Banner Before Header

Vanhempainvapaalta ministeriksi palaava Maria Ohisalo vaatii pikaista irtautumista sotaisten hallintojen energiasta

Vihreiden kannatus on ollut melko tasaisessa laskusuunnassa elokuusta 2019. Ylen viimeisimmässä puoluekannatusmittauksessa se sai vain 9,4 prosentin kannatuksen.

Puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo arvioi, että puolue ei ole osannut viestiä tarpeeksi hyvin tärkeinä pitämistään asioista. Hän on seurannut viimeisimpiä kannatuslukuja vanhempainvapaalta marraskuun lopulta alkaen.

Ohisalo pohti vihreiden kannatuslukuja ja Ukrainan sodan vaikutuksia Suomeen Ylen Politiikkaradiossa maanantaina. Huomenna tiistaina hän palaa perhevapaalta tehtäviinsä puoluejohdossa ja osana Sanna Marinin (sd) hallitusta. Hallituksessa hän ottaa ympäristö- ja ilmastoministerin salkun hoidettavakseen.

Hallituskausi on ollut haastava, Ohisalo sanoo. Hänen mukaansa koronapandemia ja Ukrainassa käytävä sota ovat hallinneet politiikan ilmatilaa. Muut kriisit ovat jääneet paitsioon.

Koronan takia myös kohtaamiset kansalaisten kanssa ovat olleet vähissä.

– Ei ehkä olla puolueena pystytty viestimään tarpeeksi hyvin siitä, että on myös muita asioita, joihin täytyy jatkuvasti tehdä panostuksia. Esimerkiksi ympäristö- ja mielenterveyskriisi tai se, että yhä useampi nuori jää työkyvyttömyyseläkkeelle 30-vuotiaana, Ohisalo toteaa.

Hän näkee, että vihreiden pitkään ajamat asiat, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen, ovat levinneet vihreistä myös muiden puolueiden asialistoille. Puolue ei silti ole puheenjohtajan mukaan menettänyt merkitystään.

Tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen Ohisalo nostaa esiin etenkin työllisyysasteen nostoon ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset. Eduskuntavaalit pidetään vajaan vuoden kuluttua, huhtikuussa 2023.

Energiariippuvuus katkaistava nyt

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut läntisen maailman kasvaneeseen tarpeeseen irtautua venäläisestä energiasta.

Ohisalo näkee, että energiaratkaisuissa on pidettävä mielessä sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset.

Suomessa on pidettävä huolta siitä, että suomalaisten kodit lämpeävät myös tulevana talvena. Toisaalta on tärkeää myös edistää kestävämpiin energiaratkaisuihin siirtymistä, hän sanoo.

– Meidän tehtävänämme on pitää huoli ihmisten hyvinvoinnista kaikissa tilanteissa. Samaan aikaan meidän pitää huolehtia siitä, että tämä maapallo on elinkelpoinen myös tuleville sukupolville.

Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Ohisalon mukaan olla irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista.

– Mitä suurempi riippuvuus meillä on fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista, sitä enemmän kiristysruuvia voidaan käyttää meitä vastaan. Kyse ei ole vain (Vladimir) Putinin Venäjästä, vaan myös muista hallinnoista, jotka rahoittavat omaa sotapolitiikkaansa fossiilienergialla. Irtautuminen on tehtävä viimeistään nyt.

Hallitus päätti huhtikuussa panostaa vihreään siirtymään ylimääräisellä 850 miljoonan euron lisätuella. Lisäksi EU:n elpymisvälineestä Suomelle osoitetuista rahoista noin miljardi käytetään esimerkiksi kotitalouksien öljylämmityksestä irtautumiseen ja liikenteen sähköistämiseen.

– Jos jäädään kiinni vanhoihin tapoihin tehdä, ongelmat ovat edessä. Ikään kuin heitetään palloa eteenpäin, eikä puututa juurisyihin, Ohisalo sanoo.

Politiikkaradion maanantain koko jakso kuunneltavissa täältä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 7. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Polttoaineen säännöstely vilahtelee jo asiantuntijoiden puheissa – paperisen rekisteriotteen takana on jopa ruudukko sitä varten

Venäläisöljyn tuonti EU:hun vähenee merkittävästi – viisi kysymystä ja vastausta öljyntuonnista

Source Link yle.fi