Banner Before Header

Venäjä ja Valko-Venäjä hyväksyivät uuden yhteisen sotilasdoktriinin, johon sisältyy ydinaseiden käyttö

Venäjän ja Valko-Venäjän valtiollinen integraatio syvenee. Maat ovat päivittäneet yhteisen sotilasdoktriininsa vastatakseen länsimaiden painostukseen, kertoo uutistoimisto Tass.

Uusi sotilasdoktriini hyväksyttiin 4. marraskuuta. Asiakirjan tarkkaa sisältöä ei ole annettu julkisuuteen. Tassin mukaan se tiivistää entisestään yhteistyötä Venäjän ja Valko-Venäjän puolustusministeriöiden välillä.

– Tämä on merkittävä asia, joka meidän ulkomaisten kumppaniemme pitää ottaa huomioon, sanoi valtiosihteeri Dmitri Mezentsev uutistoimistolle.

– Samaan aikaan Venäjä ja Valko-Venäjä eivät kuitenkaan uhkaa ketään eivätkä suunnittele minkään alueen hallintaa omien rajojensa ulkopuolella. Mutta sotilasdoktriini takaa, että valtioliiton ulkorajat ovat turvassa.

Uuden sotilasdoktriinin lisäksi Venäjän ja Valko-Venäjän korkeimman valtioneuvoston kokouksessa 4. marraskuuta sovittiin 28 yhteistyöohjelmasta. Valko-Venäjän johtaja Aljaksandar Lukashenka hyväksyi nämä valtioliittoa syventävät ohjelmat allekirjoituksellaan.

Lue lisää: Valko-Venäjällä sotaharjoitukset Puolan rajan lähellä – Venäjän joukot mukana

Useiden venäläisten ja valkovenäläisen lähteiden mukaan uusi doktriini tarkentaa Venäjän mahdollisuutta käyttää ”taktisia” ydinaseita vastauksena Naton mahdolliseen laajamittaiseen hyökkäykseen. Valko-Venäjän asevoimilla ydinaseita ei ole.

Ydinaseet on mainittu myös doktriinin edellisessä versiossa. Uutissivusto TKS.ru:n mukaan ydinaseita koskeva doktriinin artikla tarkentuu, ja artiklan sanamuodot kuvaavat valtioliiton vihollisia entistä konkreettisemmin.

TKS.ru kertoo myös, että Yhdysvallat on sijoittanut omia ”taktisia” ydinaseitaan Eurooppaan. Tieto pitää paikkansa: Yhdysvaltain ydinräjähtein varustettuja lentopommeja on Saksan, Hollannin, Belgian, Italian ja Turkin lentotukikohdissa. Ne ovat osa Naton ydinpelotetta. Aseet on varastoitu bunkkereihin, ja niiden sytyttimet voidaan virittää vain Yhdysvaltain hallitsemien koodiavainten avulla.

Valko-Venäjän Sputnik-uutissivuston mukaan uudessa sotilasdoktriinissa määritellään, tarkasti, milloin ja millaisissa tilanteissa Venäjä voi turvautua ydinaseisiin puolustaakseen valtioliittoa. Näin sotilasasiantuntija Aleksandr Khrolenko kertoo doktriinista:

”Moskova ja Minsk kehittävät suunnitelmia ja algoritmeja taktisten ydinaseiden käyttöä varten, torjuakseen mahdollisen Naton aggression. Valtioliiton uusi sotilasdoktriini määrittelee säännöt Venäjän ydinaseiden käyttöön vastauksena laajamittaiseen aggressioon, ei siis ainoastaan salli käyttöä (kuten vanha versio).”

Lue lisää: Venäjä lähetti ydinaseiden kuljetukseen soveltuvat Tupolevit Valko-Venäjän ilmatilaan

Uuteen sotilasdoktriiniin ja tiivistyvään puolustusyhteistyöhön saattaa liittyä myös Venäjän strategisten Tupolev Tu-160 -pommikoneiden lento Valko-Venäjän ilmatilassa torstaina.

Venäjän puolustusministeriön mukaan partiolento kesti 4 tuntia 36 minuuttia. Koneita oli kaksi, ja niitä saattoivat Valko-Venäjän ilmavoimien Suhoi Su-30SM -monitoimihävittäjät. Tu-160 kykenee kuljettamaan mukaan ydinkärjellä varustettuja ohjuksia ja myös moderneja hypersoonisia aseita.

Venäjä halusi partiolennolla ilmeisesti osoittaa, että se on valmis tukemaan Valko-Venäjää kaikissa tilanteissa, myös sotilaallisesti.

Ylilento tulkittiin myös voimannäytöksi Puolalle, jonka rajalle Valko-Venäjä on tuonut tuhansia siirtolaisia osana hybridioperaatiota. Valko-Venäjän toiminta on tulehduttanut pahoin Minskin suhteet Puolaan, Liettuaan ja Latviaan, jotka ovat Naton ja Euroopan unionin jäseniä.

Ukraina varautuu Venäjän mahdollisiin suoriin sotilaallisiin toimiin sitä vastaan. Kuva Ukrainan asevoimien ja kansalliskaartin taistelunäytöksestä kansainvälisille puolustusasiamiehille. Näytös pidettiin Kiovan lähellä 8. marraskuuta.

Samaan aikaan Venäjä on kuljettanut runsaasti asevoimaa lähelle Valko-Venäjän ja Ukrainan rajoja. Keskitykset alkoivat syyskuussa, ja ne noudattavat samaa kaavaa kuin viime keväänä. Tällä hetkellä Venäjällä arvioidaan olevan noin 90 000 sotilasta maan länsiosissa.

Laajat joukkojensiirrot ovat saaneet Ukrainan, Yhdysvaltain ja Naton sotilasviranomaiset arvailemaan Venäjän aikeita. Samalla taistelut Itä-Ukrainassa ovat kiihtyneet, ja tulitaukorikkomuksia raportoidaan runsaasti. Niin kävi myös viime keväänä.

Ukrainan rajoille siirrettiin viime keväänä samoja yhtymiä tai niiden osia kuin nyt syksyllä. Joukossa on muun muassa Jelnjan alueelle siirretty 41. yhdistetty armeija, jonka sijoituspaikka on normaalisti Voronezthissa, Venäjän keskisen sotilaspiirin alueella. Sen kalustoon kuuluu muun muassa lyhyen kantaman ballistisia Iskander-M-ohjuksia.

Venäjän joukot voisivat teoriassa ryhtyä nopeasti toimintaan kahdella suunnalla Ukrainan koillis- ja kaakkoispuolella. Arvioiden mukaan Venäjä voisi liittää sotilasoperaation avulla itseensä uusia alueita Ukrainasta, esimerkiksi maakäytävän Venäjän alueelta Krimin niemimaalle. Tai ottaa valvontaansa venäläismielisten kapinallisten alueet Donbassissa.

Ukrainalaisläheiden mukaan Venäjän joukkoja ei kuitenkaan ole ryhmitetty hyökkäysasemiin.

Satelliittikuva kertoo Venäjän panssariyksikköjen ja tukiosastojen sijoituksista Jelnjan alueelle Smolenskin hallintopiirissä. Kuva on otettu 1. marraskuuta.

Venäjän joukkojensiirrot ja niihin liittyvät tiukat lausunnot voivat olla myös puhdasta poliittista painostusta ja voimannäyttöä. Ukraina ja Yhdysvallat sopivat keskiviikkona oman puolustusyhteistyönsä tiivistämisestä, mitä Venäjä ei katso hyvällä.

Yhdysvaltalaisen Institute for the Studies of War -sivuston asiantuntijat Mason Clark ja George Barros kehottavat seuraamaan Venäjän toimia tarkasti, mutta paniikkinappulaa painamatta:

– Venäjän joukkojen hiljattaiset uudelleensijoitukset alueelle ja kiihtyvä retoriikka eivät todennäköisesti ole välittömän, Ukrainaa vastaan suuntautuvan hyökkäyksen valmistelua, Clark ja Mason kirjoittavat.

– Ne antavat kuitenkin (Venäjälle) mahdollisuuden lisätä painetta Kiovaa ja myös Valko-Venäjää kohtaan. Niitä on syytä seurata tiiviisti ja pää kylmänä.

Clarkin ja Masonin mukaan Venäjän kiihtyvä harjoitustoiminta ja puheiden koveneminen saavat länsimaat astumaan helposti jompaankumpaan kahdesta ansasta. Voi käydä niin, että lännessä nostetaan Venäjän välittömäksi uskotusta offensiivista hirvittävä meteli, mutta hyökkäystä ei sitten tulekaan. Tai sitten käy niin, että Venäjän toimiin suhtaudutaan liian huolettomasti.

– Kreml luultavasti haluaa tuottaa juuri nämä kaksi reaktiota. Näin se voi painostaa Ukrainaa ja Natoa ja luoda samalla toistuvien sotaharjoitusten avulla uuden normaalin, joka sitten peittää vaaralliset peliliikkeet.

Source Link is.fi