Tutkijat tekivät täysin uuden havainnon syövän leviämisestä – voidaanko etäpesäkkeet estää?
Brittitutkijat ovat löytäneet syövän leviämisen mekanismin, joka saattaa tulevaisuudessa olla avain syövän etäpesäkkeiden estämiseen.
Etäpesäkkeet ovat syövän pääkasvaimen ulkopuolelle levinneitä syöpäsolujen pesäkkeitä, joita voi esiintyä lähes kaikissa elimissä.
– Jos havaintomme vahvistetaan lisätutkimuksissa, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia siihen, kuinka estämme syövän leviämisen, tutkimusta johtanut professori Richard Gilbertson sanoo Cambridgen yliopiston sivuilla.
Tutkijoiden uusi havainto on, että syövän etäpesäkkeiden leviäminen liittyy solukalvon natriumkanaviin.
Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Kaisa Sunela kertoo, että natriumkanavan tehtävä on säädellä suolan kulkua solukalvon läpi solusta ulos tai siihen sisään.
– Kun natriumkanava pitää päällä lepovirtaa, se ankkuroi solun paikoilleen – ja kun tämä ankkuri poistetaan, syöpä tavallaan vapautuu liikkeelle, kun solu lähtee seilaamaan eteenpäin.
Tutkijoiden mukaan sama mekanismi pätee sekä terveisiin että syöpäsoluihin.
”Tämä havainto on merkittävä”
Sunela pitää uutta havaintoa merkittävänä.
– Aikaisemmin emme ole tienneet, miksi syöpäsolut lähtevät eteenpäin, että mikä mekanismi siinä on. Tämä havainto on sikäli merkittävä asia.
Uusi havainto on tässä vaiheessa tehty hiirikokeissa, joten matkaa mahdolliseksi uudeksi hoitokeinoksi on vielä.
Samalla hän muistuttaa, että lisää tutkimusta tarvitaan.
– Näin alkuvaiheessa tämä on hyvin mielenkiintoinen asia, mutta lisätutkimuksia on tehtävä vielä paljon.
Brittitutkijoiden havainto on tehty hiirikokeilla.
– Hiiret ovat hyvin eri asia kuin ihmiset, joten tässä vaiheessa odotan lisäkokeita, joita he seuraavaksi aikovat tehdä ihmisen kasvaimesta otetuilla soluilla, Sunela sanoo.
Havainto voi johtaa uusiin hoitokeinoihin
Sunela huomauttaa myös, että kaikki syövät eivät lähetä etäpesäkkeitä – ja ennakkoon ei voi tietää, mitkä syövät ovat niitä, jotka lähtevät leviämään.
Jos tutkijoiden havainto etenee tulevaisuudessa uudeksi hoitokeinoksi, pitäisi osata tunnistaa ne potilaat, joilla on liikkeelle lähtevä syöpä.
– Muuten altistaisimme valtavan määrän ihmisiä myös hoidon haitoille. Hoidon kestoa ei myöskään tiedettäisi, sillä osa syövistä tekee etäpesäkkeitä 30 vuoden kuluttua. Nämä kysymykset nyt ensimmäisinä nousivat mieleeni.
Vaikka kyseessä on vasta hiirikoe, Sunela pitää kuitenkin täysin mahdollisena sitä, että se johtaa uusiin hoitokeinoihin.
– Vielä on otettava aika monta askelta, ennen kuin tämä havainto varmistuu – mutta ilman muuta kyseessä on hyvin mielenkiintoinen asia.
Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Iltalehti.