Banner Before Header

Venäjän vaihtoehdot käyvät vähiin – näin Vladimir Putin pelannee korttinsa

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä kurjistuu, mutta Vladimir Putin osaa pelata huononkin käden.

Venäjä jätti alkuviikosta väliin ulkomaanvelkansa maksun ensimmäistä kertaa 104 vuoteen. Presidentti Vladimir Putin kätyreineen oli jo aiemmin ajautunut täydelliseen välirikkoon lännen johtaman kansainvälisen yhteisön kanssa.

Syynä oli hyökkäys naapurimaa Ukrainaan helmikuun 24. päivä, jonka seurauksena EU ja Yhdysvallat lätkäisivät Venäjälle laajat talouspakotteet. Ruuvin kiristyessä Venäjä eristettiin myös kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä.

Putinin ”erikoisoperaatioksi” kutsumalle sodalle ei näy loppua, ja toukokuussa Yhdysvallat poisti poikkeuksen, joka salli amerikkalaisten sijoittajien vastaanottaa maksuja Moskovasta. Samalla Kremlin varustepakista katosi viimeinen keino kuitata ulkomaisia lainoja.

Ilta-Sanomat kysyi asiantuntijoilta, mitkä ovat Venäjän vaihtoehdot lähitulevaisuudessa.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ja politiikan tutkija, professori Vladimir Gelman Aleksanteri-instituutista vastasivat.

Vladimir Gelman ja Laura Solanko vastasivat kysymyksiin Venäjän tulevaisuudesta. Kuva: Nikolai Gontar, Suomen pankki

1. Onko maksukyvyttömyys viimeinen niitti Venäjälle?

Amerikkalainen luottoluokitusyhtiö Moody’s ilmoitti tiistaina, että Venäjän joukkovelkakirjojen haltijoilta on saamatta 100 miljoonan dollarin eli vajaan 96 miljoonan euron edestä korkomaksuja.

Venäjä on pitkään – reilun vuosisadan ajan – maksellut velkojaan säntillisesti.

Sen jättäessä ne edellisen kerran maksamatta elettiin vuotta 1918. Tuolloin kommunistijohtaja V.I. Lenin ilmoitti, että vasta perustettu Neuvostoliitto ei maksa murhatun tsaarin Nikolai II:n ottamia lainoja.

Hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat eristämään Venäjän. Kuvassa ostoskeskus Krementshukissa, johon osui venäläisten ohjus. Keskuksessa kerrotaan olleen sisällä tuhat ihmistä. Ainakin 18 ihmistä kuoli ja 60 haavoittui iskussa. Kuva: State Emergency Service of Ukraine / Reuters

Maksukyvyttömyys on Venäjän veriseksi muuttuneessa kilvessä kuitenkin vain uusi tahra.

– Tällä hetkellä maksukyvyttömyyden merkitys on lähinnä symbolinen. Venäjän maineen kannalta harmillinen, muttei akuutti asia, Suomen Pankin Laura Solanko sanoo.

Maksukyvyttömyys sysää Venäjää entistä kauemmas lännen johtamasta yhteisöstä, mutta tarjoaa tilalle uuden – eri tavalla kansainvälisen yhteistyön.

– Kyseessä ei ole sataprosenttinen eristys, Venäjä ei ole Pohjois-Korea, professori Vladimir Gelman sanoo.

Hänen mukaansa Putin ohjaa maansa yhä tiiviimmin kehittyvien talouksien ryhmään.

– Samalla on selvää, että kun tietyt lännen kanssa tehdyt sopimukset päättyvät, päättyvät samalla monet Venäjällä meneillään olleet rakennus- ja muut projektit. Siitä huolimatta Venäjä ei joudu samalla tavalla eristyksiin kuin Neuvostoliitto aikanaan.

Kansainväliset yritykset ovat vetäytyneet joukolla Venäjältä. Kuva: Anton Vaganov / Reuters

2. Pelastavatko Kiina ja Intia Putinin?

Venäjän kotkan kaksoispää pysynee siis pinnalla. Siitä pitää huolen pelastusvene, jonka kyljessä on kirjainyhdistelmä Brics.

Kehittyvien talouksien Brics-ryhmään kuuluvat Venäjän lisäksi Intia, Kiina, Etelä-Afrikka ja Brasilia. Lyhenne Brics tulee maiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista.

Kiinasta Putin tähyilee uusia autoja korvaamaan varaosien puutteesta hiljalleen lamautuvat länsiautot. Intiasta yritetään houkutella kauppaketjuja Venäjälle.

EU:n kuudennen pakotepaketin myötä toukokuun lopussa yhä useampia venäläisiä pankkeja alettiin sulkea Swift-järjestelmän ulkopuolelle. Sekään ei Putinia vaikuta lannistavan. Suunnitelmissa on Brics-maiden oma maksujärjestelmä.

Suomen Pankin Laura Solanko näkee Venäjän eristäytyvän taloudellisesti ja kulttuurisesti lännestä.

– Tämä tarkoittaa talouden hyvin hidasta toipumista vuoden 2022 kuopasta, ja keskimääräinen elintaso ja reaalitulot jäävät mataliksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping Brics-maiden kokouksessa vuonna 2019. Kuva: Ueslei Marcelino / Reuters

Brics Business Forum eli Pietarin kansainvälinen talousfoorumi järjestettiin 15.-18. kesäkuuta. Uhmakas Putin julisti puheessaan ”yksinapaisen maailman aikakauden” päättyneeksi.

Hänen mukaansa Brics-maat ovat yhä tärkeämpiä, koska länsimaiden pakotteet ajavat Venäjän lisäämään taloudellista yhteistyötään muiden kanssa. Presidentti kertoi myös Venäjän lisänneen öljynvientiä Kiinaan ja Intiaan.

Kaiku vastasi Kiinasta. Kommunistidiktatuurista kuului huippukokouksen alla jälleen länsimaita arvostelevia puheenvuoroja.

– Toki suhteet erityisesti Kiinaan ovat tärkeitä, ja niiden merkitys Venäjälle kasvaa lähivuosina. Mutta ei Kiina Venäjän taloutta ”pelasta”, Solanko arvioi.

Putinin mukaan Venäjällä käytössä olleita eurooppalaisia tuotteita aletaan korvata intialaisilla ja kiinalaisilla vastaavilla.

– Ne tuotteet saattavat hyvinkin olla heikompia laadultaan ja kalliimpia. Mutta lopputuloksena Venäjä ei kuitenkaan ole täysin eristetty, Vladimir Gelman näkee.

Eurooppa yrittää pyristellä irti venäläisestä kaasusta ja öljystä. Kuva: PhotoXpress / ZUMA Press / MVPhotos

3. Seuraako Venäjä Neuvostoliiton jälkiä?

Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto alkoi natista liitoksissaan 1980-luvun lopulla, kun kommunistiset satelliittivaltiot romahtivat yksi kerrallaan.

Jättiläisvaltio lakkasi olemasta tapaninpäivänä 1991, ja sen kansainvälisen aseman peri Venäjän Federaatio.

Kulkeeko se nyt edeltäjänsä viitoittamaa tietä?

– Tuskin Venäjä mihinkään romahtaa, siitä vain tulee aiempaa pienempi ja sulkeutuneempi talous. Ei Neuvostoliitonkaan kaatuminen yksin taloudesta johtunut, Solanko sanoo.

Myöskään Gelman ei usko, että Venäjä seuraisi edeltäjänsä jalanjälkiä. Neuvostoliiton ongelmat olivat erilaisia.

– Neuvostoliitolla oli paljon etnisiä poliittisia ongelmia. Monet neuvostotasavallat kuten Baltian maat, Georgia ja Armenia halusivat erota Neuvostoliitosta.

– Samanlaista kehitystä ei ole meneillään Venäjällä. Maa on paljon homogeenisempi, ja sen etniset ongelmat ovat erilaisia. Niitä ei voi verrata Neuvostoliiton tilanteeseen, Gelman sanoo.

– En myöskään näe, että Venäjällä olisi separatistisia liikkeitä, joilta voisi odottaa itsenäistymispyrkimyksiä. Tämän takia en usko, että Venäjä seuraa Neuvostoliiton polkua kohti romahdusta.

Mielenosoitukset tukahdutetaan Venäjällä usein kovin ottein. Hyökkäyksen Ukrainaan alettua maassa nähtiin sodanvastaisia protesteja. Kuvassa aktivisti ja taiteilija Jelena Osipova. Kuva: Reuters

4. Kansa köyhtyy – kaatuuko Putin?

Laura Solanko toteaa laskevan elintason lisäävän tavallisten venäläisten tyytymättömyyttä.

– Laskeva elintaso lisää tyytymättömyyttä, ja sen kasvua pyritään patoamaan lisäämällä monenlaisia sosiaalitukia ja pitämällä ihmiset töissä vaikka tuotanto supistuukin.

– Toistaiseksi on vaikea nähdä, että tyytymättömyys kasvaisi sellaisiin mittoihin, että se olisi todellinen uhka nykyhallinnolle, hän sanoo.

Vladimir Gelman näkee tilanteen samankaltaisena. Hän uskoo venäläisten pysyvän ruodussa, kuten aina ennenkin.

– En usko, että elintason lasku uhkaisi Kremlin valtaa niin kauan kuin venäläiset eivät kapinoi.

– On hyvä ottaa huomioon, että venäläisillä on jo kokemusta elintason romahtamisesta 1990-luvulta, hän sanoo.

Venäjän talous pysyi syvässä lamassa Neuvostoliiton romahduksesta 1990-luvun puoliväliin. Inflaatio oli vuosikymmenen alussa niin tähtitieteellinen, että sen laskeminen 224 prosenttiin vuonna 1994 oli hyvä uutinen.

– Tuolloin uskottiin laajasti, että kansa kapinoisi ja se aiheuttaisi vaikeuksia vallanpitäjille. Loppujen lopuksi protestit olivat hyvin pieniä ja sijoittuivat eri alueille. Koko maan laajuisia mielenilmauksia ei nähty, Gelman sanoo.

Seinamuraaliin Belgradissa on maalattu Putinin kuva ja sana veli. Putinin aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan maalaus sai pintaansa Hitler-viikset. Kuva: Zorana Jevtic / Reuters

5. Onko välirikolla mitään väliä Kremlille?

Professori Gelman ei usko, että Kremlissä jäädään haikailemaan läntisten suhteiden perään.

Osviittaa siitä on kuultu jo monesta suunnasta – etenkin Putinin ”stunt-presidentin” ja entisen pääministerin Dmitri Medvedevin suusta.

Takavuosina liberaalina pidetty Medvedev on jopa hieman yllättäen ladellut synkempiä uhkauksia kuin Kremlin KGB-taustaiset sotahaukat.

Viime viikonloppuna hän uhkaili Nato-maita jo kolmannella maailmansodalla.

– Kaikkiaan Venäjän johto näkee lännen ainoastaan potentiaalisena vihollisena sen sijaan, että se pitäisi kauppasuhteita jonkinlaisessa arvossa, Gelman sanoo.

– Venäjä haluaa lyödä lännen sotilaallisesti. Kaupankäynti ja muut suhteet ovat Kremlille tässä pelissä toissijaisia.

Source Link is.fi