Valtion osinkotulot puolittuvat, puolustusministeriölle miljardi lisää – katso myös 21 muuta asiaa budjetista
Valtiovarainministeriö julkaisi aamupäivällä esityksensä ensi vuoden valtion budjetiksi.
IS poimi VM:n esityksestä vuoden 2023 budjetiksi 23 kohtaa.
1. Ensi vuoden budjettiesityksen loppusumma on 79,5 miljardia euroa. Tämän vuoden budjetti lisäbudjetteineen on noin 68 miljardia euroa.
Suuri budjettimenojen kasvu johtuu siitä, että sote siirtyy ensi vuoden alusta hyvinvointialueille ja valtio ne rahoittaa.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana budjetti oli noin 57 miljardia euroa.
2. Uutta velkaa otetaan ensi vuonna 6,3 miljardia euroa. Ensi vuoden lopussa velkasaldo on 144 miljardia euroa.
Korkojen nousun vuoksi valtion korkomenot noin kaksinkertaistuvat ensi vuonna ja velkojen korkoja maksellaan 1,3 miljardia euroa.
Valtionvelka on kasvanut huimasti tämän hallituksen aikana. Kuva seitsemän vuoden takaa velkakellosta, elokuulta 2015. Tällä hetkellä jokaisen suomalaisen velkasaldo on yli 24 000 euroa.
3. Tuloverokevennyksistä ei ole vielä päätetty, mutta ansiotuloihin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta kenenkään verotus ei nouse. Tämän vaikutus valtiontalouteen on 294 miljoonaa euroa.
4. Asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan.
5. Ikääntyneille tulee korotettu työtulovähennys. Ikääntyneiden työnteon kannustimien parantamiseksi 60 vuotta täyttäneiden työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan porrastetusti.
Tämä maksaa 77 miljoonaa euroa.
6. Työmatkakulujen määräaikainen korotus jatkuu. Matkakuluvähennys enimmäismäärä pysyy 8 400 eurossa, ja vähennys on vähintään 30 senttiä kilometriltä.
7. Polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikainen alennus 7,5 prosenttiyksiköllä jatkuu myös ensi vuonna. Jakeluvelvoitteen alennus alentaa polttoaineiden hintaa, koska bensiiniin ja dieseliin ei tarvitse lisätä niin paljon biopolttoaineita kuin aiemmin.
Bensan hinta on laskenut huippulukemista, kun hallitus alensi niin sanottua jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite, biopolttoaineiden osuus polttoaineissa pysyy ensi vuonna 7,5 prosenttiyksikköä alempana kuin aiemmin oli säädetty.
8. Tupakkaveroa nostetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä 117 miljoonaa euroa.
9. Yritykset saavat tutkimus- ja kehityspanostuksiinsa ensi vuonna 81 miljoonaan verovähennyksen.
10. Valtionyhtiöistä saatavien osinko- ja myyntitulojen uskotaan noin puolittuvan ensi vuonna. Valtionyhtiöiden tuotoiksi ensi vuonna on arvioitu vähän yli miljardi euroa.
Viime vuonna osinkotuotot olivat vähän yli kaksi miljardia ja tälle vuodelle osinkotuotoiksi on arvioitu 2,4 miljardia euroa.
Syytä ei kerrota, todennäköisesti ainakin Fortumin tuotto valtiolle pienenee. Valtio ei ole viime vuosina juuri suuria osakemyyntejä tehnyt.
Valtio omistukset yrityksissä ovat tuottaneet hyvin osinkoja valtion kassaan. Fortum on enemmistöomistaja vaikeuksiin joutuneessa saksalaisessa Uniperissa.
11. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön veroton vuosipalkkio pysyy edelleen ennallaan.
Niinistö laski oman palkkansa vuonna 2013. Niinistö alensi oman vuosipalkkionsa vuoden 2006 tasolle ja palkkio on pysynyt vuosikymmenen samana.
Vuonna 2013 presidentin palkkioksi oli määritelty 160 000 euroa.
Niinistön palkka on ollut 126 000 euroa vuodessa, ja Niinistö ei ole palkkionkorotuksia huolinut.
Vuoden 2018 budjettiesitykseen, kun presidentin kausi oli päättymässä, presidentin vuosipalkkioksi oli laitettu 155 000 euroa. Presidentti Niinistö korjasi asian heti ja palkkio säilyi ennallaan 126 000 eurossa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole palkankorotuksia huolinut, ja presidentin veroton vuosipalkkio on sama kuin vuonna 2006. Niinistö aloitti presidenttinä maaliskuussa 2012.
12. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajien palkat maksavat 10,4 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Tämä on 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Se johtuu hallituskauden vaihtumisesta ensi keväänä ja summa tarkentuu ensi vuonna.
Nykyisellä Sanna Marinin (sd) hallituksella voi olla 15 valtiosihteeriä ja 70 erityisavustajaa.
Momentilta maksetaan myös valtiosihteereiden ja erityisavustajien karenssit.
13. Suomen turvallisuuden parantamiseksi Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos saavat noin miljardi euroa lisää kalustohankintoihin.
14. Puolustusvoimien materiaalihankintoihin annetaan kaikkiaan noin 1,6 miljardia euroa.
Lisäksi F35-hävittäjien hankintamenot vievät noin 1,4 miljardia euroa ensi vuonna.
Kaikkiaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat ensi vuonna ovat 6,1 miljardia euroa.
Puolustusmenot ovat nousseet huimasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ensi vuoden puolustusmenot ovat noin miljardi enemmän kuin tänä vuonna. Viime vuonna puolustusministeriön menot olivat noin 4,3 miljardia euroa.
Puolustusministeriön menot ovat ensi vuonna 1,8 miljardia suuremmat kuin viime vuonna.
15. Rajavartiolaitos käyttää esimerkiksi ensi vuonna 163 miljoonaa euroa uusien valvontalentokoneiden ostoon ja 15 miljoonaa euroa maa- ja merirajan valvontajärjestelmän uudistamiseen.
16. Ukrainasta sotaa pakenevien auttamiseen ja kotouttamiseen varataan noin 780 miljoonaa euroa.
Sisäministeriön budjettiin on annettu ukrainalaisten vastaanottamiseen 487,5 euroa. Toistaiseksi Suomeen tulleista ukrainalaisista 90 prosenttia on ollut naisia ja lapsia.
Sotaa paenneista ja Suomeen tulleista pakolaisista 40 prosenttia on toistaiseksi ollut lapsia.
17. Jos puolustusministeriön menot ovat kasvaneet Ukrainan sodan vuoksi, niin myös sisäministeriön. Sen menot ensi vuonna ovat 797 miljoonaa euroa suuremmat kuin tänä vuonna, kaikkiaan 2,4 miljardia euroa.
Poliisi saa esimerkiksi noin 17,5 miljoonaa lisäeuroa, jotta poliisien määrä pysyy 7 500:ssä.
18. Ukrainan sodan vuoksi myös Venäjän energiasta ja fossiilisista polttoaineista irtautumista tuetaan noin 220 miljoonalla eurolla.
19. Suomi maksaa koronakriisistä johtuen miljardeja EU:n elpymissuunnitelmaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö saa ensi vuonna elpymispaketista 346 miljoonaa euroa hankkeiden toimeenpanoon ja noin 102 miljoonaa euroa valtuuksia.
20. Budjetista yli neljäsosa menee hyvinvointialueille. Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet saavat valtion kassasta 22,3 miljardia euroa.
21. Ensi vuonna tulee voimaan 0,7 hoitajamitoitus. Lisäksi hoitotakuuta (lääkäriin 7 päivässä) tiukennetaan. Näihin on varattu 274 miljoonaa lisäeuroa.
22. Riistanhoitomaksu nousee ensi vuonna neljä euroa ja on 43 euroa. Kalastonhoitomaksuun tulee kahden euron korotus ja maksu on 47 euroa ensi vuonna.
Valtakunnallinen kalastuskortti, kalastonhoitomaksu kallistuu ensi vuonna kaksi euroa.
23. Kyseessä on valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi. Se perustuu hallituksen aiemmin tekemiin päätöksiin.
Hallitus päättää ensi vuoden budjetista elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessään.