Palveluyhtiö Baronan mukaan eri alojen työntekijöiden halukkuudessa vaihtaa työpaikkaa sekä hyvinvoinnissa on merkittäviä eroja.
Tulokset selviävät kolmatta kertaa toteutetusta Työelämätutkimuksesta, jossa tutkittiin eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia.
Työelämätutkimus osoittaa, että kiinnostusta tehdä uusia uravalintoja oli eniten palvelualoilla työskentelevien keskuudessa.
Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).
Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).
Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).
– Julkinen sektorin vetovoima on julkisessa keskustelussa korostuneisiin haasteisiin nähden yllättävänkin vahva. On myös kiinnostavaa havaita, että sosiaali- ja terveysala ei korostunut työpaikan tai alan vaihtohalukkuudessa. Työvoimapula on varmasti lisännyt alan työntekijöiden kuormitusta, mutta ainakin toistaiseksi merkityksellinen työ pitää osaajat alalla, Baronan toimialoista ja alueista vastaava johtaja Juho-Pekka Nojonen toteaa.
Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla
Työelämän muutoksen kokemuksessa on suuria eroja toimialojen välillä.
Teollisuudessa ja rakennusalalla työskentelevät arvioivat joutuvansa lomautetuiksi muita enemmän. Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt muita enemmän logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä markkinointi- ja luovilla aloilla työskentelevien keskuudessa.
Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %).
Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).
Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).
Muuttohalukkuudessa alueellisia eroja
Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista harkitsi 17 prosenttia kaikista työssäkäyvistä. Eniten muuttohalukkuutta oli Lapissa (26 % alueen vastaajista), Pohjois-Karjalassa (26 %), Keski-Suomessa (21 %) ja Kainuussa (21 %). Ikäluokissa alle 30-vuotiaat olivat valmiimpia työn perässä muuttoon.
Koko toimialan vaihtoon uskottiin eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (46 %), Lapissa (44 %), Uudellamaalla (44 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (44 %).
– Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös, Juho-Pekka Nojonen toteaa.
Kolmatta kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 007 työssäkäyvää. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen sekä hyvinvointi. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2022.