinnissa. Ajatus lähti paikallistasolta tavallisten maanomistajien huolesta ja sai nopeasti kaikupohjaa ympäri maata.

– Se oli vapaiden kansalaisten käynnistämä liike, ihan samalla tavalla kuin oli ollut Koijärvi-liike, Pentinmäki sanoo.

Samaan johtopäätökseen paikallisesti syntyneestä mielenilmauksesta on tultu myös Natura 2000 -kiistaa käsitellessä opininnäytetyössä.

Julkisuustemppuna lakko oli onnistunut.

– Petri osasi englantia ja hän soitti teltalta BBC:lle ja Reutersille, Viitala muistelee.

Tavoite oli saada vastuuministerit tulemaan paikanpäälle ja keskustelemaan huolestuneiden maanomistajien kanssa ja lopulta se toteutui.

Ensin Karvialle saapui maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä yhdessä MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän kanssa elokuun 1997 alussa.

Lopulta myös ympäristöministeri Pekka Haaviston oli jalkauduttava Karvialle, mikä hänen itsensä kertoman mukaan oli poliittisen uran vaikeimpia hetkiä.

Karvian lakkolaisille ministerin painostaminen saapumaan ottamaan vastaan Naturan vastustajien adressi oli voitto, joka lämmittää yhä mieltä.

– Omin käsin olin luovuttamassa adressia Haavistolle. Oli se painava paperi, paljon joukkovoimaa takana, Pentinmäki muistelee.

Pekka Haavisto muisteli Poltiikka Suomi-ohjelmassa vierailun Karvialle olleen uransa vaikeimpia tehtäviä. Kankaanpään Seutu-lehti seurasi ministerin vierailua syyskuussa 1997.

Hetki oli merkittävä, mutta sitä varjosti Naturan vastaisen liikkeen alullepanijan Petri Kujanpään äkillinen ja tuoreessa muistissa oleva kuolema.

– Haavistolle se ehkä oli uran painajainen, mutta minulle elämän tärkeimpiä hetkiä. Olenpahan ollut ainakin kerran merkittävän asian kanssa tekemisissä, Pentinmäki sanoo.

Source Link is.fi