Banner Before Header

Vasemmiston Li Andersson väläytti ruoan arvonlisäveron alentamista – tutkimusjohtajan mukaan täsmätoimet olisivat tehokkaampia

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson väläytti Porin puoluekokouksessa pitämässä puheessaan ruoan arvonlisäveron alentamista. Anderssonin ehdotuksen mukaan alennus olisi väliaikainen ja alentaisi ruoan verokannan nykyisestä 14 prosentista esimerkiksi kymmeneen prosenttiin. Pyrkimyksenä olisi helpottaa pienituloisten ihmisten asemaa tilanteessa, jossa eläminen kallistuu.

Esityksen perusteluna on se, että pienituloiset maksavat arvonlisäveroja suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset, mikä heikentää verojärjestelmän tulontasausvaikutusta.

– Erilaisten verojen osuus ruoan hinnasta on melkein puolet, ja pienituloisilla menee suhteellisesti enemmän rahaa ruokaan kuin suurempituloisilla, Anderssonin esikunnasta arvioidaan.

Li Andersson pitää kädessään kukkia ja pitää puhetta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson valittiin jatkokaudelle puoluekokouksessa Porissa. Andersson on luotsannut puoluetta vuodesta 2016 alkaen.Jussi Partanen / Lehtikuva

Pienituloisilla ihmisillä elämisen välttämättömyyksiin kuluu suurempi osa käytettävissä olevista tuloista kuin varakkaammilla. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan ruoka oli pienituloisimmalla viidenneksellä toiseksi suurin kuluerä vuonna 2016, kun taas kaikkein rikkaimmilla se oli vasta viidenneksi suurin. Suurituloisimpien rahoista isompi osuus kului esimerkiksi vapaa-ajanviettoon ja liikkumiseen.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen mukaan kulutusverojen alentaminen on ”kovin kinkkistä”. Markkinatoimijoille voi hänen mukaansa nimittäin syntyä houkutus olla alentamatta tuotteen myyntihintaa ja pitää alennetusta arvonlisäverosta saatava hyöty itsellään.

– Arvonlisäveron alennuksen päätymistä kuluttajille on tutkittu aika paljon. Tutkimukset osoittavat, että alennus hyvin heikosti välittyy kuluttajahintoihin. Tuotanto- ja jakeluketjun välikädet niin sanotusti ulosmittaavat hyödyn. Sen sijaan veronkorotukset viedään tuotteiden hintoihin nopeasti, Ruuskanen arvioi.

Tilastokeskuksen mukaan arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista on suurempi pieni- kuin suurituloisilla. Pieni­tuloisimmassa ryhmässä arvonlisä­veron osuus tuloista oli 12 prosenttia, kun suuri­tuloisimmassa ryhmässä se oli viisi prosenttia. Arvio ei sisällä valmisteveroja, kuten alkoholi-, tupakka ja polttoaineveroja. Tiedot ovat vuodelta 2016.

Jos pienituloisimmat maksavat enemmän käytettävissä olevista tuloistaan arvonlisäveroja kuin rikkaammat, eikö verokannan alentaminen olisi reilu kädenojennus niille, joilla rahaa ei ole?

Tutkimusjohtaja Ruuskasen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.

– Yhteiskunta joutuisi maksamaan tästä toimenpiteestä korkean hinnan, sillä hyväosaisetkin saisivat alennuksen. Vaikutukset kokonaiskertymään olisivat niin suuret, että täsmätoimenpiteet olisivat halvempi ratkaisu, hän puntaroi.

Pellervon taloustukimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen
PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen mukaan veronalennuksen muodossa annettu tuki pienituloisille ei välttämättä kohdistuisi oikein.Petteri Sopanen / Yle

Kohdentuisiko tuki sitä eniten tarvitseville?

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, ja lisäksi käytössä on kaksi alennettua verokantaa. 14 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat elintarvikkeet ja rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut. Kymmenen prosentin verokantaan taas kuuluvat muun muassa kirjat ja lehdet sekä liikunta- ja majoituspalvelut. Lisäksi eräissä hyödykkeissä verokanta on nolla.

Ruuskasen mukaan erilaisiin arvonlisäverokantoihin on usein päädytty poliittisen päätöksenteon tai edunvalvonnan eli niin sanotun lobbaamisen kautta. Hän korostaa, että Suomessa sosiaaliset näkökohdat ovat vaikuttaneet esimerkiksi elintarvikkeiden ja lääkkeiden alempaan arvonlisäverokantaan.

– Silti talousteorian näkökulmasta arvonlisäveron tulisi olla mahdollisimman neutraali eli sama kaikille, Ruuskanen toteaa.

Myös esimerkiksi kansainvälisen talousjärjestö OECD:n rapotti on tukenut alennettujen verokantojen poistamista. OECD:n vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan ruoan, veden ja energian verotuksen alentaminen hyödyttää kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tästä huolimatta järjestö suositteli kuitenkin kulutusverojen alentamisen sijaan alennettujen verokantojen poistamista ja verotuksen laajentamista. Yksi raportin johtopäätös oli, että kulutusverojen sääätämisen sijaan tuki olisi tehokkaampaa kohdentaa suoraan niitä tarvitseville.

Samalle linjalle asettuu myös tutkimusjohtaja Ruuskanen.

– Tämänhetkisessä tilanteessa on haastavaa se, että esimerkiksi energian, asumisen ja ruoan hintojen nousu kohdistuu kohtuuttomasti pienituloisiin, koska heillä nämä vievät suuremman osan käytettävissä olevista tuloista. Sen vuoksi näen parempana keinona sen, että tilannetta kompensoidaan tukien kautta.

Verokertymä on suuri

Arvonlisävero on valtiolle merkittävä tulolähde, ja Suomessa arvonlisävero on viidenneksi korkein koko Euroopassa. Vuoden 2022 valtion talousarviossa arvonlisäveroja arvioidaan kerättävän 21,5 miljardia euroa. Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi huomautti Ylelle antamassaan haastattelussa, että alennetut arvonlisäverokannat ovat valtion toiseksi suurin verotuki.

Alempi ruuan arvonlisäverokanta hyödyttää enemmän pienituloisia, sillä he käyttävät ruokaan suhteellisesti enemmän rahaa. Ruuskasen mukaan kattavassa veronalennuksessa hyöty valuu myös niille kotitalouksille, joilla on maksukykyä.

– Jos halutaan politiikkatoimenpiteitä, joilla ihmisten ahdinkoa helpotetaan, oikein kohdennetut toimenpiteet ovat luonnollisesti tehokkaampia.

Esimerkiksi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esitti Ylen aamussa, että arvonlisäveron alennusta tehokkaampi toimi olisi tuloveron alentaminen. Ruuskasen mukaan taas veronalennus ei hyödyttäisi kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä, joiden toimeentulo on sosiaalietuuksien varassa.

Hänen mielestään tietyn kohderyhmän ongelmiin vastaaminen vaatii täsmäratkaisuja.

– Hallitus on jo tähän reagoinut ja nostanut toisessa lisätalousarviossaan kansaneläkeindeksiä korottaen yksittäisiä etuuksia 3,5 prosentilla. Kansaneläkeindeksin perusteella lasketaan monia muitakin etuuksia, Ruuskanen huomauttaa.

Pellervon taloustutkimus (PTT) on arvioinut ruoan hinnan nousevan kuluvana vuonna 11 prosenttia. Luonnonvarakeskus Luke on arvioissaan vain hieman maltillisempi ja esittää hinnannousuksi 10 prosenttia.

Ruoan hinnan nousu on ongelma, mutta se ei ratkea arvonlisäveron laskulla, Ruuskanen arvioi. Ruoan hinnan nousuun vaikuttavat useat eri tekijät, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

– Ruoan hintaa helposti tarjotaan ratkaisuna, mutta näen, että heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia voisi yhteiskunnan kannalta tehokkaimmin auttaa täsmätoimien avulla. Se on aika iso lasku, kun aletaan arvonlisäveroa alentamaan ja hyödyt ovat epävarmoja.

Lue lisää:

Nouseva ruuan hinta huolettaa etenkin yksinhuoltajaperheissä – tutkimusprofessori penää yhteiskunnalta lisää kohdennettuja tukia

Analyysi: Monet maat ovat reagoineet ruokakriisiin pahimmalla mahdollisella tavalla, ja se tekee tilanteesta yhä vaikeamman

Ruoan hinnasta liki puolet koostuu veroista, mutta alvin lasku ei auttaisi pienituloisia, arvioi taloustieteilijä – väliaikainen pudotus voisi jopa nostaa ruuan hintaa

Osa ihmisistä voi nähdä Suomessa nälkää, kun ruoka kallistuu, sanoo tutkija: ”Se on raju seuraus”

Source Link yle.fi