Banner Before Header

Uudet digitaaliset mittauslaitteet parantavat eteisvärinän diagnostiikkaa – sydämen rytmihäiriön jäljille on toisinaan vaikea päästä

Sydämen eteisvärinä-rytmihäiriö eli flimmeri on väestön ikääntyessä yleistyvä sairaus. Suomessa noin 250 000 ihmistä sairastaa sydämen eteisvärinää. Eteisvärinä voi aiheuttaa pahimmillaan aivoinfarktin.

Eteisvärinä voi olla oireeton, mutta se on silti yhtä vaarallinen kuin oireilla itsestään ilmoittava häiriö, muistuttaa sydänsairauksien erikoislääkäri Juuso Blomster Precordior Oy:stä.

– Voidaan sanoa, että jopa puolella sairastuneista kohtaus voi olla oireeton. Toiset tunnistavat hyvin voimakkaasti, kun taas toiset eivät huomaa, arvioi rytmihäiriötä tunnistavan älypuhelinsovellusta kehittävän yhtiön toimitusjohtajana työskentelevä Blomster.

Eteisvärinä ei ole muuten terveelle sydämelle vaarallinen rytmihäiriö, sillä se ei muutu kammiovärinäksi tai pysäytä sydäntä. Eteisvärinään liittyy kuitenkin aivoverenkiertohäiriön tai aivoinfarktin riski. Aivoinfarkti voi olla hengenvaarallinen. Siksi eteisvärinä tulisi aina hoitaa.

VTT:n kehittämä EKG-laite sykevyössä sekä älypuhelimen näytöllä sovelluksen välittämä kuva normaalista sydämen rytmistä. Valokuva Teija Peltoniemi.
Digitaalisia laitteita eteisvärinän varhaiseen jäljittämiseen kehitetään kaiken aikaan. Kuvassa hihnalla rintaan kiinnitettävällä laite, joka lähettää mittausdatan älypuhelimeen. Kuvituskuva.VTT, Yle

– Eteisvärinässä sydän ei saa pumpattua kaikkea verta pois sydämestä. Sydämen eteislokeron sopukkaan jää veri paikalleen, joka sitten hyytyy hyytymäksi. Kun hyytymä lähtee liikkeelle, se päätyy tavallisimmin aivoihin, ja se on erittäin haitallista.

Sydämen epäsäännöllinen ja normaalia tiheämpi syke voi olla eteisvärinän merkki. Normaalisti ihmisen sydämen syketiheys on noin 60–80 kertaa minuutissa. Eteisvärinäkohtauksen aikana syke voi nousta jopa sataan tai 120:een.

Digitaalisia laitteilla pyritään helpottamaan mittausta

Suomessa ja maailmalla eteisvärinän tunnistamiseen on kehitetty lukuisia erilaisia lääkinnällisiä laitteita. Maailmanlaajuisesti tunnetuin sydänfilmiä eli EKG:tä piirtävä laite on älykello Apple Watch.

Suomessa eteisvärinän tunnistamiseen kehitettyjä laitteita ovat rintaan kiinnitettävä EKG-mittari Beat2Phone, Heart2Save-teknologiayrityksen kehittämät kotikäyttöiset Awarion-mittalaitteet, Precordior Oy:n Cardio Signal -älypuhelinsovellus ja uusimpana Puls One -rannelaite. Suomalaislaitteista ja sovelluksista on Puls Onea lukuunottamatta myynnissä myös kuluttajatuotteita.

– Jos eteisvärinän havaitsee ajoissa, ennen kuin se ehtii aiheuttaa aivoinfarktin, niin laitteet ovat hyödyllisiä. Toki on paljon ihmisiä, jotka havitsevat eteisvärinän ihan tavallisella verenpainemittarilla sykkeenmuutoksena, muistuttaa sydänsairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Suomen Sydänliitosta.

Laitteissa erillinen mittari tai älypuhelin rekisteröi sydämen sähkökäyrää tai liikettä ja tallentaa tiedon älypuhelimen kautta pilvipalveluun. Pilvipalvelusta potilas voi tulostaa tai näyttää puhelimelta mittauskäyrän lääkärille vastaanotolla.

Rytmihäiriön jäljille voi olla joskus vaikea päästä, sillä se voi kestää hyvin lyhyen aikaa. Diagnoosi vaatii sydänfilmin eli EKG:n ottamista häiriön aikana. Tukoksia estävän verenohennuslääkityksen voi aloittaa vasta, kun diagnoosi on varma. Potilaan mukana kulkevilla laitteilla mittausta on haluttu kehittää helpommaksi ja nopeammaksi.

– Emme saa rytmihäiriöitä kiinni kysyttäessä tai pyydettäessä, vaan ne saattavat tulla myös yöaikaan potilaan nukkuessa tai hyvin poikkeavassa tilanteessa. On myös paljon ihmisiä, jotka eivät tunnista eteisvärinää. Eli tämä parantaa sitä aukkoa, sanoo sydänsairauksien erikoislääkäri Kirsi Korpi Sydänsairaalasta.

Sydänsairaala on ollut kehittämässä terveydenhuollon ammattilaiskäyttöön tarkoitettua rannelaitetta, joka hälyttää sydämen rytmihäiriöstä potilasta ja kehoittaa ottamaan sydänfilmin laitteella.

Itsemittauksesta voi olla myös haittaa

Eteisvärinä on yleisin ikääntyneillä, mutta esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, uniapnea ja ylipaino lisäävät riskiä myös keski-iässä.

Itsemittauksesta on osalle ihmisistä hyötyä, mutta siihen voi liittyä myös haittoja. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala pitää uusia kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita hyvänä lisänä potilaan ja lääkärin kannalta, mutta ei näe, että terveillä alle 60-vuotiailla olisi tarvetta säännölliseen sykkeen tarkkailuun. Nykyiset hoitosuositukset eivät tätä myöskään suosittele.

Digitaaliset laitteet mittauksessa eivät ole välttämättömyys. Rytmihäiriön jäljille voi päästä myös perinteisesti pulssia tunnustelemalla tai sykettä mittaavalla verenpainemittarilla.

– Jos on terveelliset elintavat, ei ole perussairauksia, verenpaine on kohdillaan ja ei ole ylipainoa, ei tupakoi, niin noin 65 ikävuoteen asti voi olla aika huoleton, eikä tällaista erityistä tarkkailua tarvita. Mutta kun ikää on yli 60 ja varsinkin, jos on muita sairauksia, jotka voivat altistaa eteisvärinälle tai vaikuttaa veren hyytymistä edistävästi, on diagnoosin saamisella oikeasti merkitystä myös hoitoon. Oikealla lääkityksellä pystytään ehkäisemään aivoinfarkteja, arvioi Hekkala.

Kuluttajan on vaikea vertailla eri laitteita

Erilaisten lääkinnällisten laitteiden ja sovellusten lisääntyessä kuluttajat tarvitsisivat Hekkalan mukaan lisää tietoa pystyääkseen vertailemaan eri tuotteita.

– Meillä on aika paljon erilaisia laitteita. Kuluttaja voi olla hämillään siitä, mikä olisi hänelle sopiva. Monet ovat aika kalliitakin. Eläkeläiselle on aika iso kustannus ostaa laite itselle. Osa ihmisistä, varsinkin nuoremmat, voivat myös laitteen hankittuaan alkaa tarkkailla itseään ikäänkuin liikaa, Hekkala sanoo.

Hakkalan mukaan erityisesti kotimaisista kuluttajille suunnatuista laitteista olisi hyvä olla tiedot saatavilla kootusti.

– Meiltä Sydänliitolta on kysytty tällaista listaa, mutta emme ole lähteneet suosittelemaan mitään yksittäistä laitetta. Mutta toki sellainen listaus, jossa olisi neutraalisti kerrottu, että tällaisia laitteita ylipäätään on ja mitä ne tekevät, voisi olla hyödyllinen. Ainakin näistä kotimaisista laitteista voisi olla esillä hinnat ja hyödyt ja mitä laite tekee, ettei kukaan ala metsästämään esimerkiksi sydäninfarktia tällaisella rytmilaitteella. Se voi olla hengenvaarallista.

Tulevaisuudessa digitaalisten laitteiden yleistyminen voi tuoda uudenlaisia laitehallinnan haasteita myös lääkäreille.

– Pitäisi löytää kultainen keskitie. Ehkä siten, että paikkakunnilla hyvinvointikeskusten lääkärit voisivat spesialisoitua aina johonkin laitteeseen. Ei voi olettaa, että yleislääkäreiden pitäisi hallita kaikkien laitteiden ominaisuudet ja käyttö, sanoo Hekkala.

Katso Yle Areenasta ”Kun nuoren sydän pettää”:

Source Link yle.fi