Vanhemmat yrittivät tehdä poikansa perinnöttömäksi – syyttivät siveettömästä ja rikollisesta elämästä, johon kuuluivat alkoholi ja naiset
Päijäthämäläinen pariskunta jätti jälkeensä testamentin, jonka yksi tavoite oli toisen rintaperillisen perinnöttä jättäminen.
Vanhempien mielestä poika eli rikollisella ja siveettömällä tavalla ja oli loukannut heitä syvästi. Vanhemmat halusivat omaisuutensa menevän kokonaan heidän tyttärelleen ja tyttärentyttärelleen.
Vanhemmat jättivät poikansa elintavoista selvityksen testamentin liitteeksi. Sen mukaan poika oli uhkaillut, syyllistynyt rikoksiin ja tuhlannut vanhempiensa ostaman asunnon myynnistä saamansa rahat.
Pariskunnan testamentin liitteestä käy ilmi, että vanhemmat olivat tukeneet poikaansa rahallisesti ja ostaneet hänelle 1980-luvulla asunnon Helsingistä. Heidän mukaansa poika vietti tuhlailevaa elämää ja vanhemmat joutuivat maksamaan hänen velkojaan ja lainojaan.
Markka-aikana poika sai vanhemmiltaan yli 200 000 markan edestä tukea. Summa on euroiksi muutettuna noin 34 000. Poika täyttää muutaman vuoden päästä 70 vuotta.
Vanhemmat toivat selvityksessä esille, että poika saisi enintään lakiosansa vähennettynä ennakkoon saamillaan rahasummilla, mutta tavoitteena oli kuitenkin pojan jättäminen ilman perintöä.
Asiakirjoista selviää, että isän ja pojan välit olivat huonot. Vanhemmat kertovat pojan uhkailleen ja kiristäneen heitä. Huonosta elämästä esimerkkinä vanhemmat nostavat alkoholin, naiset ja pojan taipumuksen väkivaltaisuuteen.
Pojan mielestä kyse oli isän moraalisista näkemyksistä, koska isä ei pitänyt hänen elämäntyylistään, ei hyväksynyt hänen naissuhteitaan ja yritti saada hänet jopa vankimielisairaalaan. Pojan mielestä hän eli kuten hänen aikalaisensakin. Vanhemmat olivat syntyneet 1920-luvulla.
Poika kiisti eläneensä kunniattomasti tai epäsiveellisesti, eikä hän ollut tahallaan loukannut vanhempiaan tai tehnyt heitä kohtaan rikoksia. Perintökaaren mukaan kunniattoman ja epäsiveellisen elämän viettäminen on yksi peruste, jolla rintaperillinen voidaan jättää perinnöttä.
Poika kuitenkin myönsi, että oli ollut muutamia kertoja vangittuna tai pidätettynä ja hänet oli tuomittu lähestymiskiellon rikkomisesta sakkoihin.
Pesänjakaja toteutti vanhempien toivomusta ja esitti pojan jättämistä ilman perintöä. Pesänjakajan perustelu oli, että poika oli tuomittu ainakin lähestymiskiellon rikkomisesta ja oli ollut joitakin kertoja tutkintavankeudessa.
Pojan mielestä vanhemmat olivat keksineet jutut hänen huonosta elämästään, eikä isällä ollut mitään kuitteja rahoista ja maksuista, jotka olisivat tulleet hänen edukseen. Hänen mielestään kyse oli ainakin osittain rahoista, joita vanhempien kuuluukin antaa lapselleen eikä kyse ollut ennakkoperinnöstä.
Poika odotti 37 000 euron osuutta kuolinpesästä lakiosanaan. Pesänjakaja hylkäsi pojan vaatimuksen lakiosasta ja katsoi, että vanhemmilla oli oikeus jättää hänet perinnöttä.
Pesänjakaja esitti, että omaisuus menisi kokonaisuudessaan tyttärelle ja hänen tyttärelleen.
Poika oli tyytymätön jakoesitykseen ja nosti siitä moitekanteen tammikuussa Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.
Pojan rikollisesta toiminnasta oikeudessa tuli esille ainoastaan vanhempien laatima selvitys, jossa yleisellä tasolla mainitaan uhkailu, kiristys, väkivalta, pidätykset ja käräjöinnit. Mitään näyttöä väitetyistä rikoksista ei esitetty ja väite siveettömästä elämästäkin mureni näytön puuttumiseen.
Vanhempien laskelmaa pojan saamista rahoista oikeus piti uskottavana ja oikeus katsoi sen ennakkoperinnöksi, ja summa laskettiin kuolinpesän varallisuuteen.
Käräjäoikeus kumosi kuolinpesän vaatimuksen pojan perinnöttömäksi tekemisestä. Poika saa pesästä lakiosansa täydennyksenä vajaat 9 000 euroa.
Kun kumpikin osapuoli joutuu maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, jäi pojalle 171 000 euron pesän varallisuudesta noin 3 000 euroa. Loppusumma jakautuu pesän toisen rintaperillisen ja tämän tyttären hyväksi.
Poika haki Itä-Suomen hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa. Hovioikeus ei lupaa myöntänyt. Se teki ratkaisunsa viikko sitten.