Tutkimus vahvisti: Kivikauden riipuksia tehtiin ihmisluista
Arkeologisia kaivauksia tehtiin Venäjän Karjalassa jo 1930-luvulla Eteläisellä Peurasaarella (Olenij Ostrov) Äänisellä. Silloin saatiin talteen 177 haudan kivikauden ajan vainajien maalliset jäännökset sekä erilaisia esineitä.
Kivikaudella eläinten hampaista ja luista tehtiin riipuksia, joilla oli tärkeä symbolinen merkitys, ja jotka koristivat vaatteita tai asusteita ja toimivat helistiminä.
Myös ihmisluita käytettiin riipusten raaka-aineena. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa yli 8200 vuotta vanhoja hautalöytöjä tutkittiin uudelleen 80 vuoden jälkeen.
Arkeologien mukaan tulos on melkoinen sensaatio. Tutkijat epäilivät jo kolme vuotta sitten, että korujen materiaali olisi ihmisluuta.
Joka kolmannen riipuksen raaka-aineena ihminen
Haudoista löytyneiden hammasriipusten joukossa oli luisia riipuksia, joiden muotojen perusteella ei kuitenkaan pysty tunnistamaan lajia.
Helsingin yliopiston Animals Make Identities -tutkimusprojekti selvittää eläinten merkityksiä kivikauden kulttuureissa hautalöytöjen perusteella.
Projektin johtaja apulaisprofessori Kristiina Mannermaa kollegoineen lähetti haudoista löytyneitä luisia riipuksia Yorkin yliopiston BioArCh-keskukseen, missä ne analysoitiin Zooarchaeology by Mass Spectrometry -menetelmällä.
Siinä laji määritetään luusta otetun näytteen sisältämistä aminohapoista massaspektrometrin avulla.
Aluksi tulokset yllättivät: 37 näytteestä 12 antoi tulokseksi ihmisen. Muut riipukset on tehty lähinnä hirven ja jonkin nautaeläimen luista.
Ihmisluuriipukset ovat erikokoisia, rikottujen pitkien luiden säleitä, joihin on kaiverrettu yksi tai kaksi uraa.
Ihmisluun käyttö esineiden raaka-aineena tunnetaan etnografisista yhteyksistä muun muassa Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Yleensä ihmisluun käyttö yhdistetään ihmissyöntiin, sillä usein luissa on jälkiä myös lihojen irrottamisesta.
– Tutkimiemme luuriipusten pinta on niin kulunut, että niissä ei voi nähdä mahdollisia leikkuujälkiä. Meillä ei ole syytä epäillä ihmissyöntiä Olenij Ostrovin löytöjen perusteella, Kristiina Mannermaa toteaa.
Löydöstä kertova artikkeli: First evidence of human bone pendants from Late Mesolithic Northeast Europe
Kuuntele Yle Areenasta: