Banner Before Header

Venäjän saarto jumittaa Ukrainaan viisi prosenttia maailman vientiviljasta – jopa ryöstetty vilja voi kelvata ruokapulasta kärsiville

Ukraina on maailman merkittävimpiä viljantuottajia. Jos vilja jää Venäjän hyökkäyksen vuoksi varastoihin, seurauksena voi olla entistä pahempi maailmanlaajuinen ruokakriisi.

Ukrainalaisella viljalla on suuri merkitys maailmanmarkkinoilla. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi havainnollistaa, että Ukrainassa jumissa oleva 20–25 miljoonaa tonnia viljaa vastaa noin viittä prosenttia koko maailman vuotuisesta viljanviennistä.

– Se on merkittävä määrä kun ottaa huomioon, että viime vuosina maailman viljantuotanto on pystynyt vain täpärästi ylittämään kysynnän, Niemi sanoo Ylen haastattelussa.

Viljan hinnat olivat voimakkaassa nousussa jo ennen Venäjän hyökkäystä. Sota merkittävässä vientimaassa on Niemen mukaan pahentanut entisestään koronapandemian jo kärjistämää globaalia ruokakriisiä.

Jo nyt arviolta jopa 1,6 miljardia ihmistä ei saa välttämättä tarpeeksi syödäkseen ja noin 250 miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä.

Hintojen nousu iskee kaikkiin viljan tuonnista riippuvaisiin maihin ja niissä etenkin köyhiin kotitalouksiin. Sota kasvattaa nälkää näkevien määrää entisestään.

– Eniten huolissaan ovat nyt maat, jotka ovat tuoneet viljaa erityisesti Ukrainasta. Tilanne on aiheuttanut epävarmuutta ja paniikkia siitä, millä ukrainalainen vilja korvataan, Niemi sanoo.

Ukrainan vienti ruokkii normaalisti noin 400 miljoonaa ihmistä, erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä.

Ukrainan kartta, jossa näkyy Odessan satamakaupungin sijainti, sekä Turkille kuuluva Bosporinsalmi, jonka läpi Mustaltamereltä on meritie Välimerelle. Kartalla on myös kuvattu 9.6.2022 klo 15 Venäjän miehittämät alueet Ukrainasta. Valtaamatonta rantaviivaa on Etelä-Ukrainassa jäljellä enää vain vähän.
Joonas Haverinen / Yle. Lähteet: Institute for the Study of War, Liveuamap. Tilanne: 9.6.2022 klo 15.

Propagandaa ja syyttelyä

Ongelman ratkaisu on työlästä, koska vastakkain on kaksi sodan osapuolta – hyökkäävä Venäjä ja aluettaan puolustava Ukraina. Lisäksi Turkilla, lännellä ja Ukrainan viljasta riippuvaisilla mailla on oma roolinsa viljapelissä.

Taustalla vaikuttaa myös propaganda ja Venäjän pyrkimys näyttäytyä maailman köyhien maiden hyväntekijänä.

– Venäjä yrittää pistää tämän ongelman Ukrainan ja länsimaiden syyksi, vaikka Venäjä on itse aiheuttanut sen aloittamalla tämän sodan ja estämällä laivojen lähdön satamasta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ylelle.

Käihkön mukaan Venäjä syyttää tilanteesta länsimaita, jotta sen oma maine ei kärsisi Lähi-idässä ja Afrikassa, jossa se nauttii vielä verrattain paljon ymmärrystä.

Venäjän tavoitteena on Käihkön mukaan alistaa Ukraina taloudellisesti leikkaamalla sen vientituloja. Samalla se kiristää länsimaita ruokkimalla konflikteja maissa, joissa hintojen nousu merkitsee pahimmillaan nälänhätää.

Venäjän tulittama viljasiilo Donbasissa, Ukrainassa.
Venäjä on tuhonnut hyökkäyksen aikana Ukrainan viljavarastoja. Kuvassa tuhottu viljasiilo Sivers’kin kylässä Donbasissa Ukrainassa toukokussa.Alex Chan / AOP

Venäjä saartaa Ukrainan satamia

Venäjän hyökkäys on merkinnyt Mustanmeren pohjoisosan muuttumista merisodan näyttämöksi. Kevään mittaan otsikoihin nousi ensin taistelu Käärmesaaren hallinnasta, sitten Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan Moskvan tuhoutuminen.

Ukrainan kannalta venäläiset sotalaivat ja Krimillä sijaitseva Sevastopolin laivastotukikohta merkitsevät merisaartoa.

Kiistan keskiöön ovat nousseet merimiinat. Puolustussodassa satamien suojaamista miinoituksinpidetään laillisena sodankäynnin muotona. Osapuolet syyttelevät kuitenkin toisiaan ajelehtimaan päässeistä merimiinoista,raportoi uutistoimisto Reuters.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (vas.) keskusteli keskiviikkona Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa Ukrainan viljan kohtalosta.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (vas.) keskusteli keskiviikkona Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa Ukrainan viljan kohtalosta.EPA / AOP

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on vaatinut Ukrainaa poistamaan miinat, vedoten viljareittien avaamiseen.

Ukrainan ulkoministeriö on torjunut tämän. Brittiläinen Guardian-lehti raportoi, että Ukrainan mukaan miinanraivaus kestäisi jopa puoli vuotta.

– Ukraina ei luota Venäjään ja olettaa, että Venäjän taka-ajatuksena on hyökätä satamiin Mustallamerellä, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Hänen mukaansa Ukraina pelkää myös sitä, että jos se raivaa miinansa pois, Venäjä miinoittaa merialueen.

Oma lukunsa on viljakuljetusten suojeleminen merellä. Muun muassa Liettuan ulkoministeri on esittänyt, että Naton sotalaivat lähtisivät suojaamaan viljakuljetuksia Venäjän uhkaa vastaan. Kuljetusten suojeleminen sotalaivoilla Mustallamerellä vaatisi Turkin suostumuksen.

Varastettua viljaa kaupan

Viljakiista on johtanut myös syytöksiin varkauksista. Ukrainan mukaan Venäjä rahtaa ukrainalaista viljaa omaan käyttöönsä. Yhdysvallat varoitti jo toukokuussa viljaa vastaanottavia Afrikan maita siitä, että venäläisten rahtilaivojen lastina on Ukrainassa haltuun otettua viljaa.

– Osa maista on kieltäytynyt ostamasta, mutta varmasti on maita, joissa ei nälän uhatessa kauheasti kysellä, mistä se vilja on peräisin. Hätä ei siinä lue lakia, tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo.

Ankarassa keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa ukrainalaistoimittajan esittämä kysymys sai ulkoministeri Lavrovin kimpaantumaan ja nimittelemään ukrainalaisia varkaiksi.

Työntekijä kuvan etualalla. Taustalla kasa viljaa ja kuorma-auto, jonka ovi on auki.
Viljaa sadonkorjuun aikaan Ukrainan Zaporižžjan alueella vuonna 2020.AOP

Venäjän asemiinsa asettamat aluejohtajat ovat myöntäneet viljan haltuunoton. Venäjän haltuunsa ottaman Krimin hallinnon tiedottaja Oleg Kryutškov on sanonut Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan, että Krimille on tuotu junalla viljaa ukrainalaisesta Melitopolin kaupungista.

Venäjä valloitti Melitopolin jo sodan alkuvaiheessa.

Zaporižžjan miehitettyjen alueiden päällikkö Jevgeni Balitski sanoi BBC:n mukaan, että viljaa viedään Krimin kautta Lähi-itään. Hänen mukaansa asiasta sovitaan Turkin kanssa.

Venäjän näkökulmasta elintarvikkeiden omavaltaista haltuunottoa saattaa selittää se, että Moskova ei myönnä valloittamiensa alueiden kuuluvan Ukrainalle.

Helpotusta uusista kuljetusreiteistä

Tutkimusprofessori Niemen mukaan viime satokauden viljat pitäisi saada jo seuraavien viikkojen aikana maailmanmarkkinoille, jotta seuraava sato mahtuisi viljasiiloihin. Jos ei mahdu, uusi sato saattaa pilaantua.

Mustanmeren rahdin ollessa pattitilanteessa viljakriisiä on pyritty helpottamaan juna- ja rekkakuljetuksilla EU:n alueelle. Vaikka hankala kuljetus maitse ei korvaa merireittejä, helpottaa se jonkin verran tilannetta.

Rekkoja jonossa.
Ukrainalaista viljaa kuljettavia rekkoja jonottamassa Moldovan rajalla 7. kesäkuuta.Sergey Dolzhenko / EPA

– EU:n tuki on erityisen tärkeää. Ukrainasta pitää pyrkiä viemään viljaa muita reittejä pitkin siinä määrin kuin mahdollista, esimerkiksi Puolan satamiin. Näin voitaisiin jollain tavalla kompensoida lovea, joka maailmanmarkkinoille syntyy, Niemi sanoo.

Niemen mukaan rahallinen ja ruoka-apu tuonnista riippuvaisten maiden köyhille kotitalouksille on nyt tärkeää.

– Tästä akuutista tilanteesta voidaan jollain tapaa päästä yli sillä, että vauraammat maat antavat köyhemmille tukea, Niemi sanoo.

Korvaavissa reiteissä omat ongelmansa

Viljakuljetuksia rekoilla, junilla ja Tonavaa pitkin kulkevilla proomuilla on käytännössä vaikea toteuttaa.

Ukrainassa on eri raideleveys kuin esimerkiksi Puolassa, mikä tarkoittaa lastin siirtämistä junasta toiseen. Rekkakuljetukset taas ovat pahasti ruuhkautuneet muun muassa Puolan rajalla.

Ukrainassa ja Baltian maissa on sama raideleveys, ja periaatteessa suora reitti esimerkiksi Liettuan Klaipedan suureen satamaan on olemassa. Ongelma on se, että reitti kulkee Valko-Venäjän kautta.

Reitin avaaminen vaatisi sitä, että länsimaat tekisivät jonkinlaisen sopimuksen Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitsevan Aljaksandr Lukašenkan kanssa, mikä tarkoittaisi ainakin Valko-Venäjään kohdistuvien pakotteiden vähentämistä.

Rekoilla ja junilla on joka tapauksessa lähes mahdotonta nopeasti korvata merikuljetusten valtavaa kapasiteettia. Käytännössä puhutaan jopa sadoista tuhansista junavaunulasteista.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että näin saataisiin kuljetettua optimistisestikin arvioiden korkeintaan 20 prosenttia siitä määrästä, joka Ukrainassa odottaa kuljetusta.

Kaksi laivaa puoliksi uponeena satamassa.
Puoliksi uponnut laiva Venäjän valtaaman Mariupolin satamassa. Kuva on Venäjän valtiollisen kuvatoimiston Sputnikin välittämä. Konstantin Mihalchevskiy / Sputnik

Kehitysmaat syyttävät länttä, pakotteista vääriä väitteitä

Afrikan unionin puheenjohtaja, Senegalin presidentti Macky Sall varoitti aiemmin, että Venäjä väite länsimaista syypäänä ruokakriisiin saa kannatusta Afrikassa.

Mutta myös Sall itse esitti julkisuudessa Venäjää myötäileviä kantoja, tavattuaan viime perjantaina presidentti Vladimir Putinin.

Sall totesi, että länsimaiden pitäisi purkaa Venäjän viljan ja lannoitteiden vientiä koskevat pakotteet.

Tosiasiassa sen enempää USA kuin EU eivät ole asettaneet Venäjän viljaa tai ruuan vientiä koskevia pakotteita.

Sen sijaan Valko-Venäjän potaskan vienti on pakotteiden piirissä, ja Valko-Venäjän potaskalla on ollut merkittävä rooli maailman lannoiteteollisuudessa. Myös eräiden lannoitetuotannossa käytettävien mineraalien tuontia Venäjältä EU:hun on rajoitettu.

Länsimaat ovat asettaneet myös pakotteita venäläisille rahtilaivoille, mutta ne pakotteet eivät estä esimerkiksi viljan vientiä Venäjältä Afrikkaan, toisin kuin Venäjä väittää. Pakotteet ainoastaan estävät Venäjän lipun alla purjehtivia laivoja saapumasta EU:n satamiin.

Retoriikka molemmilla puolilla on nyt poikkeuksellisen kovaa. Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel maanantain syytti YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjää ruokakriisistä ja häikäilemättömästä propagandasta, Venäjän YK-lähettiläs marssi mielenosoituksellisesti ulos salista.

Lue lisää:

Venäjän ja Turkin ulkoministerit yhteisymmärrykseen Mustanmeren viljakuljetuksista – Lavrovilta kysyttiin Ukrainasta varastetusta tavarasta

Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää – edessä on tutkijan mukaan shokki, joka jakaa maailman voittajiin ja häviäjiin

Yhdysvallat etsii keinoja Ukrainan viljan pelastamiseksi

Euroopan vilja-aitta Ukraina ruokkii myös kuivuudesta kärsivää Pohjois-Afrikkaa – sota voisi nostaa jo entuudestaan korkeaa ruoan hintaa

Yle Beirutissa: Talouskriisi vei Libanonin keskiluokalta lihan lautaselta – nyt köyhimmät penkovat ruokaa roskiksista

Source Link yle.fi