Työttömien Haapakoski on pettynyt työministeriön palkkatukimalliin – ”Uudistusta ei pidä tehdä”

”Uusi malli jonkin verran virtaviivaistaa yritysten palkkatukea, mutta samalla vähänkin suurempien yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden palkkatukityöllistäminen ajetaan käytännössä alas.”

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) pitkään muhinut palkkatukiuudistus on ankara pettymys, toteaa Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski blogissaan.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä koko palkkatukiuudistus tulee jättää tekemättä, sillä mahdolliset hyödyt jäävät haittojen alle.

Hallitusohjelmassa hallitus tavoitteli merkittävää palkkatuen käytön lisäämistä yrityksissä.Työllistämisseteliä (Rinteen seteliä) markkinoitiin näkyvästi. Lisäksi kolmannen sektorin palkkatukea tavoiteltiin uudistettavan niin, että ”palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen.”

Näistä tavoitteista ei Haapakosken mukaan oikein mitään toteudu TEM:n palkkatukiesityksessä.

Yritysten etu menee kansalaisten edelle

Lopputuloksena on toiminnanjohtajan mukaan malli, jossa yritysten etu menee heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten edun edelle kaikessa palvelutoiminnassa. Yritykset eivät työllistä – ellei siitä ole heille taloudellista hyötyä. Osa työttömistä jää väkisinkin ulkopuolelle eri syistä.

– 100-prosenttisen palkkatuen alasajon jälkeen yhä harvemmaksi käyvät tuetut palkalliset työpaikat, jotka ovat toimineet aikuisille ihmisille perälautana, kun mikään muu ei ole tärpännyt. Suomi ampuu tällä työllistämisessä itseään jalkaan.

Korvausmäärä on pienempi ja palkkatuen kesto on lyhyempi

Uudessa yleisessä mallissa luovutaan 30 prosentin, 40 prosentin ja 50 prosentin palkkatuista, mitkä perustuvat pelkästään työttömän työttömyyden kestoon. Tilalle tulee 50 prosentin palkkatuki, joko 5 kuukauden tai 10 kuukauden mittaisena. Palkkatuen kestot vähenevät 1 tai 2 kuukautta aikaisempaan malliin verrattuna.

Lisäksi luovutaan sivukulujen ja lomarahojen korvauksista. Malli on hiukan yrittäjille parempi, kun työttömällä on kyseessä 6–12 kuukauden mittainen työttömyys. Muutos on Haapakosken mukaan kuitenkin aika marginaalinen, koska sivukuluja ei korvata ja kesto on yhden kuukauden aiempaa lyhyempi.

– Pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta uusi malli on heikennys, koska korvausmäärä on pienempi ja palkkatuen kesto on lyhyempi.

Parannusta edelliseen malliin on myös yli 55-vuotiailla ja yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti (24 kuukautta työttömyyttä 28 kuukauden sisällä) työttömänä olleille. Tässä tapauksessa palkkatukea markkinoidaan 70 prosentin tukena, mutta kun sivukuluja ei korvata, korvaus on nykyistä pitkäaikaistyöttömyyteen perustuvaa palkkatukea vain 5,9 % parempi palkkakulujen korvausten osalta. Kestokin on uudessa mallissa alkuun vain kymmenen kuukautta kahdentoista kuukauden sijaan.

– Ja uudessa mallissa pitkäaikaistyöttömyyden stigmaan lisätään yli 55-vuotiaiden stigma. Onko tämä tarpeellista?

Mallin ideana on osittain vastata työttömyyden eläkeputken kumoamisesta. Korvaava kokonaisuus ei kuitenkaan paljon tällä uudella palkkatuella kohene irtisanottujen osalta.

Yhdistysten työllistämistoiminta romukoppaan

Toteutuessaan mallilla uhrattaisiin Haapakosken mukaan palkkatuella tehtävä yhdistysten ja säätiöiden työllistämistoiminta sekä köyhän kansan terveyttä- ja hyvinvointia tukeva toiminta.

– Tämä koskee kierrätystä, työttömien ruokaloita, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajoja, kirppareita jne.

Uudessa mallissa yhdistys voisi saada 100 prosenttia palkkatukea vain, jos yhdistyksen myynti ja kaikki tuet yhteenlaskettuna jäävät alle 100 000 euroa vuodessa. Haapakoski arvostelee asettua eurorajaa.

– 100 000 eurolla saa tällä hetkellä korkeintaan viisi palkkatuettua osa-aikaista henkilöä töihin. Tämä on täysin turhaa hätävarjelua lainsäätäjän taholta.

Järjestöjen palkkatukityötä ei Haapakosken mukaan kannata kaataa tällä uudella mallilla.

– Sen sijaan tulee pohtia olisiko aika uudistaa Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä siten, että Euroopasta tulee aidosti myös sosiaalisesti kestävä Eurooppa.

Toinen vaihtoehto on uudistaa malli niin, että 100 prosentin palkkatuki avataan yrityksille. Annetaan työttömien päättää, missä työnsä tekevät julkisella tuella. Tämä olisi pitkäaikaistyöttömien kannalta paras malli ja korvaisi työkokeilun.