Banner Before Header

Venäjän pelätty tiedustelu­pomo on savolaisen elinkeino­vaikuttajan perhe­tuttu – tällainen mies julkisuuden takana oikeasti on

Helsingin Sanomat uutisoi juhannussunnuntaina Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n nykyinen päällikön Sergei Naryshkinin yllättävistä Suomen-suhteista.

Länsimaita kovistelleena ”Suomen-syöjänä” viime vuosina tunnetun Naryshkinin Suomen-suhteista kertoi lehdelle Etelä-Savon kauppakamarin entinen toimitusjohtaja ja maakuntaneuvos Markku Kakriainen.

Hän kertoo lehden haastattelussa paitsi henkilökohtaisesta suhteestaan tiedustelupäällikköön, myös tämän sukukytköksistä Mikkeliin sekä siitä, ettei usko tämän kannattaneen hyökkäystä Ukrainaan.

Kakriaisen oma tuttavuus Naryshkinin kanssa alkoi vuosituhannen vaihteessa virallisissa merkeissä. Se syveni, kun Naryshkin tuli perheineen lomailemaan Savoon elokuussa 2000.

Vuokramökkiä ei heti löytynyt, joten Kakriainen otti tiedustelupampun vieraaksi omalle ”vaatimattomalle” kesämökilleen.

– Samalla mökillä vietämme tätäkin juhannusta, täällä Puulaveden rannalla, Kakriainen vastaa puhelimeen kesken mökkiaskareiden.

Kakriainen on toiminut monenlaisissa luottamustoimissa Etelä-Savon alueella. Hän on aktiivisesti hoitanut aluekauppakamarin sekä Etelä-Savon maakuntaliiton idänsuhteita erityisesti Pietarin alueelle.

– 1970-luvulla tein ensimmäiset reissuni Neuvostoliittoon, hän muistelee.

Toden teolla kontaktit kuitenkin lähtivät kasvuun Neuvostoliiton hajottua, ja Kakriainen tutustui reilussa kolmessa vuosikymmenessä lukuisiin itänaapurin vaikuttajiin. Naryshkinin ohella yksi läheinen kontakti on ollut entinen Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen.

– En kyllä muista, että olisin törmännyt tapaamisissani koskaan minkäänlaiseen vihamielisyyteen länsimaita kohtaan. En Sergeiltä enkä muiltakaan.

Hän kertoo, että yhteydenpito Naryshkiniin on vuosien varrella ollut paljolti epävirallista.

– Kyllä me Venäjän ja Suomen suhteita olemme myös puineet, mutta enimmäkseen ne ovat olleet yksityisiä keskusteluja. Hän on vaimoineen käynyt meillä ja me olemme käyneet heidän luonaan Moskovassa.

Kakriainen kuvailee Naryshkinia ja tämän perhettä ”erittäin sydämellisiksi ihmisiksi”.

Kakriainen on ollut raskailla mielin Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Hän kokee presidentti Vladimir Putinin otteiden pilanneen monia sellaisia asioita, joita hänkin on ollut rakentamassa.

– Ei tätä olisi millään voinut uskoa. Onhan tämä karmaiseva tilanne. Meillä oli erinomaisen lämpimät Venäjä-suhteet.

Siksi hän myös muistuttaa, että kaikkia kontakteja ei sodasta huolimatta voi katkaista.

– Itäraja on kuitenkin tuossa. Jos katkomme bisneksiämme liikaa, kärsimme pitkässä juoksussa.

Siksi tilanne on Kakriaisen mukaan saatava normalisoitumaan. Aikaa siinä kuitenkin menee, eikä sotatoimien jatkaminen ainakaan asiaa edistä, hän painottaa.

Markku Kakriainen uskoo, että presidentti Putin pelkää aatelissukua olevaa Sergei Naryshkinia. ”Hän on aika suosittu mies, ja sitä Putin ei hyväksy.”

Naryshkinin tiedetään kuuluvan presidentti Putinin lähipiiriin. Ilta-Sanomat on avannut Naryshkinin roolia Putinin hovissa aiemmin keväällä.

Lue lisää: Yhdeksän uskottua miestä – tällainen on Vladimir Putinin sisäpiiri

Sekä Naryshkin että Putin ovat molemmat toimineet salaisen poliisin KGB:n leivissä. He ovat tiettävästi tavanneet ensi kerran 1970-luvulla KGB:n korkeakoulussa Moskovassa, jossa molempia koulittiin neuvostoagenteiksi.

Tutustuessaan Kakriaiseen Naryshkin toimi Pietaria ympäröivän Leningradin alueen ulkosuhteiden valiokunnan puheenjohtajana. Sittemmin hän on operoinut presidentinhallinnon päällikkönä vuosina 2008–2011 ja sen jälkeen duuman puhemiehenä vuoteen 2016 asti.

Sitten hän nousi tiedustelupalvelun päälliköksi.

– Sen jälkeen en ole Sergeitä nähnytkään. Hänen nykyinen työnsä estää tapaamiset, Markku Kakriainen sanoo.

Toimiessaan duuman puhemiehenä Naryshkin kovisteli Suomea 2010-luvun puolivälissä. Syynä tälle oli diplomaattinen selkkaus vuonna 2015, kun Venäjän delegaatiota ei hyväksytty Helsingissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen 40-vuotisjuhlaan.

Syynä olivat vuonna 2014 Ukrainan kriisin yhteydessä asetetut pakotteet. Ratkaisu oli kuitenkin myös sisäpoliittisesti sotkuinen, sillä muun muassa Eero Heinäluoma (sd) kommentoi, ettei päätös ollut Suomen ”ulkopoliittisen linjan mukainen”.

– Sergei ei ymmärtänyt ratkaisua ja puhui, että hänhän on suuri Suomen ystävä, Kakriainen muistelee.

– Minulle on kerrottu, ettei Naryshkin itse ollut se ongelma, vaan että hänen seurassaan olisi tullut ei-toivottu henkilö.

Vuotta myöhemmin Naryshkin vaati Suomelta anteeksipyyntöä tapahtuneesta ja muun muassa uhosi, miten ”Mongoliakin on Suomea vieraanvaraisempi maa”.

Tämän myötä Naryshkin sai mediassa liikanimen Suomen-syöjä. Nimitystä on käytetty useista muistakin Suomelle uhitelleista venäläishahmoista.

Kakriainen ei kuitenkaan usko, että Naryshkin olisi Etyj-kohusta katkeroitunut.

– Ei se ainakaan meidän kanssakäymisessämme käynyt ilmi. Kyllä hän ihmetteli, ettei päässyt, mutta ei palannut asiaan sen kummemmin.

Kauppakamaripatruuna Markku Kakriainen vieraili Neuvostoliitossa jo 1970-luvulla.

Sittemmin Naryshkinin asema Putinin hovissa on käynyt tukalammaksi. Juuri ennen hyökkäystä Ukrainaan maailmalla levisi video, jossa Putin simputtaa änkyttävää tiedustelupäällikköään tämän sanavalinnoista.

Naryshkin sanoi videolla kannattavansa Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” liittämistä Venäjän federaatioon. Putin vastasi tähän ivallisesti hymyillen, ettei siitä ole kyse.

– Me puhumme, aiommeko tunnustaa niiden itsenäisyyden vai emme, presidentti näpäytti.

– Putin halusi näyttää, kuka on herra talossa, Kakriainen analysoi.

Hän arvelee presidentin lopulta pelkäävän Naryshkinia.

– Sergei on aika suosittu mies, Putinin silmissä liiankin suosittu. Sitä presidentti ei hyväksy.

Lisäksi Naryshkin on osa aatelissukua, joka ulottuu Venäjän kansallissankariin Pietari Suureen asti. Putin puolestaan on useasti verrannut itseään historialliseen tsaariin.

– Kun Sergei täytti 50, hän sai silloisilta työtovereiltaan lahjaksi taulun, jossa hänet on puettu tsaarin asuun. Hän toimi tuolloin varapääministerinä.

Kakriainen myöskään ei suostu uskomaan, että Naryshkin olisi ollut Ukrainaan hyökkäämisen kannalla.

Näin on siitäkin huolimatta, että tämä on ainakin ukrainalaisten viranomaisten mukaan toistanut venäläisiä salaliittoteorioita siitä, että Ukrainalla on hallussaan ydinaseita.

– Hänellä ei ole samanlaisia antipatioita länttä kohtaan kuin Putinilla. Hänellä on sukua Ukrainassa, ja hänen vaimonsa Tatjana [Naryshkina] on valkovenäläinen.

Kevään mittaan Naryshkinia ei olekaan mediassa juuri näkynyt. Huhtikuussa uutisoitiin, miten presidentti Putin oli aloittanut Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:ssä ”puhdistuksen” ja passittanut lukuisia upseereita paitsi kotiarestiin, myös vankilaan.

Heidän joukossaan oli FSB:n ulkomaantiedustelun päällikkö Sergei Beseda. Myös Naryshkinin huhuttiin joutuneen kotiarestiin.

– Tämä oli kuitenkin vain huhu, Kakriainen vahvistaa.

Hän kertoo kuulleensa Naryshkinin vaiheista entisen Karjalan johtajan Aleksandr Hudilaisen kautta.

– Pari kertaa olen Hudilaisen kanssa sodan aikana soitellut. Mutta olemme puhuneet lähinnä metsästyksestä ja kalastuksesta. Hänen kauttaan olen saanut aina Sergeiltä terveiset.

Viimeisin kontakti Naryshkiniin on ollut tämän vaimo Tatjana. HS:n haastattelussa Kakriainen kertoo lähettäneensä Naryshkinalle tekstiviestin, jossa vaatii sodan loppua. Tähän Naryshkina oli vastannut rukousemojilla.

– Olen kuitenkin miettinyt, onko tällainenkin viestittely heidän kannaltaan riski. En halua, että he joutuvat minun takiani vaikeuksiin. Olen viime aikoina katsonut viisaimmaksi olla heidän suuntaansa vain hiljaa.

Source Link is.fi