Neuroottisen luonteen ja Alzheimeriin viittaavien aivomuutosten välillä on löydetty yhteys.
Neuroottisuudella tarkoitetaan taipumusta kokea korostuneesti negatiivisia tunteita. Neuroottisilla ihmisillä on alttius tuntea muita enemmän stressiä ja he esimerkiksi murehtivat ja ovat alakuloisia keskimääräistä herkemmin.
Floridan yliopiston tutkijat löysivät Alzheimer-muutoksiin liittyviä amyloidi- ja tau-proteiineja enemmän sellaisten ihmisten aivoista, joiden persoonallisuudessa havaittiin muita korkeampaa neuroottisuutta ja matalampaa tunnollisuutta.
Tunnollisuus tarkoittaa taipumusta olla vastuullinen, päämäärätietoinen ja huolellinen.
Tutkimus julkaistiin syyskuussa Biological Psychiatry -lehdessä, ja se yhdisteli vanhaa tutkimustietoa ja uudesta pitkittäistutkimuksesta peräisin olevaa aineistoa. Kaikkiaan tutkimuksessa oli yli 3 000 osallistujaa.
Entuudestaan tiedetään, että esimerkiksi pitkään kestänyt hoitamaton masennus lisää riskiä saada muistisairaus.
Husin johtava neuropsykologi, dosentti Marja Hietanen pitää amerikkalaistutkimuksen löydöksiä kiinnostavina, mutta korostaa, että uusi tutkimus ei ota kantaa siihen, mikä on syy ja mikä seuraus.
Tutkimus on Hietasen mukaan merkittävä siinä mielessä, että se on todennut yhteyden tiettyjen persoonallisuuden piirteiden ja aivomuutosten välillä, mutta kovin varmoja johtopäätöksiä uusista tiedoista ei voi vetää.
– Siihen, aiheuttavatko tietyt persoonallisuuden piirteet aivomuutoksia, tutkimus ei ota kantaa, Hietanen sanoo.
Tutkimuksen osana olleessa pitkittäistutkimuksessa ihmisten persoonallisuutta tutkittiin yleisessä käytössä olevalla persoonallisuustestillä, joka arvioi muun muassa neuroottisuuden ja tunnollisuuden piirteitä ihmisessä.
Muistisairaus itsessään voi muuttaa ihmisen persoonallisuutta.
– Tällaisia tutkimuksia pitää tehdä pitkään, jotta voidaan saada selville persoonallisuuden rakenne ennen mahdollista muistisairautta. Tässä on merkittävää, että suurta joukkoa ihmisiä on tutkittu vuosien ajan, Hietanen sanoo.
”Tässä on merkittävää, että suurta joukkoa ihmisiä on tutkittu vuosien ajan.
Amyloidi- ja tau-proteiineja etsittiin tutkimuksessa aivoista moderneilla aivokuvantamistekniikoilla. Molempia proteiineja on aivoissa luonnostaan, mutta Alzheimerin taudissa ne kertyvät poikkeuksellisesti.
Aiemmin proteiinien kertymistä aivoissa oli mahdollista tutkia vain ruumiinavauksissa.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan korkea tunnollisuuden määrä yhdistettynä vähäiseen neuroottisuuteen näytti myös suojaavan ihmisiä Alzheimeria ja muita neurologisia sairauksia vastaan.
Suomen kansainvälisestikin tunnetuimpiin Alzheimer-tutkijoihin kuuluva neurologi, emeritaprofessori Hilkka Soininen pitää tuoretta tutkimusta mielenkiintoisena – ja myös positiivisena uutisena.
– Tämä on mielenkiintoinen havainto. Se yhteys, mikä tässä saattaa olla, on se, että tunnollisten voi olla helpompi sitoutua terveellisiin elämäntapoihin kuin neuroottisten ja vähemmän tunnollisten, Soininen sanoo.
”Se yhteys, mikä tässä saattaa olla, on se, että tunnollisten voi olla helpompi sitoutua terveellisiin elämäntapoihin kuin neuroottisten ja vähemmän tunnollisten.
Hänen mukaansa juuri nyt Alzheimer-tutkimuksessa on hyvin pinnalla se, miten tulehduksellinen tila vaikuttaa taudin kehittymiseen. Tulehduksellista tilaa taas voidaan vähentää terveellisillä elintavoilla.
– Alzheimerin tauti on monisyinen sairaus, johon vaikuttavat elintavat, mutta myös geenit ovat vahvasti taustalla.
Soininen tulkitseekin tuoreita tutkimustuloksia positiivisuuden kautta, sillä tulehdusta vähentävät, terveet elintavat ovat asia, johon voi vaikuttaa, vaikka persoonallisuuttaan ei voisikaan muuttaa..
– Geeneille emme voi mitään, mutta elintavoille voimme, Soininen sanoo.
Muistisairauksien syntymiseen voivat myötävaikuttaa esimerkiksi tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö stressiin liittyen.
Sen sijaan aivoja hyödyttävät esimerkiksi liikunnan harrastaminen, terveet elämäntavat ja toimivat sosiaaliset suhteet, jotka voivat puolestaan yhdistyä tunnollisten ihmisten käyttäytymispiirteisiin.
Itsensä neuroottisiksi kokevien ihmisten ei ole myöskään Husin johtavan neuropsykologin Marjan Hietasen mielestä syytä ahdistua tuoreista tutkimustuloksista ja alkaa pelätä persoonallisuuden tuovan mukanaan muistihäiriöitä.
– Jos ihmisellä on esimerkiksi ahdistuneisuutta, olisi tärkeä miettiä sitä, miten sitä voitaisiin helpottaa, Hietanen sanoo.
”Jos ihmisellä on esimerkiksi ahdistuneisuutta, olisi tärkeä miettiä sitä, miten sitä voitaisiin helpottaa.
– Ihminen ei myöskään ole joko tunnollinen tai epätunnollinen. Tärkeää olisi löytää kultainen keskitie, ja noudattaa esimerkiksi yleisiä terveysohjeita, jotka tukevat hyvinvointia, hän jatkaa.
Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimmäisenä MTV.
Neuroottisuus ja tunnollisuus
Neuroottisuudella tarkoitetaan alttiutta kokea negatiivisia tunteita korostuneesti.
Neuroottisuuteen kuuluvat muun muassa ahdistuneisuus, vihamielisyys, masentuneisuus ja haavoittuvuus.
Tunnollisuudella puolestaan tarkoitetaan järjestelmällisyyttä, päämäärätietoisuutta ja kykyä itsekuriin.
Määritelmät ovat käytössä esimerkiksi niin kutsutussa viiden suureen persoonallisuuspiirteen mallissa, joka on maailman käytetyimpiä persoonallisuusteorioita. Muut kolme mitattavaa piirrettä ovat avoimuus, ekstroversio ja sovinnollisuus.