Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_b2bde7e6cba6d58f9ef93bf8f87ba93b, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Tutkimuksissa löytyi lintulajille uusi kyky: pingviini tunnistaa kumppaninsa rinnan pilkuista – Uutisalue

Tutkimuksissa löytyi lintulajille uusi kyky: pingviini tunnistaa kumppaninsa rinnan pilkuista

Miten erottaa elämänkumppani isosta joukosta, jossa kaikilla on samanlainen frakkipuku? Pingviineillä – ainakin afrikanpingviineillä – on siihen oma konstinsa, kertoo Animal Behavior -lehdessä juuri julkaistu tutkimus.

Sen koesarjassa todettiin, että vinkki on frakin rintamuksen pisteissä.

– Pingviinien kömpelön tepastelun takia voi näyttää siltä, etteivät ne ole kovin älykkäitä. Osoitimme, ettei niiden käytös ole sattumanvaraista, sanoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, eläinpsykologi Luigi Baciadonna.

Pingviinit ovat muutoinkin osoittautuneet fiksuiksi, tutkimuskohteeseensa pitkään perehtynyt Baciadonna painottaa haastattelussaan New Scientist -lehdessä. Nyt julkaistun tutkimuksena aikaan hän työskenteli Torinon yliopistossa Italiassa.

Baciadonna ja hänen työryhmänsä olivat havainneet aiemmassa tutkimuksessaan, että afrikanpingviinit kiinnittävät huomiota sekä kutsuhuutoihin että ulkonäköön etsiessään kumppaniaan parvesta. Tuo tutkimus julkaistiin toissa vuonna.

Kyky yhdistää yksilön ääni sen ulkonäköön on ihmisen lisäksi monilla muillakin nisäkkäillä, mutta linnuilla se oli todettu aiemmin vain variksilla, lintumaailman älyköillä.

Tutkimuksessa ei silloin vielä selvinnyt, riittääkö afrikanpingviineille tunnistukseen pelkkä ulkonäkö.

Afrikanpingviini hellittelee nokallaan toista.

Vaaleanpunainen afrikanpingviinien silmän yläpuolella on hikirauhanen. Siihen kertyy sitä enemmän verta, mitä enemmän viilennystä pingviini kulloinkin kaipaa. Kuva: NSP-RF / AOP

Afrikanpingviineillä on muiden pingviinilajien tavoin musta selkä ja valkoinen rinta, mutta kun poikanen on varttunut 3–5 kuukauden ikäiseksi, sen rintaan alkaa kasvaa mustia höyheniä yksilölliseksi pistekuvioksi. Sulkasadon jälkeenkin pisteet kasvavat samoihin kohtiin.

Tutkijat alkoivat pohtia, ovatko pisteet pingviinin käyntikortti. Niidenkö ansiosta yksilöt löytävät aina takaisin elämänkumppaninsa luokse jatkaakseen sukua? Afrikanpingviinin parisuhde on elinikäinen.

Vastausta toivottiin 12 yksilöltä, jotka elävät Rooman lähellä sijaitsevassa Zoomarine Italia -eläintarhassa.

Testitilat olivat pieniä katottomia aitauksia, joissa oli kyllin korkeat seinät, jotta pingviinit eivät yltäneet kurkistelemaan niiden ylitse. Kokeissa seinään kiinnitettiin yhtäältä kunkin pingviinin kumppanin, toisaalta satunnaisen parvitoverin kuva.

Gerry-niminen pingviinikoiras katseli kuvia tovin, kunnes valitsi oman puolisonsa.

Tutkijat tarkkailivat, kuinka kauan pingviinit katselivat kuvia ja viipyivät niiden lähellä. Puolison kuvaa katseltiin keskimäärin 23 sekuntia pitempään ja sen ääressä vietettiin kaksinkertainen aika toiseen kuvaan verrattuna.

Tunnistaminen oli siis selvää, mutta edelleenkään ei ollut varmaa, olivatko syynä juuri rinnan pisteet. Niinpä tutkijat peittivät kuvista päät – ja silti linnut valitsivat puolisonsa kuvan.

Toisin kävi, kun pisteet poistettiin kuvista: molemmat kuvat kiinnostivat pingviinejä yhtä pitkään.

Suurimmillaan seitsenkymmensenttiset ja viisikiloiset afrikanpingviinit elävät Etelä-Afrikan, Namibian ja lähisaarien kalliorannoilla. Alueella, jossa viileä Atlantti kohtaa lämpimän Intianmeren, on ravinteikasta vettä ja siksi paljon sardiineja ja muita pingviineille maistuvia rasvaisia kaloja.

Afrikanpingviinien kannat ovat kuitenkin huvenneet uhkaavasti, ja nykyvauhdilla laji katoaa luonnosta vuoteen 2035 mennessä, tutkijat laskevat. Sata vuotta sitten afrikanpingviinejä oli kaksi miljoonaa, nyt luonnossa elää enää 20 000 yksilöä.

Vähenemisen syyt eivät ole täysin selviä, mutta osatekijöitä lienevät ainakin pedot sekä ylikalastus ja ilmastonmuutos, arvelevat tutkijat. Meriveden virtaukset ovat ennallaan, mutta kalat ovat vähissä.

Afrikanpingviiniemo, jonka kumpaankin kylkeen on painautunut puolikasvuinen poikanen.

Afrikanpingviinin munia ja poikasia saalistavat muun muassa etelänselkälokit ja villikissat. Turkishylkeet ovat uhka myös täysikasvuisille. Toissa vuosikymmenellä Dyerinsaarella kolmena vuonna tehdyssä seurannassa seitsemän prosenttia aikuisista pingviineistä katosi turkishylkeiden kitaan. Kuva: Chine Nouvelle / Rex Features / AOP

Rannikkoluontoon keskittyvän tiedelehti Hakain tuoreessa artikkelissa kerrotaan Etelä-Afrikan yhä epätoivoisemmiksi käyvistä yrityksistä pelastaa afrikanpingviinit sukupuutolta.

Vajaan vuoden voimassa ollutta kalastuskieltoa pingviiniyhdyskuntien lähellä jatkettiin viime kesänä.

Vuoden varrella riippumaton asiantuntijapaneeli oli seurannut, kertyikö kiellon tueksi pätevää todistusaineistoa. Paneli totesi, että vaikutusta on, vaikka se ei olekaan toivotun suuruista.

Sekä kalastajien toimeentulon että pingviinikannan suojelemiseksi toivotaan yhteisöjen ehdotuksia lähikuukausien aikana. Ellei pätevämpiä löydy, kalastuskieltoa jatketaan ainakin vuoteen 2033.

Tutkijat eivät kuitenkaan ole varmoja, riittääkö kalastuksen lopettaminen afrikanpingviinien pelastamiseen.

Source Link yle.fi