UPM:n tehtaan porteilla hyiset tunnelmat – ”Vanhat patruunat kääntyvät haudassaan”

Aamukahdeksalta Lappeenrannassa on hämärää ja pyryttää ankarasti.

Lakon vuoksi pysähdyksissä olevan metsäyhtiö UPM:n Kaukaan-tehtaan portilla seisovat lakkovahdit lähes hukkuvat lumeen.

Paikalla on toistakymmentä paperityöntekijöitä edustavaa Paperiliiton ja toimihenkilöiden ammattiliitto Pron lakkovahtia.

Kaukas on yksi seitsemällä paikkakunnalla lakossa olevista UPM:n tehtaista.

Vahdit ovat rauhallisia, mutta päättäväisiä. Heidän mielestään työnantaja UPM on mennyt liian pitkälle pyrkimyksissään romuttaa työehtosopimusjärjestelmää.

– Vanhat patruunat kääntyvät haudassaan tämän nähdessään. He rakensivat työntekijöille sairaaloita ja päiväkoteja, nyt työntekijöitä potkitaan ilman mitään näkyvää syytä, sanovat lakkovahdit.

Kaukaan toimihenkilöiden puheenjohtaja Juuso Drews sanoo lakon pitäneen, vaikka yhtiön mukaan paikoin jopa 70 prosenttia toimihenkilöistä olisi rikkonut lakkoa ja tullut töihin.

Prolaisten mukaan rikkurimäärä ei voi pitää mitenkään paikkaansa, vaan mukaan on heidän mukaansa laskettu myös lakon ulkopuolella olevia ylempiä toimihenkilöitä.

UPM:n työehtotilanne on poikkeuksellisessa umpikujassa.

Suomen muut metsäjätit Stora Enso ja Metsä Group solmivat uudet, vuodenvaihteessa voimaan tulleet työehtosopimukset vanhojen jatkoksi. Uutta sopimuksissa oli se, että työnantajapuolella sopijana olivat nyt yritykset itse.

Aiemmin metsäteollisuuden työnantajia edusti keskitetysti Metsäteollisuus ry, joka kuitenkin viime vuonna irtautui työehtosopimustoiminnasta.

Sekä Paperiliitto että Pro ovat kehuneet Stora Ensoa ja Metsä Groupia rakentavista ja hyvin sujuneista neuvotteluista.

UPM:ssä sen sijaan sekä Paperiliiton että Pron työehtosopimukset umpeutuivat vuodenvaihteessa ja jatko on täysin auki.

Aiemmin vanhoja työehtosopimuksia on noudatettu niin sanottuna jälkivaikutuksena uuden sopimuksen solmimiseen asti. Nyt UPM on kuitenkin ilmoittanut, ettei se väliaikana noudata vanhaa Paperiliiton työehtosopimusta.

– Tämä on ensimmäinen kerta kokonaan ilman tessiä, ihmettelee Kari Rikkilä, Paperiliiton pääluottamushenkilö Kaukaalla.

UPM vaatii paperiliittolaisille viittä toimialakohtaista työehtosopimusta aiemman yhden koko yrityksen kattavan sopimuksen sijaan. Paperiliitto taas haluaa jatkaa vanhaa yhden yrityskohtaisen sopimuksen järjestelmää.

Pron toimihenkilöiden tilanne on vielä poikkeuksellisempi: UPM ei halua neuvotella heille enää lainkaan työehtosopimusta.

– Tällaista tilannetta ei ole historiassa ollut koskaan ennen, sanoo Juuso Drews.

UPM haluaa, että jatkossa toimihenkilöiden kuten vuoroinsinöörien työehdot määräytyvät lain minimisäädösten ja yhtiön itse määrittämien etujen nojalla, ei enää työnantaja- ja työntekijäpuolen yhdessä sopiman työehtosopimuksen perusteella.

– Jatkossa työnantaja voisi muuttaa työehtoja yksipuolisella päätöksellään toisin kuin työehtosopimuksia, sanoo Drews.

– Tällaista tilannetta ei ole historiassa ollut koskaan ennen, sanoo Kaukaan toimihenkilöiden puheenjohtaja Juuso Drews. Kuva: Ari Nakari

Perinteisesti työehtosopimusten ulkopuolella ovat metsäteollisuudessa olleet vain yhtiön ylemmät toimihenkilöt eli johto- ja erikoisasiantuntijatehtävissä olevat.

UPM:n juristi Anna Polvenlahti sanoo toimihenkilöiden työehtosopimuksen hävittämisen syyksi sen, että toimihenkilöiden kahtiajako ei ole tarkoituksenmukainen.

– Katsottiin, että asiantuntijatyötä jakavaa raja-aitaa ei tarvita ja että ylempien toimihenkilöiden malli on toiminut hyvin.

Mikä ylempien toimihenkilöiden mallissa on parempaa?

– No tuota, tuo on vaikea kysymys. Se vain nähtiin, että se oli parempi tapa järjestää asiat käytäntöjemme mukaisesti. Haluttiin mennä siihen, että joustavasti tehdään asiantuntijatyötä, sanoo Polvenlahti.

Johtaja Anssi Vuorio Prosta sanoo, että toimihenkilöiden työehtosopimusten vuosittaiset palkankorotukset ja muut ehdot ovat käytännössä siirtyneet myös ylempien toimihenkilöiden työehtoihin.

Kaukaan lakkovahdit ennakoivatkin heikennyksiä kaikille toimihenkilöille.

– Työehtosopimuksen puuttuminen meiltä heikentää myös ylempien toimihenkilöiden työehtoja, sanoo Juuso Drews.

Laissa ei ole määräyksiä esimerkiksi minimipalkoista, lomarahoista tai äitiys- ja isyysloman palkoista, vaan niistä on sovittu työehtosopimuksissa.

Jatkossa nämä määrittyisivät UPM:n toimihenkilöille työehtosopimusten sijaan yhtiön linjaamina. Anna Polvenlahti sanoo, että jotkut UPM:n edut kuten palkalliset lääkärintarkastukset ja 50- ja 60-vuotispäivävapaat ovat osin jopa parempia kuin työehtosopimuksessa.

Sairausajan palkka ja isyys- ja äitiyslomien korvaukset ovat UPM:n ehdoissa olleet aiempien työehtosopimusten tasolla.

Toisaalta työehtosopimuksen ylityökorvaukset pienenevät UPM:n mallissa pääosin lain minimitasolle ja sijaisuus- ja matka-ajan korvaukset poistuvat kokonaan toimihenkilöiden sopimuksista.

Jatkossa UPM:n toimihenkilöt eivät myöskään saa työehtosopimusten vuosittaista yleiskorotusta, joka kompensoi muun muassa inflaatiota.

Sen tilalle tulee yhtiön vuosittainen sisäinen palkankorotuskierros, jossa korotuksen saajista ja suuruudesta päättää yhtiö.

– Vastuullisen työnantajan rooliin kuuluu kertoa, mitä ilman korotusta jäänyt työntekijä voi tehdä saadakseen palkankorotuksen seuraavana vuonna, sanoo Polvenlahti.

Alustavasti tammikuun 22. päivään kestävä lakko jatkuu toistaiseksi ilman minkäänlaista neuvotteluyhteyttä.

UPM ei ole vielä antanut konkreettisia esityksiä Paperiliiton uusiksi työehdoiksi, mutta esillä olleet työajan pidennykset ja korvausten vähennykset tarkoittavat Kaukaan portilla päivystävän Kari Rikkilän mukaan vähintään useiden tuhansien eurojen tulojen menetystä vuodessa.

Esillä olleet työajan pidennykset ja korvausten vähennykset tarkoittavat Paperiliiton pääluottamushenkilön Kari Rikkilän mukaan vähintään useiden tuhansien eurojen tulojen menetystä vuodessa. Kuva: Ari Nakari

Jatkuva vuorotyö aiheuttaa Rikkilän mukaan nykyiselläänkin joillekin työntekijöille uniongelmia ja esimerkiksi verenpaineen nousua.

Mikäli työaika entisestään kasvaa, ongelmatkin kasvavat. Rikkilän mukaan palkankorotuksetkaan eivät voi loputtomasti korvata epämukavan työajan vaikutuksia.

Hän huomauttaa, että metsäyhtiöiden kustannuksista alle kymmenen prosenttia kuluu palkkoihin, eikä palkoista niistämällä voi pelastaa yhtiöiden taloutta.

Anna Polvenlahti ei usko, että työehtoriitely ja työehtojen heikennykset heikentävät UPM:n työnantajakuvaa.

– Sanoisin, että ei tämä heikennä. Totta kai seuraamme ihmisten vaihtuvuutta ja jos huomaamme jotain huolestuttavaa, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Enkä sanoisi, että edut tässä valtavasti heikentyvät, hän sanoo.

UPM:n kovana pidetty linja kuitenkin herättää huomiota UPM:n tehtaissa ja ammattiliitoissa maailmalla, ja useat kansainväliset ammattiliitot ovat vedonneet yhtiöön työehtosopimusjärjestelmän kunnioittamiseksi.

UPM:n muun muassa pelätään heikentävän Maailman työjärjestön ILOn peruskirjassa taattua työntekijöiden oikeutta neuvotella työsopimuksista kollektiivisesti.

– Erikoinen tilanne on saanut hyvin paljon myös kansainvälistä huomiota. UPM on globaali yhtiö. Uhka on, että se muuallakin alkaa harrastaa sitä, ettei enää tee työehtosopimuksia, sanoo Pron Anssi Vuorio.

Kari Rikkilän mukaan heikentyneen ilmapiirin vuoksi UPM:n työntekijöitä on jo lähtenyt tai parhaillaan suunnittelee lähtöä Stora Ensolle, Metsä Groupiin tai kokonaan uudelle alalle.

Jotkut ikänsä puolesta niin sanottuun työttömyysputkeen pääsevät taas harkitsevat ennenaikaista töiden lopettamista.

Hyvin vakavasti ennenaikaista pois lähtemistä sanoo harkitsevansa esimerkiksi 40 vuotta Kaukaalla töissä ollut biojalostamon luottamushenkilö Lauri Melanen.

– UPM oli erittäin hyvä työpaikka, mutta etenkin pari viimeistä vuotta ovat olleet katastrofaalisia. Johtamiskulttuurista on tullut täysin totalitääristä, hän sanoo.