Ulkoministeri Haavisto Ykkösaamussa: ”On tärkeää, että Biden on vahvistanut tuen Ukrainan koskettomuudelle”
On ollut tärkeää, että Yhdysvallat ja presidentti Joe Biden on vahvistanut Yhdysvaltain tuen Ukrainan itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Ylen Ykkösaamussa.
– Tämä on ollut myös se ilmaus, jota Eurooppa, EU ja Suomi on käyttänyt. Tuemme Ukrainaa tietysti siinä, että siihen ei kosketa, Haavisto sanoi.
Yhdysvaltain presidentti Biden on sanonut Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille, että Yhdysvallat liittolaisineen tulee vastaamaan päättäväisesti, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Presidentit keskustelivat puhelimitse eilen sunnuntaina.
Ulkoministeri Haavisto tulkitsee Bidenin puheiden viittaavan ensisijaisesti Venäjään kohdistuviin taloudellisiin sanktioihin, ei sotatoimiin.
Ensisijaisesti pakotteita ja taloudellisia sanktioita
Haavisto sanoi, että lännessä negatiivisen skenaarion valmistelussa on keskitytty hänen nähdäkseen ensisijaisesti pakotteisiin ja taloudellisiin sanktioihin.
– Jos väkivaltaa käytettäisiin Euroopassa ja rajoja pyrittäisiin sotilaallisesti muuttamaan tai maiden suvereeniteettia rikkomaan, niin ensimmäinen keino vaikuttaa siihen olisi hyvin vahvat taloudelliset sanktiot, Haavisto näkee.
Yhdysvaltojen ja Venäjän on määrä neuvotella Ukrainan kriisistä maanantaina 10. tammikuuta. Venäjä on keskittänyt kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan rajojen läheisyyteen, mikä on aiheuttanut Ukrainassa ja Yhdysvaltojen liittolaisissa pelkoja siitä, että Venäjä valmistelee hyökkäystä Ukrainaan.
Venäjä on presidentti Vladimir Putinin suulla kiistänyt hyökkäysaikeet ja sanonut joukkojen olevan puolustamassa Venäjää vihamielisiltä läntisiltä armeijoilta. Putinin mukaan Nato ja länsimaat käyttäytyvät Ukrainassa aggressiivisesti ja Venäjä puolustautuu.
”Kuuban kriisistäkin aikanaan selvittiin”
Venäjän ulkoministeriö on esittänyt vaatimuksen, että Nato peruu Ukrainalle esitetyn kutsun liittyä sotilasliittoon. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on torjunut Venäjän vaatimuksen. Haavisto on samaa mieltä.
– Jos tällainen ukaasi esitetään, että Nato ei voi laajentua, puututaan sellaisten maiden suvereeniteettiin, joilla Nato-jäsenyys voisi olla yksi optio, kuten Suomen. Jos tämä ajatus automaattisesti estettäisiin, ettei tätä tarkastelua voisi tehdä, estettäisi mailta liikkumatilaa ja vapaan valinnan mahdollisuutta, Haavisto pohtii.
Myös Yhdysvaltain presidentti Biden on sanonut, että Ukrainan mahdollinen Nato-jäsenyys on maan omissa käsissä.
Vaikka on puhuttu uuden kylmän sodan ilmapiiristä Venäjän uhittelun takia, Haavisto huomauttaa, että Euroopassa ja maailmassa on selvitty ennenkin monenlaista kriiseistä neuvotteluteitse toisen maailmansodan jälkeen.
– Kuuban kriisistäkin aikanaan selvittiin. Ja hyvin syvän, lähes jäätyneen kylmän sodan aikana saatiin Etyjin kokous vuonna 1975 Helsingissä hyviin lopputuloksiin. Ja kun Nato 90-luvulla lähti laajenemaan, perustettin Venäjä–Nato-neuvosto, eli meillä on ollut kuitenkin kyky käyttää diplomatiaa vaikeissa tilanteissa.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4.1. klo 23:een asti.
Lue lisää:
Koko Haaviston haastattelun Ylen Ykkösaamussa voit kuunnella täällä.