Vieläkö Fennovoima uskoo venäläiseen ydinvoimalaan Pyhäjoella? 10 olennaista kysymystä tämänhetkisestä tilanteesta
Sodan uhka on läsnä Euroopassa, sillä Venäjä on keskittänyt runsaasti asevoimaa Ukrainan rajoille. Lisäksi Venäjä vaatii puolustusliitto Natolta sitoumusta olla ottamatta uusia jäsenmaita. Tämä on tulkittu yritykseksi kaventaa paitsi Ukrainan, myös Suomen ja Ruotsin liikkumavapautta.
Arvostelijoiden mukaan venäläiseltä Rosatom-konsernilta hankittava uusi ydinvoimalaitos sitoisi Suomea kiinni Venäjään ja antaisi Venäjälle paljon uusia mahdollisuuksia hybridivaikuttamiseen Suomessa. Entä miten hankkeelle kävisi, jos laitostoimittaja Rosatom joutuisi pakotelistalle?
IS kysyi Fennovoimalta, Säteilyturvakeskukselta ja työ- ja elinkeinoministeriöltä kymmenen tärkeää kysymystä Hanhikivi-1-ydinvoimalaitoshankkeen etenemisestä.
Hanhikivenniemi marraskuussa 2021. Fennovoiman suunnittelemalle ydinvoimalaitosalueelle on jo noussut muun muassa hallintorakennus (taustalla), joka otetaan käyttöön tämän vuoden lopulla.
Missä vaiheessa hanke on nyt?
Hanhikivenniemeen on jo valmistunut hallintorakennus, joka otetaan käyttöön vuoden lopulla. Suunnitellulla laitosalueella on viime vuoden aikana rakennettu sataman varavedenottorakenteita, jäähdytysvesikanavia sekä varastohalleja ja viimeistelty raudoittamoa. Laitospaikan louhinta käynnistyi syksyllä uudelleen useamman vuoden taon jälkeen, ja työ jatkuu tämän vuoden ajan.
Reaktori-, turbiini- ja polttoainerakennusten kohdalla töitä ei saa aloittaa ennen rakentamislupaa.
Fennovoima jätti hakemuksen laitoksen rakentamisluvasta vuonna 2015. Tuolloin yhtiö ei pystynyt toimittamaan ydinturvallisuutta valvovalle Säteilyturvakeskukselle (STUK) kaikkea tarvittavaa materiaalia turvallisuusarviointia varten. Fennovoima sai luvan toimittaa materiaalit vähitellen.
– Tammikuun alussa Fennovoima on toimittanut 12,5 kaikkiaan 15:stä alustavan turvallisuusselosteen dokumenttierästä Säteilyturvakeskukselle. Alustava turvallisuusseloste on ydinvoimalaitoksen lupahakemuksen tärkein kokonaisuus. Viimeiset rakentamislupaan liittyvät aineistot toimitetaan tammi–helmikuun aikana, kertoo Fennovoiman viestintäpäällikkö Heli Nikula IS:lle sähköpostitse.
Stuk puolestaan tekee parhaillaan tarkastusta tästä laajasta asiakirjapumaskasta. Kymmenien tuhansien sivujen dokumentaatio kuvaa laitoksen ja sen järjestelmien suunnitteluperusteita, teknistä toteutusta, turvallisuusanalyysejä ja turvajärjestelmien toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa.
Kuka myöntää laitokselle rakentamisluvan?
Luvan myöntää valtioneuvosto sillä edellytyksellä, että Stuk antaa laitoksesta myönteisen turvallisuusarvion. Rakentamislupahakemusta käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), joka esittelee asian valtioneuvostolle sitten kun kaikki tarvittavat selvitykset hankkeesta ovat valmistuneet.
Millä edellytyksillä lupahakemus voidaan hyväksyä?
Stukin on arvioitava laitos ensin turvalliseksi ja suomalaiset vaatimukset täyttäväksi.
Mahdollinen myönteinen arvio laitoksen ydinturvallisuudesta ei kuitenkaan ole sama kuin rakentamislupa, kertoo TEM:n yksikönpäällikkö, teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo. Hankkeesta tehdään ydinturvallisuusarvion lisäksi yhteiskunnallinen kokonaisarvio.
– Se on poliittinen osa lupaharkintaa, ja täysin valtioneuvoston käsissä. Se ei ole virkamieslähtöinen selvitys, Heikinheimo kertoo IS:lle.
Yhteiskunnalliseen kokonaisarvioon sisältyy muun muassa laitoksen tarkastelu huoltovarmuuden näkökulmasta. Hanhikivi-1 parantaisi Suomen huoltovarmuutta energiatuotannossa.
Fennovoima on sopinut, että laitoksen polttoaine hankitaan ensimmäisen 10 vuoden ajan Rosatomin tytäryhtiöltä TVEL:ltä. Tämä lisäisi Suomen riippuvuutta Venäjältä tuodusta uraanista. Fennovoiman mukaan laitoksessa voidaan käyttää myös muualla valmistettua uraanipolttoainetta.
Päätös rakentamisluvasta voidaan tehdä vasta sitten kun kokonaisarvio on valmis.
Miten kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa hankkeeseen?
Puolustusministeriö esitti lausunnossaan viime syyskuussa, että TEM teettäisi riskianalyysin hankkeen turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. Tähän analyysiin sisältyisi arvio hankkeen geopoliittisista ja geotaloudellisista vaikutuksista. Taustalla on ajatus siitä, että Venäjä voisi käyttää hanketta voimapolitiikkansa välineenä.
Suomi on mukana Euroopan unionin pakoterintamassa, jos EU päättää asettaa Venäjälle uusia pakotteita esimerkiksi Ukrainan tilanteen eskaloitumisen vuoksi. Yksi uusien pakotteiden kohteeksi otettavista yhtiöistä voi olla Rosatom.
– Tähän mennessä geopoliittinen tilanne ei ole vaikuttanut hankkeen etenemiseen. Kaikenlainen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat vastoin yhtiömme arvoja ja käytäntöjä, mutta emme ota kantaa kansainväliseen politiikkaan. Toivomme luonnollisesti, että tilanne ratkeaa rauhanomaisesti, Fennovoiman Heli Nikula kommentoi IS:lle.
Teollisuusneuvos Heikinheimon mukaan puolustusministeriön esittämää analyysia ole vielä tehty. Se sisältynee valtioneuvoston teettämään yhteiskunnalliseen kokonaisarvioon hankkeesta.
– Meidän viesti on se, ettemme lähtisi erillisiä selvityksiä tekemään. Lupaa on haettu 2015. Sitä on täydennetty 2018 ja päivitetty 2021. Nyt sitten katsomme, miten (Stukin) turvallisuusarvion tekeminen etenee. Veikkaan, että siihen menee kyllä aikaa, Heikinheimo sanoo.
Millaisella aikataululla rakentamislupaa käsitellään?
Stuk saanee valmiiksi alustavan turvallisuusselosteen tarkastustyön ensimmäisen vaiheen tämän kevään aikana. Stuk kirjoittaa hankkeen turvallisuudesta oman arvionsa sitten, kun koko seloste on tarkastettu ja Fennovoima on vastannut kaikkiin Stukin vaatimuksiin ja avoimiin kysymyksiin. Tämän ”hiljaisen kauden” työ kestää noin puoli vuotta. Tarkempaa aikataulua Stuk ei lähde pohtimaan.
– Stuk ottaa tarkastuksessa sen ajan, mitä se vaatii, kommentoi tarkastustyötä johtava projektipäällikkö Janne Nevalainen IS:lle
– Me emme ole tämän hankkeen aikataulutoimisto, .
Fennovoima odottaa saavansa rakentamisluvan vielä tämän vuoden aikana.
– Kesän 2022 tavoite on tiukka, ja on mahdollista, että rakentamislupapäätös siirtyy syksyyn. Kun viimeisetkin aineistoerät on toimitettu Stukille, niistä käydään vielä yksityiskohtaisempaa keskustelua viranomaisen kanssa, ja tarvittaessa aineistoa päivitetään, Heli Nevala viestittää IS:lle.
– Stuk on arvioinut tarvitsevansa noin puoli vuotta niin sanottua hiljaista aikaa lupa-aineiston käsittelyyn turvallisuusarviotaan varten. Mutta vaikka rakentamislupa siirtyisi loppuvuoteen, ei se vaarantaisi hankkeen kokonaisaikataulua. Varsinaisen voimalan rakentamisen on määrä alkaa kesällä 2023.
”Kyllä me puhumme suuruusluokkana vuodesta, minimissään.
TEM:n Heikinheimo arvioi aikataulun vielä venyvän, sillä yhteiskunnallisen kokonaisarvion valmistumisen jälkeen aikaa kuluu vielä luvan valmistelemiseen TEM:ssä.
– Kyllä me puhumme suuruusluokkana vuodesta, minimissään, Heikinheimo kommentoi.
Sosnovyi Borissa on kaksi samantyyppistä laitosta kuin Hanhikivi-1. Kuva Leningradskaja-2-ydinvoimalan rakennustyöstä.
Millaisia muutoksia Stuk vaatii laitokseen?
Stuk on tehnyt korjausvaatimuksia ja selvityspyyntöjä turvallisuusselosteesta. Osa niistä vaatii muutoksia laitokseen ja analyysien laajentamista, mutta osa on pelkkää tekstin parannusta ja kirjoitusvirheiden korjailua.
– Karvatuntumalla voi sanoa, että olemme saaneet kaksi kolmasosaa (alustavasta turvallisuusselosteesta). Siitä noin yhdestä kolmasosasta, tai vähän päälle, on annettu tarkastuksen välitulos. Stuk on antanut noin 500 avointa selvityspyyntövaatimusta, kertoo projektipäällikkö Nevalainen.
Selvityspyyntöjen joukossa on Nevalaisen mukaan kriittiseksi luokiteltuja järjestelmiin liittyviä korjausvaatimuksia, joihin Fennovoiman tulee vastata.
Fennovoima puolestaan kertoo, että valtaosa Stukin havainnoista liittyy suunnittelun yksityiskohtiin, joita tarkennetaan Stukin odotusten mukaisesti. Fennovoima ei pidä selvityspyyntöjen määrää poikkeuksellisen isona.
– Havainnoista vain rajattu määrä on sellaisia, jotka mahdollisesti voivat vaatia suunnittelumuutoksia tai lisäanalyysejä. Kaikki luvitusaineistoon liittyvät havainnot tullaan sulkemaan lisensiointiprosessin aikana, ja osan kohdalla voidaan jopa todeta, että ne kuuluvat rakentamisen ajalle, viestintäpäällikkö Nikula sanoo.
”Kun laitoksessa vaaditaan muutosta johonkin kulmaan, yleensä se tarkoittaa sitä, että se vaikuttaa monelle muullekin osa-alueelle.
Miksi tarkastustyö kestää Stukissa niin kauan?
Projektipäällikkö Nevalaisen mukaan ydinlaitosten turvallisuusvaatimukset ovat Suomessa tiukat. Esimerkkinä hän mainitsee Hanhikivi-1:stä tehdyn venäläisen analyysin, joka koski mahdollisia vakavia reaktorionnettomuuksia. Se oli Stukin mielestä puutteellinen.
– He ovat suorittaneet varsin kattavat ja hyvät analyysit siitä, että laitos tulee hallittuun tilaan, että se on stabiili. Mutta meillä Suomessa on vaatimus, että analyysi täytyy tehdä myöskin laitoksen saamisesta turvalliseen tilaan, eli loppuun asti. Ne ovat hyvin monimutkaisia, vaikeita ja paljon laskentatehoa vaativia analyyseja. Ehkä me vaaditaan täällä Suomessa enemmän, ja se ottaa aikaa, Nevalainen sanoo.
– Kun laitoksessa vaaditaan muutosta johonkin kulmaan, yleensä se tarkoittaa sitä, että se vaikuttaa monelle muullekin osa-alueelle.
Onko hankkeen taloudellinen pohja pitävä?
TEM tarkastelee Fennovoiman kykyä rakentaa ja käyttää voimalaitosta. Investointina hanke on kooltaan 7–7,5 miljardia euroa, josta kotimaisen rahoituksen osuus on noin kaksi miljardia.
– Luvassa on auki olevia asioita, esimerkiksi taloudellisen kantokyvyn arviointi. Se on lainmukainen edellytys, jonka selvittäminen kuuluu virkamiesvalmisteluun. Me teimme sen jo kerran, mutta sitä pitää päivittää. Emme tee päivitystä jatkuvasti, vaan katsomme miten asia etenee. Tietojen pitää olla ajantasaisia. Elämme ikävä kyllä monella tavalla muuttuvassa maailmassa, teollisuusneuvos Heikinheimo sanoo.
– Koko energiamarkkina ja omistajien tilanteet elävät, kun puhutaan useista vuosista.
Fennovoima kertoo saaneensa käyttöönsä noin 50 prosenttia hankkeen rahoituksesta.
– Valmistelut ja neuvottelut loppurahoituksen osalta ovat käynnissä, jotta rahoituslähteet ovat selvillä ydinvoimalan rakentamisen aloittamiseen mennessä. Osakassopimuksessa hankkeen osapuolet ovat sopineet, että REIN vastaa Voimaosakeyhtiö SF:n ja Fennovoiman tukemana vieraan pääoman hankkimisesta projektin rahoittamiseksi, Heli Nikula kertoo.
REIN eli Rosatom Energy International on Fennovoiman laitostoimittajan RAOS Project Oy:n ja Fennovoiman vähemmistöomistajan RAOS Voima Oy:n emoyhtiö. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman kotimainen pääomistaja 66 prosentin omistusosuudella. RAOS Voima Oy on Rosatom-konsernin suomalainen tytäryhtiö, jolla on 33 prosentin osuus Voimaosakeyhtiö SF:stä. Viimeksi mainitun omistavat muun muassa Suomessa toimivat suuryritykset Outokumpu, SSAB, SRV ja Fortum.
Lue lisää: Talouselämä: Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan rahoituksesta puuttuu ainakin kolmannes
Mutta pysyvätkö rahoittajat mukana, jos suhteet Venäjään heikkenevät entisestään?
TEM:n Heikinheimon mukaan tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
– Meidän pitää arvioida yhtiön kykyä rakentamiseen mutta myös sitä, että yhtiöllä on kykyä (voimalan) käyttöön. Se on myös näkökulma tulevaan.
Näin valmistetaan Hanhikivi-1:n tyyppisen reaktorin paineastia. Kuva Rosatom-konserniin Atommashin tuotantolaitokselta Volgodonskista vuodelta 2019.
Mitkä yhtiöt rakentavat laitoksen, jos lupa saadaan?
Fennovoima on hankkeen vastuullinen luvanhakija ja käyttäjä. Fennovoima on ostanut voimalaitoksen kokonaistoimituksena, avaimet käteen -periaatteella. Laitostoimittaja on Rosatom-konsernin tytäryhtiö RAOS Project Oy. Pääurakoitsija on venäläinen rakennusalan suuryhtiö Titan-2.
Ydinvoimalan tärkeimpiin komponentteihin kuuluva paineastia valmistettaisiin Atomenergomashin tehtaalla Kramatorskissa, Itä-Ukrainassa. Atomenergomash kuuluu Rosatom-konserniin.
– Tällaisia valimoita ja takomoita ei ole maailmassa montaa, Nevalainen kertoo.
Kramatorskin tehdas on Nevalaisen mukaan toiminut normaalisti, vaikka se on lähellä Itä-Ukrainan konfliktialuetta.
Mitä kytköksiä venäläisyhtiöillä on maansa poliittiseen johtoon?
Rosatom on suuryhtymä ja valtion korporaatio, entinen Venäjän ydinenergiaministeriö. Muun muassa Aleksanteri-insituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ovat esittäneet, että Rosatom toteuttaa Venäjän strategisia päämääriä toimimalla Kremlin ulkopolitiikan välineenä. Hanhikivi-1-hanke ei heidän mukaansa poikkea tästä kuviosta.
Rosatomilla on toimintoja ydinvoimateollisuudessa, ydin- ja säteilyturvallisuudessa sekä alan tutkimuksessa. Rosatom vastaa myös Venäjän ydinaseista ja niiden kunnossapidosta. Yhtiön pääjohtaja on Venäjän entinen taloudellisen kehityksen varaministeri Aleksei Lihatshov.
Titan-2:n pääomistajia ovat sen oma holdingyhtiö ja Rosatomin ydinenergiayhtiö Rosenergoatom.
Havainnekuva Akkuyun neljän yksikön ydinvoimalaitoksesta Turkissa.
Mihin muualle Rosatom rakentaa vastaavanlaisia ydinvoimaloita?
Hanhikivi-1:n voimalatyypin AES-2006:n referenssilaitos sijaitsee Leningradskaja II:n ydinvoimalassa Sosnovyi Borissa, lähellä Pietaria. Alueella on kaksi reaktoria. Ne on tehty venäläisiä vaatimuksia vastaaviksi eivätkä ole toteutukseltaan samanlaisia kuin Hanhikivi-1. Primääripiirit laitoksissa ovat kuitenkin pitkälle samoja.
Rosatomilla on useita rakennushankkeita Venäjän ulkopuolella. Unkari on tilannut kahden AES-2006 -yksikön laitoksen, joka rakennetaan Paksiin. Lisäksi rakenteilla on neljän yksikön laitos Akkuyuun, Turkin etelärannikolle. Samaa laitostyyppiä edustava Astrovetsin ydinvoimalan ykkösreaktori Valko-Venäjällä aloitti sähköntuotannon vuonna 2020. Sen viereen rakennetaan toinen samanlainen yksikkö.
– Turkkiin rakennettava laitostyyppi LNPP 2-1 on samaa tyyppiä kuin Hanhikivi-1 ja Paks-2. AES-2006:sta on kaksi versiota. Toinen on karsitumpi: siinä on vähemmän rinnakkaisperiaatteella toimivia turvallisuusjärjestelmiä, kertoo Stukin projektipäällikkö Nevalainen.