Banner Before Header

Tutkimus: Ruotsista lähti pandemian alussa satoja tartuntaketjuja – iso osa päätyi Suomeen

Ruotsin lepsu koronastrategia epidemian alkuvaiheessa vaikutti siihen, että virusta levisi Ruotsista tehokkaasti muihin maihin, etupäässä Suomeen.

Lue lisää: Ruotsi ottaa korona­passin käyttöön ensi kuussa

Tähän tulokseen on tullut Uppsalan yliopiston, Norjan kansanterveyslaitoksen ja australialaisen Sydneyn yliopiston suurtutkimus, jossa analysoitiin yli 71 000 positiivista testinäytettä viidestä Pohjoismaasta.

Tutkimus julkaistiin Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n aikakauslehdessä Eurosurveillancessa. Tutkimus on saanut paljon huomiota pohjoismaisissa tiedotusvälineissä, Suomessa aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Iltalehti.

Lue lisää: Korona­tartunnoissa tuntuva kasvu kahdessa viikossa – tänään raportoitu 1 151 uutta tapausta, katso oman kuntasi tilanne

Tutkimuksen mukaan Ruotsi ja Tanska olivat koronan selviä ”vientimaita”. Ruotsista lähteneen viruksen pääasiallinen tulosuunta oli Suomi. Päinvastaiseen suuntaan virusta ei tutkimuksen mukaan liikkunut juuri lainkaan.

Tutkijat arvelevat, että Ruotsissa käyneet suomalaiset toivat virusta paljon mukanaan palatessaan Suomeen ja alkoivat levittää sitä Suomessa taas eteenpäin.

– Pandemian ensimmäisen vuoden aikana Ruotsi oli koronaviruksen selvä nettoviejä muihin Pohjoismaihin, Uppsalan yliopiston zoonoositutkimuskeskuksen tutkija John Pettersson sanoi Upsala Nya Tidningille.

Tutkimus toteutettiin siten, näytteenottohetken viruksen perimästä pystyttiin rakentamaan viruksen ”aikakalibroitu” sukupuu siitä, miten virus levisi eri Pohjoismaissa pandemian ensimmäisen vuoden aikana.

Tutkimus osoitti, että useimmat virussukupuun päähaarat lähtivät juuri Ruotsista. Tutkimuksen mukaan Ruotsista levisi useita satoja tartuntaketjuja muihin Pohjoismaihin, niistä iso osa Suomeen.

Tutkijat arvelevat, että tämä johtui siitä, että Ruotsilla oli pandemian alkuvaiheessa hyvin erilainen koronastrategia muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Ruotsissa ei missään vaiheessa keskeytetty esimerkiksi lasten ja nuorten harrastus- tai liikuntatoimintaa. Kuvassa voimisteluseura Nacka GF:n tyttöjuniorit täydessä touhussa huhtikuussa 2020.

Ruotsissa ei pantu koululaisia etäopetukseen, ei ollut yleistä etätyösuositusta, ravintolat saivat olla auki, samoin museot, kirjastot, uimahallit, kuntosalit ja muut julkiset tilat.

Ruotsi luotti suosituksiin, muissa Pohjoismaissa rajoitukset olivat pitkälti lainsäädäntöön pohjautuvia.

Sen takia tartuntamäärät Ruotsissa nousivat asukaslukuun suhteutettuna selvästi korkeammiksi kuin muualla, ja virus sai paremmat mahdollisuudet muuntua ja levitä.

Ruotsissa oli toukokuun alkuun mennessä ollut 100 000:aa asukasta kohti 9 758 koronavirusinfektiota (137 kuollutta), Tanskassa 4 465 tartuntaa (43 kuollutta), Norjassa 2 169 tartuntaa (14 kuollutta), Suomessa 1 608 tartuntaa (17 kuollutta) ja Islannissa 1 790 tartuntaa (8 kuollutta).

Suurin osa positiivisista näytteistä oli vuoden 2020 huhti- ja heinäkuun väliltä sekä marraskuun 2020 ja maaliskuun 2021 väliltä.

Tutkijoiden mukaan koronatapausten määrä Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa olisi mahdollisesti voinut olla pienempi, jos Ruotsi olisi pandemian alussa valinnut tiukemman koronastrategian.

Source Link is.fi