Video: Tulijalla oli paljonkin nokan koputtamista – ”Pitäisi olla myös teknisen alan osaamista”

Suuren riihimäkeläisen toimistorakennuksen työrauha häiriintyi torstaina, kun komea, mutta koppava fasaanikukko ilmestyi tepastelemaan ikkunan taakse.

Fasaani ilmoitti läsnäolostaan rääkäisemällä karmivasti ja säestämällä yhden linnun orkesterina itseään räpistelemällä kuuluvasti lyhyitä, mutta tankeita siipiään.

Tämän jälkeen alkoi ikkunan naputtelu. Nokka napsasi lasiruutuun.

Ikkunan takana yritettiin tehdä toimistotyötä.

– Teknisen alan osaamista pitäisi olla, kuvailee töihin ottamisen kriteereitä videon kuvannut Jaakko Lehmusperä.

Todennäköisempää kuin työnhaku on fasaanin taipuminen keväiseen kukkoilevaan käytökseen: reviirinpuolustukseen.

– Siihen paistoi aurinko ikkunaan. Se näki varmaan peilikuvana itsensä. Lehmusperä arvelee.

Fasaani otti sinnikkäästi mittaa itsestään vajaan kymmenen minuutin ajan ennen kuin antoi periksi väsymättömälle peilikuvalleen.

Nokkavaksi yltynyt pöyhkeily päättyi ratkaisemattomaan.

Mikäli kyseessä oli soidinpullistelun sijasta pyrkimys hakeutua toimistotyön pariin, rekrytointi jäi lasintakaiseksi haavekuvaksi.

– Olemme seudun suurimpia työnantajia, Lehmusperä paljastaa.

Fasaani ei ole alkuperäinen suomalainen lintulaji.

Ensimmäiset sata kappaletta istutti silloisen Helsingin maalaiskunnan Malmille tehtailija Karl Fazer vuosina 1901–1902. Seuraavaksi paremmin ”Fazerin sinisestä” tunnettu Fazer istutti fasaaneita Jokioisiin ja Karjalan Kannakselle.

Ensimmäisiä vahvoja fasaanikeskuksia Suomessa oli Hämeenlinnan seutu, johon toimistofasaanin kotipaikka Riihimäki laajasti ajatellen kuuluu.

Fasaanit alkoivat runsastua ja yleistyä 1960-luvun lopulla. Levinneisyys on kuitenkin pysyvästi eteläinen, sillä fasaani ei pärjää ilman lisäruokintaa paksussa lumessa.

Täydentäviä istutuksia tehdään erityisesti herraskartanoiden maille.

Ajatuksena on päästä ampumaan fasaaneja alas, kun ne ensin lähtevät lentoon, minkä jälkeen fasaanit hyvässä järjestyksessä syödään.