Tutkijat uudenvuodenpuheesta: Niinistöltä maltillinen puhe, jossa yhdistettiin taitavasti erilaisia teemoja ja vaadittiin länneltä lujuutta
Turvallisuuspolitiikka tuli hyvin esiin presidentin puheessa koronapandemian ja eripuraisuuden kautta, arvioi Niinistön puhetta Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
– Mietin juuri, miten hän ottaa Venäjä-kysymyksen esiin. Siinä mielessä taidokkaasti laadittu puhe.
Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio luonnehtii puhetta maltilliseksi puheeksi, joka oli pitkälti tyypillistä Niinistöä.
– Hänelle on tärkeää sosiaalinen koheesio, yhteisymmärrys, se että ihmiset tulevat toimeen keskenään. Se tulee melkeinpä jokaisessa uudenvuodenpuheessa tavalla tai toisella esiin.
Turvallisuuspolitiikan osalta puheessa näkyi niin ikään Niinistön tapa rohkaista keskustelua, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
– Turvallisuuspolitiikkaa odotettiin puheeseen. Hän linjasi, että keskustelu on tervetullutta kunhan se ei ole repivää.
Odotetusti EU:n patistelua ja Nato-optiota
Niinistö ihmetteli puheessaan sitä, miten Yhdysvallat ja Venäjä käyvät keskustelua kuulematta EU:ta. Hän vaatii EU:lta aktiivisempaa roolia. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu, Niinistö sanoi.
Tutkijoiden mukaan tämä oli täysin odotettua.
– Se asettuu sellaiseen jatkumoon, että pyritään painottamaan EU:n aktiivista roolia ja Suomea osana EU-kokonaisuutta, Vuorelma arvioi.
Matti Pesu huomauttaa, että Niinistö kuitenkin lopetti turvallisuuspoliittisen osuutensa Henry Kissingerin kyyniseen lausumaan: Kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla.
– Siitä voidaan lukea, ettei lähdetä liikaa myöntymään, vaikka Venäjä esittää vaatimuksia ja uhkailee sotilaallisella voimalla ja haluaa muuttaa tilannetta, Pesu tulkitsee.
Naton osalta Niinistö ilmaisi sen, mitä hän on sanonut usein aiemminkin eli Suomella on halutessaan mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä. Suomen turvallisuuden osalta hän toivoi tilaa avoimelle keskustelulle.
Jos katsotaan hiukan kauemmaksi taaksepäin, puheessa saattaa olla hieman sävyeroa entiseen, Matti Pesu sanoo. Edellisen kerran aktiivisesti Nato-jäsenyydestä puhuttiin vuonna 2017 presidentinvaalien lähestyessä.
– Silloin Niinistö kokosi puoluejohtajat turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Sitä tulkittiin, että hän halusi vähän suitsia keskustelua. Nyt halua suitsia ei ollut vaan hän viittasi, että keskustelu kuuluu demokratiaan.
Kuka eripuraa lietsoo?
Yksi puheen läpi kulkeneista teemoista oli eripuraisuuden lisääntyminen ja erilaisten mielipiteiden hyväksyminen. Puheessa ei kuitenkaan suoraan sanottu, kuka eripuraa lietsoo.
Johanna Vuorelma pitää selvänä, että turvallisuuspolitiikan kohdalla siinä viitattiin epäsuorasti Venäjään.
– Kaksi keskeistä käsitettä olivat itsemääräämisoikeuden nouseminen esiin uudella tavalla Euroopassa ja millä tavalla sitä haastetaan Venäjän suunnalta. Sitten oli liikkumatilan kaventuminen, ja sen peräänkuuluttaminen, että tätä ei pidä hyväksyä, Vuorelma sanoo.
Pandemian osalta Niinistö sanoi, että erimielisyys on alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä.
Tässä Vuorelma arvioi presidentin viitanneen eri kansalaisryhmien välisiin erimielisyyksiin.
Pandemia on tuonut Niinistön mukanaan paitsi eripuraa myös välinpitämättömyyttä. Yhtenä puheen mielenkiintoisista kohdista puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio pitää juuri sitä, kun Niinistö puhui varomattomuudesta ja jätetään rokotteet ottamatta ja maski käyttämättä.
Nuoriso esille mielenkiintoisella tavalla
Niinistö muisti puheessaan nuoria, nuorten pahoinvointia ja samalla vanhempien sukupolvien vastuuta.
Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio pitää ilahduttavana, että nuorten asia tuli esille ja puheen lopussa viitattiin nuorten aktiivisuuteen.
– Olikohan tämä sellainen viittaus, että vaikka Elokapina tukkiikin teitä ja pysäyttää liikennettä, niin kuitenkin se, että nuorisolla on mielipiteitä ja näkemyksiä tulevaisuudesta on tärkeä asia sinällään.
Lue lisää: