Banner Before Header

Vaaralliset hetket käsillä: Markkinoilla voidaan nähdä raju reaktio jos Venäjä hyökkää Ukrainaan – kuluttajakin kärsii kun ruuan ja energian hinta lähtee nousuun

Osakkeiden hinnat ovat perjantaista lähtien laskeneet ympäri maailmaa selvästi. Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo, että viime viikkona markkinoilla on oltu vähän siinä uskossa, että jännite Ukrainan ja Venäjän välillä voi ratketa sopuisasti.

–Näkemys muuttui perjantaina selkeästi, hän sanoo.

Saksalaisen Spiegel-leden mukaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja maan puolustusvoimat ilmoittivat perjantaina Nato-maille, että Venäjä saattaa hyökätä Ukrainaan keskiviikkona.

Lue lisää: Venäjän hyökkäyksen uhka Ukrainaan kiihtyi viikonlopun aikana – diplomaattiset linjat käyvät kuumina

Toistaiseksi osakemarkkinoiden heilunta johtuu pitkälti epävarmuudesta. Sekä Kuusisto että Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanovat, että se vähentää sijoittajien halua ottaa riskiä.

– Totta kai pelottaa, jos Euroopan yllä alkaa leijua suursodan riski, Kuusisto sanoo.

– Jos tilanne ei eskaloidu, markkinat rauhoittuvat, von Gerich ennakoi.

Suoraan tilanne vaikuttaa Venäjän markkinoilla toimiviin yrityksiin. Monelle suomalaisyritykselle Venäjä on tärkeä kauppakumppani. Esimerkiksi Nokian Renkaiden osake on laskenut tänään selvästi ja on jo viidenneksen halvempi kuin vuoden vaihteessa.

Von Gerich huomauttaa, että osakemarkkinoilla on ollut huolta jo ennen Ukrainan tilanteen kriisiytymistäkin, kun inflaatio- ja rahapolitiikkanäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi. Venäjän uhittelu on vain vahvistanut riskejä.

Keskeistä on se, miten laaja mahdollinen konflikti olisi ja miten länsimaat reagoisivat. Jos Venäjä lähtee valtaamaan Ukrainan isoja kaupunkeja ja Eurooppaan syntyy pahin sodan uhka sitten toisen maailmansodan, reaktiot ovat aivan toisenlaiset kuin jos Venäjä tyytyy vahvistamaan rooliaan Itä-Ukrainassa, jossa se on toiminut jo vuodesta 2014.

Länsimaat ovat uhanneet Venäjää kovilla pakotteilla, mutta EU ja Yhdysvallat ovat eri mieltä niistä.

– Euroopalla on paljon enemmän hävittävää. Taloudelliset kytkökset ovat paljon tiiviimmät, Danske Bankin Kuusisto huomauttaa.

Pankkijärjestelmään sekä öljy- ja kaasualaan kohdistuvat pakotteet iskisivät Venäjän talouteen kovimmin. Sekä pankkeihin että suoraan tuontiin ja vientiin kohdistuvat pakotteet haittaavat myös etenkin eurooppalaisia yrityksiä.

– Mitä ankarampia pakotteita aletaan spekuloida, sitä voimakkaammat markkinareaktiot ovat. Todennäköisesti ensireaktio on ainakin aika negatiivinen, Kuusisto ennakoi.

Energia on kriisin keskiössä. Monet Euroopan maat ovat riippuvaisia etenkin Venäjän maakaasusta. Eurooppaan tuodaan myös paljon öljyä Venäjältä, mutta sitä pystytään hankkimaan muualtakin.

Suomen Pankin mukaan vuonna 2019 Suomen energiantuonnin arvosta noin 60‒65 prosenttia tuli Venäjältä. Financial Times (FT) kirjoittaa Eurostatiin viitaten, että Saksa tuo energiastaan 67 prosenttia ulkomailta. Se käyttää paljon maakaasua ja siitä 65 prosenttia tulee Venäjältä.

Danske Bank seuraa Hollannin kaasufutuurien hintaa. Nyt ne liikkuvat 83 eurossa megawattitunnilta.

– Olemme arvioineet, että sodan syttyessä hinnat voisivat nousta yli 200 euroon – ehkä jopa yli 300 euroon, jos puhutaan suursodasta, Kuusisto sanoo.

Raakaöljyn hinta nousi rajusti viime vuonna ja sota voisi osaltaan lisätä hintapaineita. Öljybarrelin hinta on viime aikoina liikkunut 92–94 dollarissa laadusta riippuen.

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin on määrä tavata Venäjän presidentti Vladimir Putin tiistaina. Kuusisto odottaa, että hän kommentoi keskustelun jälkeen Nord Stream -kaasuputken kohtaloa.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskusteli tänään Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Huomenna hänen on määrä tavata presidentti Vladimir Putin.

Kaasutoimitusten tyssääminen voi tarkoittaa etenkin kylmään vuodenaikaan jopa sähkökatkoja maissa, joissa kaasu on tärkeä energiamuoto. Ne iskisivät ankarasti etenkin yrityksiin, mutta toki myös kuluttajiin. Kuusisto pitää ajatusta dramaattisena.

– Se olisi hirveän vierasta. Tuotanto seisoisi ja koneet seisoisivat.

– Jos Venäjän kaasuhanat suljettaisiin, olisi vaikea nähdä, että niitä avattaisiin kovin pian uudelleen, von Gerich huomauttaa.

Tämä vaikuttaa tavalliseen kuluttajaan.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyisi entisestään.

– Jos kaasuhanoja aletaan laittaa kiinni, vaikutus Euroopan inflaatioon voi olla noin prosenttiyksikön luokkaa, Kuusisto kertoo Danske Bankin arviosta.

Inflaatiota kiihdyttäisi myös todennäköisesti ruuan hinnan nousu. Ukraina ja Venäjä ovat Euroopan suurimpia ja myös maailman mittakaavassakin merkittäviä viljan tuottajia.

Energian ja ruuan hinta tuntuvat jokaisen kukkarossa.

– Tämä vaikuttaa tavalliseen kuluttajaan, sekä Kuusisto että von Gerich sanovat.

Lisäksi kumpikin maa tuottaa metalleja, joten sota voisi näkyä muillakin raaka-ainemarkkinoilla. FT kirjoittaa, että noin 40 prosenttia maailmassa käytetystä palladiumista ja 30 prosenttia titaanista tulee Venäjältä. Palladiumia käytetään muun muassa autojen katalysaattoreihin ja titaania lentokoneisiin.

Inflaation kiihtyminen ajaisi Euroopan keskuspankin (EKP) tukalaan tilanteeseen. Euroalueen inflaatio vauhdittui tammikuussa jo yli viiteen prosenttiin etenkin energian kallistumisen vuoksi. Von Gerich sanoo, että normaalisti EKP voisi suhtautua energian hinnan nousuun väliaikaisena ilmiönä, mutta nyt se saattaa joutua aikomaansa nopeammin kiristämään rahapolitiikkaansa.

– Huolena on, että korkeampi inflaatio leviää palkkoihin ja aiheuttaa kierteen, hän kertoo.

Kierteessä inflaatio-odotusten nousu lisäisi palkankorotusten vaatimuksia, mikä nostaisi yritysten kustannuksia ja puolestaan kiihdyttäisi inflaatiota entisestään.

Rahapolitiikan kiristäminen painaisi myös osakemarkkinoita.

Korkomarkkinoilla sijoittajien katseet ovat keskuspankkien toimissa. Valtionlainojen korot ja lyhyet rahamarkkinakorot ovat jo nousseet, kun sijoittajat hinnoittelevat rahapolitiikan kiristystä.

Kuusisto ennakoi, että Venäjän hyökkäys lisäisi turvasatamana pidettyjen sijoituskohteiden suosiota. Esimerkiksi Saksan valtiolainojen korot voisivat laskea. Sen sijaan Venäjän ja Ukrainan lainojen koroille kävisi päinvastoin.

Yhden keskeisen turvasataman, kullan, hinta voisi nousta edelleen. Hinta voisi jäädä piikiksi ja pudota, kun kriisi hellittäisi.

Eurolle inflaatiouhka tuo von Gerichin mukaan painetta. Dollaria kriisi voisi muutenkin vahvistaa.

Valuutoista suurin häviäjä olisi Venäjän rupla.

– Ainakin ensireaktiona rupla heikkenisi voimakkaasti. Pienikin askel konfliktin suuntaan saa markkinat saman tien hinnoittelemaan suursodan riskiä, Kuusisto sanoo.

Lue lisää: Moskovassa sekä pörssi että rupla rytisevät alaspäin

Talous on Kuusiston mielestä yksi syy siihen, miksi Venäjä on nyt tässä tilanteessa. Se bruttokansantuote kasvoi vuosituhannen vaihteessa vielä jopa seitsemän prosentin vuosivauhtia, mutta tahti on hiipunut. Kuusisto arvioi, että maan johto pyrkii nyt ehkä muuta kautta vahvistamaan legitimiteettiään.

– Yksi iso haaste on, että kukaan ei tiedä, mitä Putin tavoittelee ja haluaa. Siksi on vaikea arvioida, mitä tapahtuu.

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan lähiaikoina pidetään todennäköisimpänä kahdesta syystä. Ensiksikin talvella energian toimitusten tyssääminen haittaisi Eurooppaa eniten. Toiseksi hyökkäys onnistuu parhaiten aikana, jolloin maa on vielä roudassa eikä sulanutta mutavelliä.

Source Link is.fi