Venäjän median tähtäimeen joutunut Kalervo Kummola tylyttää kovia kirjoituksia: ”Ollaan katkeria”
Jääkiekon MM-kisojen happamansävyinen läpikäynti on jatkunut pitkin viikkoa Venäjällä. Maa pudotettiin kisojen ulkopuolelle ”kaikkien tuntemista poliittisista syistä”, kuten asia paikallisissa lehdissä muotoillaan.
Kisojen jälkeen urheilusivustot Sport-Express ja Championat ovat ottaneet tähtäimeensä kansainvälisen jääkiekkoliiton entisen varapuheenjohtajan Kalervo Kummolan.
Lehdet syyttävät Kummolaa russofobiasta eli Venäjä-vastaisuudesta. Hänen väitetään myös agitoineen voimakkaasti sen puolesta, että Venäjä pudotettaisiin MM-kisoista ja maa menettäisi vuoden 2023 kotikisat.
– Emme aio käydä läpi hänen lukuisia russofobisia lausuntojaan. Hän oli ensimmäinen, jopa ennen virallista päätöstä, joka vaati Venäjää ulos MM-kisoista. Kun se tapahtui, hän lähestulkoon taputti käsiään yhteen, Championat kirjoitti Kummolasta.
Nyt on kiekkopomon vuoro vastata.
Hän kertoo, että Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtaja Vladislav Tretjak oli ensimmäisten joukossa onnittelemassa Leijonien tuoreesta maailmanmestaruudesta.
– En muista koskaan puhuneeni pahaa Venäjän jääkiekosta – päinvastoin. Enkä ollut iloitsemassa kisojen poisvientiä. Sen päätöksen teki IIHF:n hallitus, johon en enää kuulu. Minulla ei ollut siihen mitään osaa tai arpaa. Valko-Venäjän kisojen pois ottamisen puolesta kyllä puhuin 2020, Kummola kertoo Ilta-Sanomille.
Lue lisää: Venäläismedia lietsoo Suomi-kritiikkiä MM-kiekon jälkeen – ”Tämä ei ole enää sattumaa”
Lue lisää: Katkeruus Suomea kohtaan vain syvenee Venäjällä – ”MM-kisojen jälkimaku on oksettava”
Kummola sanoo puhuneensa Suomen täyttä kisaisännyyttä vastaan vuoden 2023 MM-kisojen korvaavana järjestelypaikkana. Hän sanoo ehdottaneensa kisaisännyyden jakamista Latvian kanssa.
Kisat pelataan Tampereella ja Riiassa.
Championat myös pitää IIHF:n nykyistä puheenjohtajaa Luc Tardifia ”Suomen ja Ruotsin ajamana” ehdokkaana ja manasi myös Matti Nurmisen nimeämistä IIHF:n pääsihteeriksi. Kummola viittaa kintaalla myös näille puheille.
– Tardif ei ollut lähdössä kisaan. Minä kyllä rohkaisin häntä lähtemään. Silti olennaista oli se valtava työ, jonka hän itse teki valintansa eteen. Ja Matti Nurminen oli 39 hakijasta varmasti paras vaihtoehto pääsihteeriksi.
– Voi olla, että ollaan katkeria siitä, että Venäjällä ja Rene Faselilla oli ihan eri suunnitelmat niin puheenjohtajan kuin pääsihteerinkin paikalle. Vaalit olivat vielä heidän kotikentällään (Pietarissa syksyllä 2021 ennen Ukrainan sodan alkamista), eikä silti mennyt kovin hyvin heidän kannaltaan.
Kummola muistuttaa samalla, että Venäjälle löytyy tulevaisuudessa jälleen paikka kansainvälisellä kiekkokartalla, kun Ukrainan sota on ohi. Eikä jääkiekko ole ollut ainoa laji tai taho, joka on sulkenut Venäjän toimintansa ulkopuolelle sotatoimien alkamisen jälkeen.
– Näin on tapahtunut kaikessa urheilussa, ei vain jääkiekossa. Sen sijaan uskon, että jääkiekko tulee olemaan eturintamassa, kun sota loppuu. Vahva mielipiteeni on, että Venäjä on naapurimme ja meidän pitää pyrkiä luomaan niin urheilussa kuin politiikassakin suhteet Venäjään takaisin. Millä tasolla, se on eri juttu. Urheilu tulee olemaan eturintamassa näyttämässä mallia.
Kummola epäilee, että hänet lukuisat kritiikkinsä Faselia kohtaan sekoitetaan Venäjä-vastaisuudeksi.
Asioiden sekoittuminen ei olisi ihme, sillä Fasel on leimautunut voimakkaasti Venäjän jääkiekon ystäväksi – kukapa voisi unohtaa olympiafinaalin alla toitotettua ”Come on, come on Russia!”-ilosanomaa?
– Faselia olen kritisoinut monta kertaa, sillä hän on näyttänyt puolueellisuutensa, Venäjä-myönteisyytensä. Sen sijaan olen erittäin hyvä ystävä monen Venäjän jääkiekkovaikuttajan kanssa, Tretjakin etunenässä.
Kummola myös kiistää voimakkaasti katkeroituneensa Faselille vuoden 1994 IIHF:n puheenjohtajavaalitappiosta. Hän ei ollut itse hävinnyt puheenjohtajaehdokas, vaan Kai Hietarinta.
– Kuvastaa jutun asiantuntemusta.
Entä venäläislehtien väitteet siitä, että Suomi on ”vallannut IIHF:n”?
Siihen Kummolalla on pistävä vastaus.
– Suomella on aina ollut edustusta IIHF:n tehtävissä ja komiteoissa, myös Faselin aikana. Suomi on monessa mielessä, ei vain joukkuerankingissa, jääkiekon ykkösmaa – ainakin Euroopassa.