Uusi valtionyhtiö ryhtyy pian palkkaamaan osatyökykyisiä – näin valtio yrittää ehkäistä, ettei yhtiöstä muodostu markkinahäirikköä

Suomessa toimii pian uudentyyppinen yhtiö, joka työllistää vaikeimmin työllistyviä, osatyökykyisiä työnhakijoita.

Otimme selvää, mitä kilpailun vääristämisestäkin syytetystä Ruotsin Samhall-valtionyhtiöstä mallia hakeneesta Työkanava oy:stä ja sen toimintatavoista tiedetään tällä hetkellä.

Työkanava on valtion omistama osakeyhtiö, joka myy osatyökykyisten työpanosta yrityksille, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille sekä kotitalouksille.

Samalla kun työllisyysaste on noussut, kaikista pisimpään työttöminä olleiden määrä on kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan yli kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli toukokuussa 53 500, mikä on 11 300 enemmän kuin vuosi sitten.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan marraskuussa 2020 TE-palveluiden asiakkaista osatyökykyisiä oli 62 200.

Työkanava oy:n hallituksen puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mukaan uusi malli eroaa aiemmista erityisesti siten, että Työkanava toimii osatyökykyisten henkilöiden työnantajana.

Esimerkiksi jo nyt käytössä olevassa palkkatuessa alentuneen työkyvyn omaava työntekijä palkataan yritykseen ja työnantaja saa palkkaukseen tukea.

– Työkanava taas ottaa palkkalistoilleen osatyökykyisiä henkilöitä ja myy heidän työpanostaan. Yrityksen ei tarvitse tehdä kuin urakkasopimus, ja se on vapaa muusta byrokratiasta. Työnohjaus ja johto tapahtuvat myös Työkanavan toimesta, Pylkkänen kuvailee.

Työkanavan työnohjaajat- ja johtajat vastaavat siitä, että työntekijät suorittavat työn aikataulussa ja sovitulla tavalla. Työ on urakkatyyppistä.

Ainakaan toiminnan alkuvaiheessa yhtiöllä ei ole omassa toimipisteessään palvelutuotantoa.

– Tarkoitus on, että menemme työn luokse työpaikoille ja vaikka yhtiöllä on toimipiste, siellä ei varsinaista työtä tehdä, Pylkkänen kertoo.

Kolme työntekijää yhden hinnalla

Työkanavan tavoite on tukea henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi yhtiön työntekijöiden työsuhteiden kestoa ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa päätetty rajoittaa.

Työntekijöiden palkkauksessa noudatetaan soveltuvia työehtosopimuksia.

Maksaako Työkanava oy palkaamilleen osatyökykyisille henkilöille siis normaalia kuukausipalkkaa?

– Osatyökykyisyys ei sinänsä alenna palkkaa, vaan yhtiöllä on mahdollisuus solmia esimerkiksi osa-aikainen työsopimus sen perusteella, mitä kukin ihminen jaksaa ja pystyy tekemään, Pylkkänen muotoilee.

Työnantajille yhden ihmisen arvioitu työpanos maksaa saman verran – riippumatta siitä, montako työntekijää työtehtävän suorittamiseen tietyssä ajassa vaaditaan.

– Jos normaalisti työntekijä tekisi yksin tietyn työtehtävän yrityksessä, osatyökykyisiä saatetaankin tarvita esimerkiksi kolme suorittamaan sama työ, tällöin kuitenkin yhtiö velottaa yhtiöltä saman verran kuin yhden henkilön työpanos maksaisi. Yhtiömme ottaa siis enemmän kustannustaakkaa, Pylkkänen selittää.

Oppia on otettu Ruotsista

Suomalaisen mallin muotoilussa on otettu oppia länsinaapurin Samhall-valtionyhtiöstä. Yhtiöiden toiminnan laajuudessa on kuitenkin merkittäviä eroja.

Siinä missä suomalaisen yhtiön tavoitteeksi on määritelty tuhannen henkilön työllistäminen, ruotsalaisen, jo 1980-luvulla perustetun yhtiön palveluksessa on noin 25 000 työntekijää. Yhtiön vahvan markkina-aseman ja mittavan julkisen rahoituksen vuoksi Samhallia on syytetty kilpailun vääristämisestä.

Työkanava oy:n hallituksen jäsenenä toimivan Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindbergin mukaan ruotsalaiseen Samhalliin on kohdistunut kritiikkiä erityisesti kolmesta syystä: liian edullisena pidetystä hinnoittelusta, liian kalliista järjestelmästä ja kermankuorinnasta eli sellaisten työntekijöiden valikoinnista, jotka ovat helppoja työllistää. Vates-säätiö on vammaisjärjestöjen perustama asiantuntijaorganisaatio, joka pyrkii edistämään vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä.

Lindberg kuitenkin painottaa, että Samhalliin kohdistunut kritiikki on eri asia kuin näyttö siitä, että yhtiö olisi toiminut väärin. Toiminnan jatkamiselle on aina löydetty perusteet.

Ruotsin kilpailuviranomainen tutki vuonna 2018 yhtiön hinnoittelua siivousalalla. Viranomainen totesi, että vaikka Samhallin hinnoittelu oli hieman halvempaa kuin kilpailijoilla, yhtiö oli ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi, eikä näin ollen jatkotoimenpiteille ollut tarvetta.

Työkanava oy:ssä reilu kilpailu pyritään takaamaan muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön asettamalla neuvottelukunnalla. Neuvottelukunta tarkastelee, miten yhtiö hinnoittelee työpanoksen markkinoilla, sekä seuraa yhtiön markkinaosuuksia eri toimialoilla.

– Neuvottelukunta antaa ohjeita ja suosituksia kilpailun ja markkinaehtoisen hinnoittelun toteutumisesta, ettei yhtiöstä muodostuisi markkinahäirikköä, alivaltiosihteeri Pylkkänen summaa.

Yhtiön liiketoimintaa ei tällä hetkellä ole rajattu esimerkiksi tiettyihin toimialoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rajoituksia voisi vastaisuudessa tulla.

– Jos tarjontaa ei esimerkiksi yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksillä tai välityömarkkinatoimijoilla ole, Työkanavan markkinaosuus voi kasvaa aika suureksi. Juuri tästä syystä tilannetta seurataan.

Samalla kuitenkin valta ja vastuu on yhtiön johdolla. Pylkkäsen mukaan pian valittava operatiivinen johto ja myyntihenkilöstö päättävät itsenäisesti esimerkiksi siitä, miten osatyökykyisten ihmisten tekemä työ hinnoitellaan.

– Se on markkinoilla toimiva yhtiö siinä missä kaikki muutkin, eikä se saa erityiskohtelua. Yhtiöllä ei ole konkurssisuojaa. Toimiva johto ottaa vastuun myynneistä, hinnoittelusta ja rekrytoinneista.

Kyseessä on viimeisijainen työllistämiskeino

Työkanavaa koskevan lain mukaan yhtiön palvelukseen pitäisi palkata vain työttömiä, joiden työllistäminen ei ole onnistunut muilla keinoilla. Työntekijät yhtiölle tarjoaa TE-toimisto, mikä rajoittaa yhtiön valtaa valikoida työntekijänsä.

Periaate on, että toimisto valitsee lähetettävät henkilöt tarjolla olevan työn eli yhtiön asiakkaiden tarpeiden perusteella.

Vatesin Lindbergin mukaan tehtävä ei ole helppo.

– Riski on molempiin suuntiin. Työkanavan pitää pystyä määrittelemään työtehtävät sekä niissä tarvittavat osaamiset ja kyvyt niin hyvin, että ihminen pystyy sen työn tekemään. Toinen puoli on sitten se, että työhön palkataan liian korkean työkyvyn omaavia työntekijöitä, mutta tässä mallissa se vastuu ei ole työkanavan käsissä vaan kuntatason organisaatiolla, Lindberg pohtii.

Yhtiö saa julkista rahaa kymmeniä miljoonia

Työ- ja elinkeinoministeriön Pylkkänen luottaa yhtiön kasvumahdollisuuksiin myös tuhannen työntekijän rajan saavuttamisen jälkeen. Hän ei näe esimerkiksi liian suurten markkinaosuuksien muodostuvan kasvun esteeksi vaan ratkaisevampi tekijä on raha.

Työkanavan toimintaa rahoitetaan valtion talousarvioon sisällytettävällä, vuosittaisella avustuksella ja yhtiön palveluiden myynnistä saatavilla tuotoilla. Avustus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhtiötä pääomitetaan 20 miljoonalla eurolla.

– Aina kun huomataan, että kasvupotentiaalia on, lähdetään kasvamaan. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon valtio tukee tätä toimintaa, sillä valtiontuki on merkittävä osa yhtiön tuloja. Ilman lisätuloja toimintaa ei pystytä ylläpitämään tai laajentamaan, Pylkkänen painottaa.

Vertailun vuoksi Työkanavalle kaavaillun julkisen rahoituksen kokoluokka on täysin erilainen kuin ruotsalaisella Samhallilla. Esimerkiksi vuonna 2020 Ruotsin valtio tuki Samhallia 6,3 miljardilla kruunulla eli tämän hetken valuuttakurssilla laskettuna noin 600 miljoonalla eurolla.