Venäjä tukee ulkomaalaisten sotilaiden kuolemantuomioita Donetskissa – asiantuntija: Venäjä haluaa lähettää viestin
Venäjä on ilmaissut tukensa kuolemantuomioille, jotka langetettiin torstaina Donetskin niin sanotussa “kansantasavallassa” Ukrainan riveissä taistelleille kahdelle britille ja yhdelle marokkolaiselle.
Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, että tuomitut olivat syyllistyneet sotarikoksiin alueella, jota Venäjän tukemat ja ylläpitämät separatistit ovat hallinneet vuodesta 2014 lähtien.
– Oikeudenkäynnit on toteutettu Donetskin kansantasavallan lakien mukaisesti, koska rikokset tapahtuivat sen alueella, uutistoimisto Reuters kertoi Lavrovin sanoneen tiedotustilaisuudessa.
Muun muassa maailman suurin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on teilannut tuomioistuimen toiminnan yksiselitteisesti.
– Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen eikä sodan lakien mukainen ja rangaistus on epäinhimillinen, sanoo Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson Ylelle.
Hänen mukaansa kyseenalainen oikeudenkäynti ja kuolemantuomiot rapauttavat entisestään luottamusta venäläiseen oikeuslaitokseen. Amnesty toteaa kansainvälisessä tiedotteessan, että sotavankien tuomitseminen ilman reilua oikeudenkäyntiä on jo itsessään sotarikos.
– Olemme pitkin sotaa dokumentoineet Venäjän joukkojen tekemiä sotarikoksia ja sitä, miten ne täysin piittaamattomasti rikkovat voimassa olevia sääntöjä, Johansson sanoo.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että samantyylisiä tuomioita Ukrainan joukoissa taistelleille sotavangeille on tiedossa lisää.
– On toivottava, että muut maat keksivät keinot, joilla varmistetaan, ettei tuomioita panna täytäntöön. Vankeudesta voi vapautua, mutta teloitus on peruuttamaton, Johansson sanoo.
Professori: “Poliittinen näytösoikeudenkäynti”
Donetskissa tuomitut ovat palvelleet Ukrainana asevoimissa jo ennen sodan syttymistä.
Kansainvälisten sopimusten näkökulmasta ei ole mitään eroa sillä, onko kansallisten asevoimien riveissä taisteleva sotilas esimerkiksi vierastaistelija, palkkasoturi tai asevelvollinen, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
– Puolustusvoimiin integroitu henkilö saa Geneven sopimusten sotilaalle ja tässä tapauksessa sotavangille tunnustamat oikeudet, Koskenniemi sanoo.
Sotarikoksiin syyllistynyt sotilas voidaan Koskenniemen mukaan laillisesti tuomita tuomioistuimessa, kuten Ukrainassa on tehty venäläissotilaille.
Brittiläisille ja marokkolaiselle sotavangeille langetettiin kuitenkin tuomiot palkkasotureina toimimisesta sekä vallankaappaukseen Donetskissa pyrkivästä toiminnasta.
– Kyseessä on poliittinen näytösoikeudenkäynti, jonka tarkoituksena on osoittaa venäläisten ylivoimaa ja sitä, että he voivat tehdä mitä tahansa, myös kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista piittaamatta.
Koskenniemi huomauttaa, ettei Venäjä ole vieläkään sanonut olevansa sodassa Ukrainassa, vaan puhuu yhä ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”. Täten se voi väittää, etteivät sotarikosprosessien säännöt päde oikeudenkäynneissä.
– Venäjä ei ole oikeusvaltio. Ei ole mitään syytä ajatella, että ulkomaalaiset taistelijat saisivat siellä suojaa, jota oikeusvaltion kuuluu antaa.
Asiantuntija: Viesti Iso-Britannialle ja näyte brutaaliudesta
Kansainvälisiä suhteita ja Venäjän ulkopolitiikkaa tunteva apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta arvioi, että Itä-Ukrainan separatistialueella langetetut kuolemantuomiot ovat Venäjältä viesti Britannialle.
Britannia on julkaissut päivittäin tiedusteluraportteja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, mikä on hänen mukaansa harvoin käytetty toimintatapa.
– Kuolemantuomiot voivat olla toisenlainen julkinen teko, jolla Venäjä voi vastata Iso-Britannialle, että sekin voi alkaa tehdä ennalta-arvaamattomia tekoja, jotka vaikuttavat sotatantereelta Iso-Britanniaan.
Kullaa arvioi, että Venäjä haluaa lisäksi näyttää sodan brutaaliutta kansainväliselle yhteisölle. Hän huomauttaa, että jo Georgian sota ja Krimin valtaus olivat verisiä.
Ukrainassa Venäjä on näyttänyt toimintatapaansa siviilien julmalla kohtelulla.
Kullaa pitääkin mahdollisena, että kuolemantuomiot myös pannaan täytäntöön eivätkä ne jää vain painostukseksi tai uhkailuksi.
Kullaan mukaan tapaus voi olla Venäjältä myös keino vääristellä Ukrainan sota kansainväliseksi konfliktiksi, jossa sitä vastaan on joukko länsimaita.
Kuolemantuomioilla saatetaan haluta antaa myös varoitus ulkomaalaisille sotilaille, mutta Kullaa ei pidä sitä tuomioiden pääviestinä.
Britannialla voi olla mahdollisuuksia neuvotteluissa
Britannia on ilmaissut syvän huolensa brittisotilaiden tuomioista ja todennut, että sotavankeja ei pidä käyttää poliittisiin tarkoituksiin
Britannian ulkoministeri Liz Trussin mukaan tuomioille ei ole minkäänlaista oikeutusta.
Kullaa arvioi, että Britannialla voi olla jonkinlaisia mahdollisuuksia mahdollisissa neuvotteluissa vankien kohtalosta.
Näin siksi, että Venäjä on perinteisesti kunnioittanut neuvottelukumppanina Britanniaa, jolla on merkittävät asevoimat ja joka on merkittävä eurooppalainen valta.
– Britannia on varmaankin paremmassa asemassa kuin moni muu maa olisi vastaavassa tilanteessa, hän sanoo.
Kullaa uskoo, että vankien kohtaloa puidaan maiden välillä pikemminkin julkisesti kuin salassa, sillä Britannia on jo valinnut tiedusteluraportteja julkaisemalla tämän linjan.
Hän arvioi, että tapaus kiristää entisestään Venäjän ja Britannian suhteita.
– Britannian ulkoministeri Liz Truss on ollut yksi tiukimmin sotilaallisia vastauksia Venäjän toimiin vaatineista ulkoministereistä Euroopassa.
Lue lisää:
Päivittyvä artikkeli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan
Vierastaistelijoiden rooli ei ole vielä selvä Ukrainassa, sanoo asiantuntija