Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_560dfbe57f0d21c2da9ea18414823782, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkunut nyt sata päivää – kokosimme yhteen arvioita kuolleiden määrästä – Uutisalue
Banner Before Header

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkunut nyt sata päivää – kokosimme yhteen arvioita kuolleiden määrästä

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan tulee perjantaina kuluneeksi sata vuorokautta. Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti 24. helmikuuta.

Jo tätä ennen Itä-Ukrainassa oli kahdeksan vuoden ajan käyty taisteluja, joissa oli kuollut 14 000.

Kuinka paljon Ukrainassa on kuollut sotilaita ja siviilejä viimeisen sadan päivän aikana?

Kokosimme tähän juttuun eri tahojen arvioita ja väitteitä kuolleiden määristä.

Sotilas ja koira.
Ukrainalaissotilas ja hänen koiransa katsoivat polttoainevarastosta nousevaa savupilveä lähellä Kiovaa hyökkäyssodan alkupäivinä 27. helmikuuta.Alisa Yakubovich / EPA

Ukrainalaissotilaiden kuolemat

Tällä hetkellä 60–100 ukrainalaista sotilasta kuolee joka päivä ja 500 haavoittuu, väittää Ukrainan presidentti.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi tiistaina Kyiv Postin mukaan, että armeijan vahvuus hupenee sadoilla sotilailla joka päivä. Zelenskyin mukaan uhrien määrä on suurin Donbassin alueella, mutta tappioita syntyy myös pohjoisessa Harkovan alueella ja etelässä Mykolaivin ja Hersonin alueilla.

Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainan itäosissa huhtikuun puolivälissä. Ennen suurhyökkäystä Zelenskyi kertoi CNN:n mukaan, että 2500–3000 Ukrainan sotilasta oli kuollut. Eli sodan alussa ukrainalaissotilaita kuoli keskimäärin 50–60 päivässä. Lisäksi Zelenskyi kertoi, että 10 000 sotilasta on haavoittunut.

Keskimääristä laskettuna Zelenskyin ilmoitusten perusteella voi päätyä arvioon noin 5000–8000 kuolleesta ukrainalaissotilaasta. Haavoittuneita olisi enimmillään 35 000.

Venäjän tarjoamat luvut ovat aivan toisenlaiset. Venäjä väitti ukrainalaissotilaita kuolleen vähintään 14 000 jo maaliskuun loppuun mennessä.

Eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta on kehottanut suhtautumaan lukuihin varauksella. Hänen mukaansa kenelläkään ei voi olla oikeaa tietoa todellisista luvuista. Vaikka olisikin, niitä ei haluta kertoa, koska viholliselle ei haluta antaa tietoa omasta taistelukyvystä.

Lue lisää: Venäjän ja Ukrainan hurjia tappiolukuja ei kannata tuijottaa liikaa – merkittävää on, että Ukrainan taisteluvoima on kasvanut, Venäjän ei

Ihmiset kävelevät kadulla tuhoutuneiden sotilas ajoneuvojen ja tuhoutuneiden rakennusten läpi.
Venäjän armeijan tuhoutunutta kalustoa Butšan kadulla 6. huhtikuuta. Roman Pilipey / EPA

Venäläissotilaiden kuolemat

Jopa kolmaosa Venäjän hyökkäysvoimasta on menetetty brittitiedustelun mukaan. 30 000 kaatunutta on silti todennäköisesti yläkanttiin.

Ukrainan armeijan tviitin mukaan likvitoituja eli kaatuneita venäläissotilaita oli torstaina noin 30 850. Sen mukaan heitä kaatui edeltävän vuorokauden aikana noin 150.

Vertailun vuoksi, Ukrainan puolustusministeriön mukaan sodan ensipäivinä Venäjä menetti yhteensä 4 300 sotilasta.

Muutama viikko sitten Yhdysvaltojen ja Britannian sotilastiedustelun arvioi kuolleiden venäläissotilaiden määrän olevan noin kolmasosan pienempi kuin Ukrainan asevoimien ilmoittama Venäjän tappioiden luku.

Iso-Britannian tiedustelu tviittasi toukokuun puolivälissä, että Venäjä on menettänyt kolmasosan siitä jalkaväkijoukosta, joka oli käytössä helmikuussa. Hyökkäysvoima on arvioitu alunperin 190 000 sotilaan vahvuiseksi, joten menetys olisi merkittävä. Se ei kuitenkaan tarkoita vain kuolleita, vaan menetykseen sisältyy myös esimerkiksi karkaamisia, vangitsemisia ja haavoittumisia.

Huhtikuussa venäläinen uutissivusto Readovka julkaisi uutisen, jonka mukaan venäläisiä sotilaita on kaatunut 13 400 ja kateissa heitä on 7 000. Uutinen poistettiin nopeasti, kertoi Next-uutissivusto tviitissään.

Venäjän BBC:n maanantaisen uutisen mukaan se on pystynyt todentamaan 3052 venäläisen sotilaan tai upseerin kuolleen.

Venäjän arviot kaatuneista ovat maltillisempia. Maaliskuun lopulla Venäjä kertoi, että sodassa on kuollut 1 351 venäläissotilasta, joskin huhtikuussa Kreml on puhunut myös ”merkittävistä menetyksistä” esimerkiksi Al Jazeeran uutisessa.

Naiset surevat lasten hauta-arkkujen vierellä, yksi naisista on kumartunut arkun yllä, toinen asettelee kukkia arkun päälle.
Sota on tappanut ainakin 267 lasta Ukrainassa. Naiset surevat lasten hauta-arkkujen vierellä Butšassa 19. huhtikuuta.Metin Aktas / AOP

Siviiliuhrit

Venäjä on pommittanut kokonaisia kaupunkeja. Siviiliuhreista vasta osa on laskettu.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) on varmistanut jo yli 4 149 siviilin kuoleman ja lähes 5 000 siviilin haavoittumisen. Kuolleista lapsia on 267.

– Emme pysty arvioimaan juuri nyt, mikä on uhrien kokonaismäärä, mutta se on merkittävästi korkeampi kuin varmistettujen tapausten määrä. Vie kuukausia tai jopa vuosia, että voimme varmistaa jokaisen tapauksen, kerrotaan OHCHR:n viestinnästä Ylelle sähköpostitse.

OHCHR kertoo varmistavansa tapaukset keräämällä tietoa muun muassa luotetuilta kansalaisjärjestöiltä ja viranomaisilta ja mahdollisuuksien mukaan myös vierailemalla iskupaikoilla.

Tähän mennessä Ukrainan tuhoisin paikka on ollut maan tasalle pommitettu Mariupolin kaupunki. Siellä on varmistettu 1 348 kuolonuhria. OHCHR:n viestinnän mukaan kuolleiden todellinen määrä tuhansia, mutta ei kuitenkaan kymmeniätuhansia, suurempi.

OHCHR tilastoi vain suoraan vihollisuuksissa kuolleita. Sodan aiheuttamia epäsuoria kuolemia on sen mukaan vähintään 3 000. Kuolemat johtuvat esimerkiksi joko sairaalahoidon puutteesta tai stressistä. Tämäkin luku tulee nousemaan.

Horisonttiin nousee tie, jonka yllä harsoaa savua. Tien laidoilla on kasoja irtomaata ja sivussa sotilasajoneuvo.
Sjeverodonetskin ja Kramatorskin välistä tietä on pommitettu pahoin. Taistelut ovat käyneet alueella viime päivinä niin kiihkeinä, että The Guardianin mukaan kuolleiden siviilien laskeminen on keskeytetty.AOP

Amnestyn johtaja: Mihinkään lukuihin ei voi luottaa

Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson suhtautuu suomalaisten sotilasasiantuntijoiden tapaan epäluuloisesti kaikkiin kerrottuihin lukuihin.

Hän arvioi Ylen puhelinhaastattelussa, että siviiliuhrien luvut on arvioitu alakanttiin. Niitä ei ole pystytty varmistamaan, sillä riippumattomat ihmisoikeusjärjestöt tai toimittajat eivät pääse Venäjän valtaamille alueille. Esimerkiksi Sjeverodonetskia pommitetaan nyt niin kovaa, että siellä on The Guardianin mukaan pitänyt lopettaa kuolleiden laskeminen.

Lisäksi Johansson epäilee, etteivät ukrainalaiset viranomaiset halua kertoa kaikkia lukuja.

– Jos ne ovat kovin suuret, ne voivat vaikuttaa mielialoihin sodan mielekkyydestä, Johansson sanoo.

Kuolleiden sotilaiden luvuista hän toteaa, että molemmilla osapuolilla on halu suurentaa vihollisen tappioita ja pienennellä omia tappioita.

Lue myös:

Ihmisoikeustutkijoilta tukea Ukrainan väitteille: Venäjä pakkosiirtää miehitysalueiden siviilejä ja alistaa mielipideseulontoihin

Raiskaus oli ase jo toisessa maailmansodassa, mutta Venäjän otteet lapsia kohtaan hätkäyttävät myös paljon pahuutta nähneen Helena Rannan

”On suuri murhe, että mitään ei ole opittu aiemmista sodista”, sanoo sotarikoksia tutkiva Helena Ranta Ukrainan tapahtumista

Source Link yle.fi