Ukraina on Euroopan korruptoituneimpia maita – nyt ovi EU:n jäsenehdokkaaksi on raolla, eivätkä ukrainalaiset enää hyväksy oligarkkien valtaa
Ukrainan EU-haaveet voivat olla pian askeleen lähempänä toteutumista. EU-johtajien on määrä päättää tänään torstaina alkavassa huippukokouksessa, myönnetäänkö Ukrainalle virallinen jäsenehdokkaan asema.
Euroopan komissio suosittaa ehdokkuuden myöntämistä. Sen raportissa Ukraina saa kiitosta talouden keskittymisten purku-urakasta. Myös hyvin toimiva korruptiota tutkiva tuomioistuin on perustettu, huomioi komissio.
Mutta komission katsaus sisältää myös syntilistan. Sen mukaan Ukrainan on edelleen voimistettava korruption vastaista taistelua.
Maalta edellytetään myös oligarkkien vastaisen lain säätämistä. Sillä rajoitettaisiin näiden vaikutusvaltaa talouteen, politiikkaan ja julkiseen elämään.
Raha valuu yhä vääriin taskuihin
Ukrainan sijoitus 180 maan vuosittaisessa korruptioindeksissä ei ole mairitteleva. Se sijoittuu sijalle 122, lähelle esimerkiksi Filippiinejä ja Meksikoa. Ukrainaan hyökänneen Venäjän sijoitus korruptioasteikolla on vielä huonompi.
Korruption kitkemisestä tulee erittäin vaikea prosessi, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau toteaa Ylen haastattelussa.
Nizhnikaun mukaan korruption perinne siirtyi Neuvostoliitosta itsenäisen Ukrainan valtiollisiin instituutioihin, joihin oligarkeilla on yhä vaikutusvaltaa.
Sankaripresidentin pimeä puoli
Arvostelulta ei säästy edes maan sodan ajan johtaja. Tutkijan mukaan presidentti Volodymyr Zelenskyi on keskittänyt valtaa itselleen yli mandaattinsa. Lisäksi Pandoran paperit -paljastus toi julki Zelenskyin yhteyksiä veroparatiisiyhtiöihin.
RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds katsoo, että Zelenskyin olisi osattava rajoittaa valtaansa:
– Vahvan johtajan kaipuu on demokratian kehittämisen kannalta vaarallista, muistuttaa Torvalds Ylen puhelinhaastattelussa.
– Siksi Zelenskyiltä pitäisi odottaa viisasta politiikkaa, ja luopumista omasta gloriastaan kansalaisyhteiskunnan hyväksi.
Uudistukset ovat jääneet paperille
Nizhnikau sanoo, että Ukraina on jo tehnyt paljon merkittäviä uudistuksia – paperilla. Maasta löytyy esimerkiksi viisi erilaista korruptionvastaista virastoa.
– Ukraina menee askeleen eteenpäin säätämällä hyviä lakeja sekä perustamalla uusia korruptionvastaisia instituutioita. Sitten otetaan askel taaksepäin rapauttamalla näiden soveltamista käytännössä, Nizhnikau arvostelee.
Korruptiota tarkkailevan Transparency Internationalin Ukrainan toimiston johtajan Andrii Borovykin mukaan Ukraina liikkuu oikeaan suuntaan, vaikkakin hitaasti. Transparency Internationalin listaamista 180 maasta vain 25 on saavuttanut merkittävää edistystä korruptionvastaisessa työssä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ukraina on yksi niistä.
– Ukraina on vain kymmenen pistettä jäljessä EU:n korruptoituneinta maata Bulgariaa, Borovyk huomauttaa.
Puolustussota yhdisti ukrainalaiset
Puolustautuminen Venäjän hyökkäystä vastaan on yhdistänyt ukrainalaisia. Valtavien vaikeuksien keskellä maan yhteiiskunta on osoittanut toimivuutensa. Torvalds katsoo, että sodan myötä Ukrainan kansalaisyhteiskunta on voimistunut.
– Sota vahvistaa kansakunnan kestävyyttä, ja voi edistää Ukrainan kehitystä kohden EU-kelpoisuutta, arvioi Torvalds.
Hänen mukaansa maan tie unionin jäsenyyteen voi silti kestää kymmenkunta vuotta.
Kansa haluaa länteen
Kyse ei Nizhnikaun mukaan ole vain siitä, mitä Ukraina voi tehdä. Myös EU:n tulisi tehdä selväksi, että Ukraina todella toivotetaan tervetulleeksi sitten, kun se on tehnyt vaadittavat uudistukset.
Ukrainan kansalaiset haluavat olla osa EU:ta ja länttä, Nizhnikau sanoo.
– Tähän mennessä maan poliittinen ja taloudellinen eliitti on väittänyt hyvin tehokkaasti, etteivät uudistukset tuo Ukrainaa lähemmäs EU:ta.
Borovyk katsoo, että EU-jäsenyyden ehdot ovat kaikille samat – myös sotaa käyvälle maalle. Ukrainalaisille on tärkeintä se, että maa saa todellisen mahdollisuuden liittyä unioniin.
– Mikäli poliitikot eivät tee mitään EU-jäsenyyden eteen, heitä pidetään Venäjä-mielisinä. Ja tätä ukrainalaiset eivät hyväksy, Borovyk sanoo.
Jälleenrakennus on uusi avainsana
Borovykin mukaan sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta tulee kimmoke koko yhteiskunnan uudistamiselle.
Myös europarlamentaarikko Torvalds korostaa jälleenrakennuksen merkitystä. Hän arvioi, että avoimen sodan jälkeen Ukrainalla on edessään “jäätynyt konflikti”.
– Silloin EU:n on oltava täysin rinnoin mukana Ukrainan tukemisessa, sanoo Torvalds.
– Jälleenrakennuksen onnistumisen myötä nähdään, kuka perii maan kokonaisuutena.
Lue lisää: