Venäläisten puuttuminen näkyy jo itärajan asuntomarkkinoilla: Kymppitonnilla on myyty kolmioita
Imatran keskustassa on arkipäivänä hiljaista, mutta kävelykadulta eivät puutu vain ihmiset. Myös tyhjien liiketilojen määrä pistää silmään.
Vielä tovi sitten Imatralla oli kokoonsa nähden paljon merkkivaateliikkeitä.
– Viime vuoden keväällä ja kesällä täältä hävisivät kaikki nuo kansainväliset ketjut, kertoo Sari Tukiainen, joka pyörittää MuotiModa-vaateliikettä kävelykadun varrella.
Syykin on selvä: koronarajoitusten takia valtaosa venäläisasiakkaista hävisi.
– Sama sapluuna varmasti kaikilla, venäläisten osuus niidenkin myymälöiden myynnistä on ollut niin suuri, Tukiainen sanoo.
Tukiaisen liike ei ole lopettamassa, mutta toimintaa on sopeutettu pandemian aikana. Venäläisten osuus myynnistä oli ennen koronaa noin 40 prosenttia.
Muoti Modan yrittäjä Sari Tukiainen Imatralla.
Imatralla ja koko Etelä-Karjalassa toivottiin, että alho jäisi väliaikaiseksi. Ukrainan sodan takia paluuta entisen kaltaisiin asiakasvirtoihin ei kuitenkaan ole tulossa. Sillä on suuri vaikutus seudun elinvoimaan.
Asuntomarkkinakin kärsii
Muutaman korttelin päässä Tukiaisen kaupasta on Ensio Pulkkisen kiinteistönvälitystoimisto In and Out. Pulkkinenkin sanoo Imatran kaupunkikuvan muuttuneen.
– Tavaraa riittää, hän vitsailee viitaten tyhjiin liiketiloihin.
– Se on ongelma myös taloyhtiöille. Tulee ongelmia vastikkeiden maksun suhteen, sitten ajaudutaan pahimmillaan luottojen tielle.
Kiinteistövälitys In and Out Oy:n toimitusjohtaja Ensio Pulkkinen.
Venäläisten puuttuminen näkyy myös asunto- ja mökkimarkkinassa. Huippuvuosina venäläisasiakkaille meni paljon etenkin kalliita rantakohteita.
Sittemmin kaupankäynti hiipui. Nyt matkailun ehtyminen aiheuttaa Imatralle muuttotappiota, joka Pulkkisen mukaan laskee asuntojen hintoja.
– Ei mitenkään dramaattisesti, mutta sen huomaa. Tuolla on kymppitonnilla myyty kolmioita, mikä tuntuu naurettavalta, mutta kun ei ole ostajia niin ei ole ostajia.
Kaikkea ei laitettu venäläisten varaan
Ennen koronaa venäläinen ostovoima toi Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajan Mika Peltosen mukaan maakuntaan noin miljoona euroa päivässä.
Alueen taloutta ei kuitenkaan Peltosen mukaan ole laskettu vain venäläisten varaan.
– Kaikki, joilla on kokemusta vähän pidemmältä ajalta venäläisen kuluttajan tai venäläisen liikekumppanin kanssa, ovat tiedostaneet sen tietynlaisen maariskin, joka liittyy siihen toimintaan, Peltonen sanoo.
Hän pitää Etelä-Karjalan kokonaisnäkymiä myönteisinä muun muassa vahvan metsäteollisuuden ansiosta. Saimaan myötä alueella on myös paljon matkailupotentiaalia, ja markkinointia kotimaisille matkailijoille lisätään.
Vaikutukset arkeen eivät dramaattisia
Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden sanoo, että nyt koettu isku olisi ollut pahempi kymmenen vuotta sitten.
– Sellaista uutta shokkia tämä ei tuonut. Mutta tietysti se odotus loppui nyt, että venäläismatkailijat palaisivat laajemmin, Hilden sanoo.
Vaikutukset eivät Hildenin mukaan mullista tavallisten imatralaisten arkea.
– Toki joillekin ne ovat huomattavan dramaattisia, mutta iso enemmistö menee edelleen töihin Stora Enson tehtaalle tai sairaalaan tai kylpylään.
Muutos tulevaisuudennäkymissä on silti iso.
– Kaikki mitä oli ajateltu ja visioitu, niitä ei enää edistetä eikä niitä toteuteta. Varmaan jossain alitajunnassa voi olla, että josko tämä tilanne joskus palaa siihen mitä se oli. Mutta kyllä aika paljon vettä saa virrata Vuoksessa, että se tapahtuu, Hilden sanoo viitaten kaupungintalon ikkunoiden takana kimaltelevaan jokeen. Se virtaa kohti muutaman kilometrin päässä olevaa rautaesirippua.