Banner Before Header

Venäjä esti pääsyn IS:n verkko­sivuille – mitä se ajattelee hyötyvänsä? Asian­tuntija vastaa

Venäjä on estänyt pääsyn Ilta-Sanomien verkkosivuille. Ilta-Sanomien verkkosivusto is.fi on Venäjän liittovaltion viestintää valvovan Roskomnadzorin kiellettyjen sivujen rekisterissä. Estopäätös tehtiin 5. huhtikuuta.

Samalla estolistalla ovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC, saksalaislehdet Deutsche Welle ja Bild, virolainen Postimees, Liettuan yleisradioyhtiö LRT, bulgarialainen uutissivusto 24 Chasa sekä ukrainalaissivustot Kyiv Independent ja BBC. Ukrainalaismedioista Kyiv Post oli kielletty jo aikaisemmin.

Lue lisää: Venäjä esti pääsyn Ilta-Sanomien verkkosivuille

Lue lisää: Tämä uutinen oli Venäjälle liikaa: ”Näyttäkää tämä Putinille: tämän lapsen silmät ja itkevät lääkärit” – siviilien kohtalot paljastavat sodan todelliset maksajat

Kaikkiaan Roskomnadzor on estänyt pääsyn yli 578 000 verkkosivustolle, joukossa on paljon myös ulkomaisia vedonlyönti- ja kasinosivustoja.

Ilta-Sanomien verkkosivuille ei Venäjällä pääse kuin VPN-yhteydellä.

Mihin Venäjä pyrkii länsimaisten uutissivustojen blokkaamisella? Onko nykyajan globaalissa informaatiomaailmassa mitään järkeä yrittää matkia Pohjois-Koreaa?

– Eihän siinä länsimaailman näkökulmasta ole mitään järkeä. Täytyy muistaa, että Venäjällä on kansalle pikkulapsesta lähtien rummutettu, että länsi on paha, länteen ei voi luottaa, länsi yrittää horjuttaa Venäjän tasapainoa ja että Venäjää on aina uhattu lännestä. Nyt Venäjä systemaattisesti toteuttaa omaa toimintatapaansa ja pitää kansaa tässä kuplassa, sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo.

– Vaikuttaminen on ollut niin pitkäaikaista, että ne, jotka ovat pelkästään Kremlin hallinnoimien tv-kanavien ja sanomalehtien varassa, ovat pitkälti aivopestyjä. Kreml yrittää, että valtion oma uutismedia on pääkanavana ja muu uutisvirta blokataan pois, Huhtinen lisää.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen.

Huhtisen mukaan yhden totuuden maassa tavallinen kansa ei osaa yhdistää, että oman taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja länsimaisten yritysten kaikkoaminen olisivat yhteydessä Venäjän toimiin Ukrainassa, ”Ukrainan vapauttamiseen natseista”. Pakotteetkin nähdään ennemmin lännen haluksi rokottaa ja alistaa Venäjää.

Huhtinen sanoo, että mediablokin takana on pelko siitä, että kupla puhkeaa ja totuus paljastuu.

– Putinin hallinnon suurin uhka on se, että kansalaisyhteiskunta ei pysy kasassa. Että kansa alkaisi mellakoida ja lähtisi kaduille.

Voiko mediablokki todella olla niin pitävä, että kansa ei saa mistään tietoa asioiden oikeasta tolasta?

Osittain voi, arvioi Huhtinen. Jo ihan kielitaidonkin puutteen takia – Venäjällä osataan länsimaisia kieliä heikosti.

– Ne, joilla ei ole muuta kuin Kremlin media käytössään, ovat aika tietämättömiä mistään muusta – ja kuinka paljon se muu heitä lopulta kiinnostaakaan? Huhtinen kysyy.

Osa saattaa saada länsimaisen median uutisia jonkun kanavan kautta, mutta he eivät välttämättä uutisiin usko. Tai sitten he eivät välitä. Tai eivät uskalla asettua valtavirtaa vastaan, sillä sodan – tai sotilaallisen erikoisoperaation niin kuin totuus Venäjällä kuuluu – kritisoimisesta seuraa ankara rangaistus, pahimmillaan vuosien vankeustuomio.

– Kestää tosi kauan, että kansan syviin riveihin saadaan oikeaa tietoa. En usko, että blokkaaminen voi kestää loputtomiin. Avainasemassa ovat venäläiset, joilla on sukulaisia tai ystäväkontakteja lännessä, Huhtinen näkee.

Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ei juuri Euroopassa ystäviä ole, mutta Afrikassa ja Etelä-Amerikassa Venäjä on kohentanut mainettaan mm. koronarokotelahjoituksin.

Huhtinen muistuttaa, että informaatiosota ei rajoitu pelkästään Kremlin omiin kansalaisiinsa kohdistamiin estoihin, vaan se on globaalia. Jo koronapandemian ollessa kiivaimmillaan Venäjä jakoi omaa Sputnik-rokotettaan laajalti Afrikan ja Etelä-Amerikan maihin lahjoituksina ja sai mainetta ja vaikutusvaltaa siellä sitä kautta.

– Siellä Putin on saanut omaa tarinaansa läpi. Olisi kansainväliselle mediallekin hyvin tärkeää saada oikea sanoma läpi isossa espanjankielisessä kieliryhmässä Etelä-Amerikassa tai ranskankielisessä Afrikassa, joissa ollaan kuitenkin hyvin kaukana sodasta. Mediakenttä on nykyisin globaali, Huhtinen sanoo.

Informaatiosodan merkitys käy sitä tärkeämmäksi mitä kauemmin aseellinen sota jatkuu ja mitä enemmän sotaturtumus alkaa vallata alaa.

Ukraina on onnistunut tässä Huhtisen mukaan hyvin. Se on saanut sanomansa hyvin kuulluksi.

Huhtinen uskoo, että länsi ei unohda Venäjän sotatoimia pitkään aikaan.

– Kyllä luottamus Kremliin on mennyt pitkäksi aikaa. En usko, että kukaan haluaa kaveerata Venäjän kanssa niin kauan kuin Putin pysyy vallassa.

Sodan aloittaminen Ukrainassa oli Venäjälle paha virhearvio kaikin tavoin, ja siitä toipuminen kestää pitkään.

Lopulta Huhtisen mukaan kyse ei ole pelkästään Putinin vaihtumisesta toiseen presidenttiin.

– Ei kyse ole vain yhdestä miehestä, vaan koko hallintorakenteesta hallinnon ja turvallisuuskoneiston välillä sekä kaiken vallan keskittymisestä yhdelle henkilölle. Rakenteisiin täytyy tulla isoja muutoksia, ja silloin puhutaan todella pitkästä ajasta.

Samoin voi mennä hyvin pitkä aika ennen kuin kansainväliset yritykset palaavat Venäjälle.

– Ne yritykset, jotka ovat sijoittaneet paljon rahaa Venäjälle, joutuneet lähtemään sieltä ja kärsineet isot tappiot, eivät sitä hevillä unohda. Luulen, että jokainen itseään kunnioittava yritys näkee Venäjässä ison turvallisuusriskin, kun Kremliin ei voi luottaa.

– Hölmöintä, mitä Putin teki, oli aloittaa sota. Ennen sotaa hän sai retoriikkaansa vielä jonkin verran läpi. Fyysisen tuhoamissodan aloittaminen oli sitten viimeinen pisara, Huhtinen sanoo.

Source Link is.fi