Ukrainan sota on aiheuttanut Suomeen yllättäviä puutteita – ”En olisi koskaan uskonut”

Ukrainan sota vaikuttaa jo suomalaisten arkeen muun muassa hintojen nousun kautta. Taustalla vaikuttavat muun muassa Venäjää vastaan asetetut pakotteet, mutta myös kuljetusketjujen ja tuotannon katkeaminen.

– Venäjää vastaan ei ole asetettu pakotteita raaka-aineiden suhteen, ja veikkaisin ettei sellaisia taida kovin helposti tullakaan, kun energiapakotteidenkaan kanssa ei tahdota mennä eteenpäin, arvioi tiede- ja innovaatiojohtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskus GTK:sta.

Vaikka suoria tiettyjä tuotteita koskevia pakotteita ei olisikaan, käytännössä vienti Venäjältä ja Ukrainasta on vaikeutunut tai loppunut.

Taloustutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtajan Jyrki Ali-Yrkön mukaan sodan vakavimmat talousvaikutukset eivät johdu yksittäisten materiaalien tai raaka-aineiden puutteesta, vaan sen vaikutuksesta energian hintoihin.

Etlan Jyrki Ali-Yrkkö ei usko, että energia- ja raaka-ainekriisin ratkeaa nopeasti. Kuva: Kimmo Räisänen

– Vaikka on aloja, joissa Venäjällä ja Ukrainalla on täysin mitätön rooli, niin energian ja kuljetusten hinnan nousun kautta vaikutus leviää taloudessa, hän sanoo.

Ali-Yrkön mukaan sodan vaikutukset säteilevät laajalle vähän kaikenlaisiin raaka-aineisiin ja tuoteryhmiin, ja ovat jo aiheuttaneet yllätyksiä. Esimerkiksi maaliskuusta lähtien Venäjältä ei olla saatu enää ureaa, joka on tärkeä sekä dieselin lisäaineen Adbluen että lannoitteiden tuotannossa.

Lue lisää: SR: Dieselin AdBlue-lisäaine voi pian loppua kaupoista – taustalla jälleen Venäjästä johtuva syy

– En olisi koskaan uskonut, että maailmassa tulee puute ureasta. Luulisi, että se on ihan bulkkikamaa, Ali-Yrkkö sanoo.

– Nyt ollaan uudessa tilanteessa, kun tällaisesta vuosikymmeniä varmana pidetystä asiasta tulee pula.

Metallit

Eurooppa on monella tavoin riippuvainen muualta tuoduista metalleista.

– Tällä hetkellä Eurooppa kuluttaa noin neljänneksen maailman metalleista, mutta tuottaa vain noin kolmisen prosenttia, Vuori sanoo.

Monien metallien hinnat nousivat jo viime vuonna, ja ovat jatkaneet nousuaan myös tänä keväänä.

Venäjältä tuotiin viime vuonna Suomeen nikkelikiveä 1 174 miljoonan euron arvosta.

– Esimerkiksi Venäjän tuonnin arvosta nikkelin osuus on suurempi kuin öljyn, Vuori vertailee.

Suomessa nikkelin suurimpia tuojia on venäläinen Nornickelin nikkelitehdas Harjavallassa. Nikkeliä käytetään esimerkiksi akkujen ja ruostumattoman teräksen valmistukseen.

Lue lisää: Näillä Putinin lähi­piiriin kuuluvilla oligarkeilla on selkeä Suomi-kytkös – harva uskaltaa puhua sotaa vastaan

Venäjä ja Ukraina ovat tuottaneet ja vieneet paljon myös alhaisen jalostusasteen rautamalmia ja harkkoterästä. Nyt tuonti on loppunut.

– Nyt yritysten hankintahenkilöt kahlaavat ympäri maailmaa selvittämässä, mistä näitä tuotteita saataisiin., Ali-Yrkkö sanoo.

Venäjä tuottaa myös kobolttia ja litiumia, joita käytetään muun muassa akkujen valmistukseen.

Berliinissä toukokuun lopulla järjestetyssä Raw Materials Summit -tapahtumassa oltiin Vuoren mukaan erittäin huolissaan raaka-aineiden riittävyydestä. Esimerkiksi akkujen tarpeen ennustetaan vain nykyisestä kasvavan.

– Kiertotaloudesta ja kierrätyksen tehostamisesta puhuttiin, mutta ne eivät taida riittää, vaan tarvitaan myös primääriraaka-aineita, Vuori sanoo.

– Elektroniikkaromun kierrätyskään ei ole helppoa toteuttaa, esimerkiksi elektroniikkaromun käsittely on aika korkean tason teknologiaa. Jatkuvaa tutkimusta ja kehitystä tarvitaan. Olemme hankalassa tilanteessa.

Aiemmin mineraalien hankinnassa on luotettu kaupankäyntiin, mutta nyt Vuoren mukaan nyt halutaan selvästi lisätä omia lähteitä. Mineraaleja Euroopasta löytyisi, esimerkiksi Suomesta.

– Mutta kaivostoiminnan ylösajoon menee 10–15 vuotta ellei enemmän, hän sanoo.

Lannoitteet

Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina vastaavat viidesosasta maailman lannoitekaupasta. GTK:n mukaan Suomen lannoiteteollisuuden keskeiset raaka-aineet, kuten ammoniakki ja kalium, on tuotu yli 80 prosenttisesti Venäjältä.

Lue lisää: Sodan hankala seuraus: Suomen maanviljelijät voivat joutua kovan valinnan eteen syksyllä

– Fosforia meillä löytyy lannoitteisiin omasta takaa, mutta kaliumia meidän on vaikea tuottaa, Vuori sanoo.

Typpilannoitteita on taas tuotettu maakaasusta, jonka tuonti Venäjältä jo loppui.

– Fossiilitalouden lonkerot ulottuvat laajalle. Vanha sanonta on, että se mikä ei kasva, täytyy kaivaa. Ja usein sekin mitä kasvatetaan, tarvitsee näitä mineraali- tai kaasupohjaisia lannoitteita, Vuori sanoo.

Viljatuotteet ja auringonkukkaöljy

Venäjä ja Ukraina vastaavat kuudesosasta maailman viljakaupasta. Ukrainalainen vilja on tärkeää sadoille miljoonille ihmisille Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Nyt Venäjän sotalaivat estävät ukrainalaisen viljan kuljetukset sadoille miljoonille ihmisille Afrikkaan, Lähi-Itään ja Aasiaan.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Meidän täytyy valmistautua auttamaan kehittyviä maita ruoka­­kriisissä

Venäjän ja Ukrainan kasvistuotteista tärkeimpiä Suomelle on auringonkukkaöljy. Kolme neljäsosaa maailman auringonkukkaöljystä tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Ikävä kyllä maat ovat myös on suuria korvaavien ruokaöljyjen, kuten rypsiöljyn tuottajia.

Taffel-tuotteet omistava Orkla joutuu esimerkiksi siirtymään sipsien ja muiden snacks-tuotteiden valmistuksessa palmuöljyyn.

Lue lisää: Auringonkukkaöljystä tuli pula – korvataan sipseissä kiistanalaisella öljyllä

– Vaihto tapahtuu lähiaikoina. Auringonkukkaöljyn saatavuus on edelleen epävarmaa koska Ukrainassa on valtavat määrät maataloustuotteita motissa sodan takia, kertoo viestintäjohtaja Nina Olin Orklasta.

Palmuöljyllä on yleisesti huono maine esimerkiksi sen tuotannon aiheuttamien ympäristöhaittojen takia. Orkla tosin ilmoitti käyttävänsä sertifioitua palmuöljyä, joka olisi tuotettu kestävällä tavalla.

– Meidän osaltamme näyttää kuitenkin lupaavalta, että palmuöljyn käyttö olisi hyvinkin väliaikaista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että olisimme saamassa auringonkukkaöljyä, jonka raaka-aine tulee muilta eurooppalaisilta viljelijöiltä, kunhan sato valmistuu.

Markkina korjaantuu – mutta ei pian

Ali-Yrkön mukaan esimerkiksi tavarakuljetusten maailmanlaajuiset vaikeudet ovat perua jo koronapandemian alkuajoilta. Hän uskoo kuitenkin, että markkinatalous ajan kanssa korjaa ongelmia.

– Jos on ylikysyntää, niin ensin kysyttyjen tuotteiden hinnat nousevat, mikä houkuttaa paikalle uusia tuottajia ja tarjonta lisääntyy, tai suhdanne kääntyy ja ylikysyntä poistuu, hän sanoo.

Kovin nopeaan ratkaisuun Ali-Yrkkö ei kuitenkaan usko.

– Ei meillä ainakaan näitä lehtiä puissa ole, kun tämä helpottaa. Saa nähdä, onko jo seuraavat lehdet.

Lue lisää: Intia kielsi vehnän viennin ulkomaille – ruoan pelätään kallistuvan edelleen

Lue lisää: Hollantilainen maanviljelijä palasi tiluksilleen Ukrainaan – paljastaa nyt, miten arki sotaa käyvässä maassa sujuu

Lue lisää: Tuttuja ruokia ei välttämättä löydä kauppojen hyllyiltä ensi syksynä – ”Tilanne on siinä määrin vakava”