Venäjän sotapropaganda lisää EU:n paineita puuttua verkon valeuutisiin – digijätit vastuuseen väärän tiedon levittämisestä
Jos esimerkiksi Facebook, YouTube, Twitter tai Google eivät poista alustoiltaan lainvastaista sisältöä, ne voivat joutua pulittamaan sakkoja jopa kuusi prosenttia liikevaihdostaan EU-komissiolle. Puhutaan isoista summista, koska digijättien liikevaihdot voivat olla kymmeniä miljardeja euroja.
Tämä on ydin EU:n uudessa digipalvelulaissa, josta jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission edustajat parhaillaan sopivat niin kutsutuissa trilogi-neuvotteluissaan. Ennakkotietojen mukaan sopu on lähellä.
Tarkoitus on estää väärän tiedon leviämistä verkossa. Nettisisältöjen valvomisesta on tullut entistä kiireellisempää Ukrainan sodan aikana, kun Venäjä työntää verkkoon sotapropagandaa ja disinformaatiota.
EU:n sääntelyviranomaiset haluavat turvautua kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin propagandan torjumiseksi. Vain muutama päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen EU kielsi paitsi venäläisten Russia Todayn ja Sputnikin toiminnan alueellaan, myös niiden sisältöjen jakamisen some-tileillä.
Digipalvelulailla lisätään ennen kaikkea digijättien vastuuta laittoman verkkosisällön valvonnassa.
EU:hun luodaan hätämekanismi, joka velvoittaa digiyhtiöt osoittamaan viranomaisille alustoillaan olevan disinformaation. Niiden pitää myös pystyä näyttämään, millaisiin toimiin ne ovat tarttuneet propagandan ja väärän tiedon poistamiseksi.
Digipalvelulaki eli Digital Services Act on pisimmälle edennyt yritys digijättien vallan suitsimiseksi tähän mennessä maailmassa.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen entinen presidenttiehdokas Hillary Clinton vetosi neuvottelujen alla EU:hun, että sopu saataisiin aikaan.
– Digialustat ovat liian pitkään vahvistaneet väärän tiedon ja ääriajattelun leviämistä ilmen vastuuta, Clinton kirjoittaa Twitterissä.
Kuluttajille ilmiantovelvollisuus
Se, miten valvonta teknisesti toteutettaisiin, ei ole vielä selvää. Todennäköisesti some-jättien pitäisi kehittää järjestelmä, jonka kautta niille voisi ilmoittaa laittomasta sisällöstä.
Käyttäjiltä siis pyydetään jatkossa enemmän palautetta hyväksy– tai hylkää-tyyppisten klikkausten kautta. Palveluntarjoajan pitäisi poistaa laiton materiaali välittömästi. Käyttäjillä olisi tietysti oikeus valittaa sisällön poistosta, ja se voidaan palauttaa, jos julkaisu on poistettu väärin perustein.
Laki koskisi suuria digiyhtiöitä
EU haluaa varmistaa, että some-jätit todella ryhtyvät toimenpiteisiin hätätilanteissa kuten terrori-iskuissa tai sodassa.
”Erittäin suurilla” verkkoalustoilla olisi erityisvelvoitteet poistaa laitonta materiaalia, koska niillä on pieniä palveluntarjoajia suurempi vastuu laittoman ja haitallisen sisällön levittämisessä.
Tällaiseksi ”portinvartijaksi” määritellään alustavasti esillä olleen mallin mukaan palveluntarjoja, jonka liikevaihto on yli kahdeksan miljardia euroa vuodessa, jolla on kuukaudessa yli 45 miljoonaa käyttäjää ja joka toimii vähintään kolmessa EU-maassa.
Algoritmit avoimiksi
Uuden lain myötä sosiaalisen median, verkkokaupan ja suoratoistopalveluiden tarjoajien pitäisi jakaa käyttäjille tietoja algoritmeistään. Käyttäjälle halutaan oikeus saada tietoa siitä, millä logiikalla eri suosittelualgoritmit sivustoilla toimivat.
Lisäksi palveluntarjoajien pitäisi tarjota kuluttajille ainakin yksi suosittelujärjestelmä, joka ei profiloi käyttäjää. Nykyisin verkkosivustot tuntevat käyttäjänsä ja suosittelevat näille sisältöjä profiilin perusteella.
Avainhenkilöt illan neuvotteluissa ovat EU-komission digijäteistä vastaava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager, sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton ja puheenjohtajamaa Ranskan digiasioiden valtiosihteeri Cédric O.
Suomen Henna Virkkunen (kok.) on mukana parlamentin teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnan ITRE:n pääneuvottelijana. Hän ennakoi neuvottelujen venyvän myöhään iltaan.
Suurimmat jäljellä olevat erimielisyydet perjantain neuvottelujen alla koskivat sääntöjä, miten yritykset velvoitetaan suojaamaan netinkäyttäjiä manipuloinnilta, tai miten järjestelmän kriisimekanismi täsmälleen ottaen toimii terrori-iskun, pandemioiden ja sotien aikana.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää: